Pohdin. Kannattaako aloittaa suhde miehen kanssa, jolla on lapsi? Minkälaisia kokemuksia? Onko raastavaa elää vuosia niin, että lapsen vuoksi toinen on jatkuvassa yhteydessä lapsen äitiin, entiseen exäänsä? Mitä ongelmia tällainen suhde voi tuoda mukanaan? Kannattaako ylipäätään moiseen ryhtyä... Olisi mukava kuulla kokemuksia!!!
Lapseton + mies lapsen kanssa = onnistuuko?
tulevaäitipuoliko
7184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippuu paljolti lapsen iästä, vanhemmiten lapsi ei kauheasti etävanhempaansa kaipaile, yleensä.
Meillä mies lähes kiroilee joka kerta, kun joutuu olemaan yhteydessä exäänsä. Ero tuli heille syystäkin, ja mitä olen sivusta seurannut, exä on aivan hirveä nainen. En voi käsittää miten mies ikinä on häneen ollut rakastunut, eikä hänkään enää voi sitä itse käsittää. Hyvä isä kun on, pitää silti yhteyttä lapsiinsa ja koska ovat vielä pieniä, joutuu asioimaan exänsäkin kanssa. En ole koskaan siis ollut pisaraakaan mustasukkainen. Outoa kyllä, välillä olen epäillyt exän olevan hieman mustasukkainen minun vuokseni, vaikka itse miehensä silloin aikoinaan jättikin ja on jo uusi mies muualla. Ehkä hänkin on huomannut, että mies on vihdoin onnellisen oloinen, eikä kaipaa häntä takaisin lainkaan. Useimmat ihmiset eroavat vasta pakon edessä, kun kaikki on j yritetty tehdä liiton eteen, mutta se on osoittautunut toivottomaksi. Silloin exää ei enää kaipailla.
Olen seurustellut kolmisen vuotta miehen kanssa, jolla on nelivuotias lapsi. Lapsen olen nähnyt vain kuvissa ja mies ei ole ottanut minua mukaan siihen elämän osaansa ollenkaan. Alussa lapsen tapaamiset olivat vaikeita ja myös meidän seurustelumme oli paljolti riippuvaista lapsen tapaamisista. Miehelle lapsi on tärkein ja olenkin moneen kertaan miettinyt ettei miehellä ole enää aikaa minulle niin kuin ennen, koska myös ystävät ja harrastukset vievät hänen aikaansa nykyisin paljon. Haluaisin kovasti, että pääsisin osaksi ihan hänen koko elämäänsä, mutta se ei vain taida tulla toteutumaan. Kun otan asian puheeksi, niin mies ottaa vain enemmän etäisyyttä ja suhde ei siis kehity oikeastaan mihinkään, sitä ollaan vaan. Se sun pitää sisäistää, että et tule olemaan hänelle se tärkein maailmassa, tulet aina olemaan se toinen ja monia menoja joutuu järjestelemään sen lapsen ehdoilla, eikä miehellä ole aikaa niin paljon pelkästään sinua varten. Juhlapyhät, isänpäivät ym. voit joutua viettämään yksin. Elämä on todellakin monimutkaisempaa, kuin tavallisessa parisuhteessa, joissa kummallakaan ei ole lapsia.
Joo pysy poissa saman katon alta miehen kanssa ja pysy pois hänen lapsensa elämästä. Lapsi ei tartte vaihtuvia äitipuolia elämäänsä. Mies ei halua sitoutua täysin ja miksi haluaisi. Eronneena hän pääsee elämään elämäänsä vapaammin ja tekemään mitä haluaa. Harva mies haluaa sitoutua naisen määräysvallan alle. Eronneen kumppanina oot aina jonossa muiden tärkeämpien ihmisten jälkeen ellei mies ole läheisriippuvainen saamaton tossukka joka ajelehtii suhteesta toiseeen ja ripustautuu kumnppaniin tai keneen tahansa joka huomiota antaa...
Olen aikoinani seurustellut kahden yhteishuoltajaisän kanssa. Kummallakaan kerralla ei tullut mieleenkään epäröidä suhteen aloittamista siksi, että lasten äidit ovat mukana elämässä! :o (Itse asiassa toisen miehen eksän ja hänen uuden miehensä kanssa jopa tutustuin ja vietin jonkin verran aikaa.)
Ensimmäinen oikeasti olennainen kysymys on, että oletko valmis tutustumaan mieheen niin rauhallisesti, että sinulle riittää alkuun tapailu silloin, kun lapsi ei ole miehellä. Sen jälkeen olennaista on, haluatko alkaa elää lapsiperheen elämää. Oletko valmis viettämään osan lomista erilaisissa puuhamaissa ja ottamaan lapsen huomioon monessa, monessa muussakin asiassa? Lapsi rajoittaa, pakottaa aikuistumaan. (Se, kuinka paljon lapsi rajoittaa, riippuu tietenkin siitä miten paljon lapsi on isällään.)
Se, että edes pidät suurimpana ongelmana miehen suhdetta lapsen äitiin ei kyllä viestitä kovin suuresta valmiudesta lapsiperheen elämää kohtaan.
Olen ollut lapselle 24/7 äitipuoli :) Kaikki riippuu siitä mitä itse olet valmis antamaan ja se, että joudut hyväksymään, että lapsi on aina lojaali vanhemmalleen.
Vaikka se äiti olisi millainen äiti, sinulla ei ole lupa haukkua lapsen äitiä!
Meillä meni lapsen kanssa hyvin ja vaikka olen eronnut hänen isästään, niin aina tulen olemaan se 24/7 äitipuoli hänelle, joka oli pahimman murkkuvaiheen läsnä :)
Lue " Lapset ja parisude"-palstaa. Siellä kirjoitellaan enemmän tuosta aiheesta.