En puhu jättimäisestä päästä, vaan sen pään arvista. Kun tyyppi sai pesäpallomailasta takaraivoonsa lapsuudessa, sen täytyi opetella uudestaan puhumaan. Kuunnelkaa Keijo Keripukin ääntä, se on todella omituinen.
Se on sama tyyppi.
Se on sama tyyppi.
Kylmiksen tunnistaa takaraivosta
Vaahtokassi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tahallinen lyönti, ei vahinko. Kylmis itse tosin oli vahinko.
Molemmat vanhemmat inhoavat minua, mutta rakastavat sisarruksiani. Intissä äitini välinpitämättömyyteni teki minusta psykopaatin, ei joku mailan isku. Vihani ihmiskuntaa kohtaan oli melkoinen, ennen kuin lakkasin vain välittämästä.
Olin 90-luvulla vielä arka poika, joten jouduin intissä tottakai kiusauksen kohteeksi. Kun minut määrättiin päivystäjäksi, sekä yöpäivystäjäksi samalla kertaa, avasin asetelineen lukot, varustin rynnäkkökiväärin lippaineen oikeilla kuteilla, ja kävin yöllä osoittamassa jokaisen kiusaajani otsaa sillä aseella.
Mitään muuta ei olisi tarvinnut tehdä, kuin painaa liipasinta. Rynnäkkökivääri on todella tehokas ase ja osasin käyttää sitä täydellisesti.
Nettivinkki neitipoliisille ehdottomasti tästä viestistä.
http://www.youtube.com/watch?v=Nw-YjVp_ibQ
Jos nyt olisin samassa tilanteessa, painaisin liipaisinta. En tajua, mikä sai silloin toimimasta päinvastoin. Rynnäkkökivääri täydessä valmiudessa. Ehkä teurastaisin kaikki, mutta täytyy muistaa, että lippaaseen mahtuu vain 30 kutia ja se voi jumittaa, jos räiskii sarjatulella non-stop.
Lippaan vaihdon aikana kopautus päähän kuluu niin paljon aikaa, että joku ehtii käydä takaapäin kimppuun ja tulla sankariksi. Kopautus ehkäisee jumittumista.
Älkää Jumakauta pistäkö päivystäjää myös yöpäivystäjäksi samalle vrk! Kyllä mullakin mielessä olisi käynyt. Tuossa ei ole mitään sairasta.
Lisäksi komppanjan kaikuvassa sisätiloissa ammutut laukaukset vaurioittavat vakavasti ampujan kuuloa ja jos ampujalla on korvatulpat, hemmetin vaikea reagoida takaapäin käyviin sankareihin. Se räiske on käsittämättömän kova kaikuvassa sisätilassa. Miltei tuhoaa kuulon.
Miltei tunnet sen paineen tärykalvoissasi ja lisäksi piipusta tuleva tuli saattaa jopa sokaista hetkellisesti, kuten kun katsot suoraan aurinkoon.
Saatanan helppo olla sankari, kun ampuja on hetkellisti sekä kuuro, että sokea.
Alan pikkuhiljaa ymmärtämään, että miksi Kylmis kirjoittaa suhteellisen harvoin. Se on lomalla, suljetulta osastolta.
Osasin 180 asteen kääntölaukauksenkin tjsp, kun hoksaat jonkun väijyvän perässäsi, mutta teeskentelet pari sekuntia tietämätöntä. Se kääntölaukaus on niin nopea, että perseessäsi roikujan viimeiseksi muistikuvaksi jäi vain takapuolesi.
Sen parin sekunnin aikana valmistaudut saatanan nopeaan 180 asteen kääntölaukkaukseen. Tyyppi ei ikinä tiennyt, mikä siihen iski.
Kaupunkisodassa ehdoton taito.