naiset kertokaa

Sellaisten haluttujen miesten seuraan ängetään kokoajan ja sitten hymyillään ja nauretaan, vaikka ei mitään niin hauskaa sanoiskaan.

Tapasin Jännämieheni ensimmäisen kerran treffeillä eli enpä ollut hänestä sitä ennen nähnyt edes valokuvaa. Ja treffit siis järjestyivät ystävän kautta. Pitkän kävelylenkin jälkeen ehdotin hänelle teekupposta kotonani (uskalsin pyytää kotiini juuri siksi, kun ystäväni oli häntä suositellut) ja illan päätteeksi halasin ja kiittelin mukavasta illasta. Seuraavana päivänä laitoin hänelle viestin FB:n kautta, mutta kuten kuvattomasta ja hiljaisesta profiilista olisi voinut päätelläkin, hän ei enää ole FB:ssa vaikka profiili on sinne jäänytkin, eli hän ei koskaan saanut sitä (mikä selvisi vasta myöhemmin). Onneksi hän itse kysyi seuraavana päivänä olisinko halukas tapaamaan uudelleen. Ja olinhan minä :)

Itse oon niin käpy lähettelemään mitään kiinnostuksen merkkejä, että jos toinen miellyttää minua, kerron sen. Ihastuksissani lähinnä tuijotan toista typerä ilme naamalla. Ja jos treffien jälkeen haluan toiset treffit, ehdotan uusintaa. Parempi vain jos toinenkin osaa sanoa ajatuksensa ääneen, eikä odota että osaan naisena tul´kita "merkkejä".
Olen salaperäinen kiinnostukseni ilmaisija ja sulavan viettelevä vain tietämättäni. :D

Olen yhteydessä häneen vaikka kasvokkain, hymyilen oikein kauniisti, en horju vastapuolen härnäysyrityksistä, vaan härnäänkin entisestään enemmän, ollen lopulta paras tässäkin asiassa, jolloin hänellä ei ole enää muuta tehtävänä kuin... tehdä ALOITE !!

Katson silmiin, hymyilen, nauran, punastelen, takeltelen sanoissani. Tosin noita viimeisiä tapahtuu välillä muutenkin jos olen jostain syystä hermostunut. Jos on ollut onnistuneet treffit niin olen kysynyt nähdäänkö vielä.