Miten menee? Mitä kuuluu?

Ärsyttää kun monet naiset deiteissä juttelee siis kyselee henkilöhotaiset seikat vain ja kun saavat tietää kyllikseen sitten ne ratkaisee pelin siis usein häviää tietoineen. Voihan sitä jutella niitä näitä aina silloin tällöin tehdä ratkaisut ajan kanssa mut ei voi.

En ole kokeillut, mutta odottaisin, että jos naisen profiili on aktiivinen niin hän katsoisi profiilini ja ilmaisisi olevansa "elossa" ja olevansa kiinnostunut jatkamaan keskustelua.

Pitkien viestien kirjoittaminen kaikille feikeille, unohdetuille profiileille, treffikierteessä oleville, pitkällä matkalla viipyville ja seurustelua jo aloitteleville on vaan tyhmää.

Kiitos kommenteista, mutta se jäi edelleen auki, että mitä tommoisella aloituksella odotetaan. tai oikeastaan miksi vaivautua tonkaan vertaa, jos ei sitten kumminkaan halua tutustua. Ymmärtääkseni vastatessa edes jotain olen ilmineerannut olevani hengissä ja voisin keskustella lisää.
Olis nastaa, että sen jälkeen kun olen vastannut ja mahdollisesti esittänyt jonkun kysymyksen niin se toinen vastaisi. Sitten itsekkin vois taas laittaa jotan jne.... IImeisesti harhakuvitelma tai ihan pätevä arvaus, että kyseistä ns. tapahtumaa voisi kutsua keskusteluksi.
Tulee vaan turhautunut olo, kun vastaan ja koko homma loppuu siihen. Joskus ladon enemmän tarinaa, joskus vähemmän, mutta lopputulos on nykyään tismalleen sama.
Se "Mitä kuuluu"- aloitus voi olla sekin ihan ok, mutta voi siihen pari sanaa laittaa enemmän. Ja jos ylipäätään tekee aloitteen niin olis nastaa jos vaivautuu sitten enemmän jutteleen. Koska kyseessä oli Tinder niin jos ei kiinnostakkaan niin voihan sitä nakata kuvan mäkeen sen enempiä kyselemättä. Mutta useimpa olen listalle jäänyt roikkumaan suuren keskustelun juurelle : Mitä kuuluu? Kiitos kysymästä, tulin juuri lenkiltä. Siellä on tosi upea ilma. Mitäpä sinne kuuluu?--------------
Joskus toi kysymys ärsyttää eniten silloin kun päähäni pingahtaa oitis etelänmatkoilta tuttu renkutus "mitä kuuluu kukkuluuruu". Pahempaa kuin pahin korvamato renkutus ever9

Aikoinaan olin itse jo vähän leipääntynyt koko nettdeittailuun...vastasin ihan "piruuttani" miehen viestiin vastaavanlaiseen "Mitä kuuluu?" ... ja siitä se keskustelu lähti käyntiin, tavattiin ja seurusteltiin lopulta lähes 2v...suhde päättyi valitettavasti...mutta mieleen jäi toi meidän aloitus...ei ehkä ihan suunniteltu mutta sattui kerrankin hyvä tuuri :-)

Nettideitissä miehenä en oikein lämpene enään kirjottajille vaikka nainen kirjoittelua toivoo. Hyvin usein antaa ymmärtää että kun haluaa kirjoitella niin nainen itsekkin jaksaa sitten ainakin kuvaruudullisen verran vastata takaisin jos itsekkin sen verran kirjoitan. Usein myös sitten vain kadotaan parin postin jälkeen ja en tietenkään voi tietää että onko vain 20 muuta kirjekaveria samaan aikaan vai sanoinko jotain "väärin".

Kerrankin eräs nainen halusi että kirjoitellaan. Hän kirjoitti siis aika lyhyesti itsestään ja tästä kirjoittelu vaatimuksestaan. Kun kirjoitin pidemmän pätkän takaisin ja koitin vielä panostaa vielä ekaan viestiin erottuakseni joukosta (aikaa meni lähes tunti), niin vastaus tuli seuraavana päivänä:"Mielenkiintoista, kerro itsestäsi lisää." eikä mitään muuta. Tuli todella turhautunut olo kun itse pitäisi nähdä vaivaa mutta nainen ei puolestaan halua kertoa itsestään puolestaan juuri mitään.

Koitan enemmän nykyään houkutella puhelimen ääreen. Silloin tietoa vaihtuu paljon enemmän ja kuulee myös samantien äänenpainostakin sekä viiveistä mitä mieltä toinen on todella sanomisistani. Jos puhelin tutustuminen ei kiinnosta parin viestin jälkeen niin en jaksa naisesta kiinnostua. Hyvin usein olen numeron saanut tai nainen ainakin kerran soittanut minulle tuntemattomalla numerolla kuulostellaakseen millainen olen. Välillä tuntuu että ne kirjoittelijat saattavat olla niitä varattuja tapauksia tai "viihdyn hyvin yksin" tapauksia ja eivät sen takia välttämättä lämpene puhelimessa puhumisesta.

Mitä kuuluu? No miehenä tämä on ihan normaali keskustelun avaus, jonka toivoisin johtavan syvällisempään keskusteluun.

Ei mulla ainakaan ole enään energiaa ja halua liskutella avusviestissä niitä näitä roomeoita ja juulioita kuin 19-v puppu love teininä.

Naiseen tutustuu ajan kanssa, jos hän on valmis antamaan siimaa ja kertomaan enemmän kuin mitä kuuluu.

kännykällä

Harkitsin pantomiimiesitystä ja jonkinlaista piirroksentekoa. Rautalangan väänsin, mutta meinasin saada sähköiskun yrittäessä tunkea sitä koneeseeni....

Kokeilen siis uudelleen.... taas:
Herra x ottaa kontaktin : Mitä kuuluu?
Neiti b eli minä vastaan : Kiitos kysymästä.. ( ja lauseen pari vaikka päivästäni. Olen juuri lähdössä töistä) Mitäpäs itsellesi kuuluu?
Herra x vastaus on ollut mietinnässä jo viikon ja olen jopa tullut siihen tulokseen, ettei sitä taida koskaan tulla.

Vastasin siis väärin joten kysyin täältä neuvoa ja yleisin neuvo tuntuu olevan, että pitäisi olla aktiivisempi.
Noita tulee noi 99% joten siksi kysyin. En kaipaa liian pitkää kirjekaveruutta, eikä kaikkea tarvitse kerralla ammentaa. Olis vaan kiva jos edes tutustumaan pääsis. Tämä homma kutistuu koko ajan. Ennen pääsi treffeille. Nykyään ei etene edes toiseen viestiin.

Hyvä avaushan toi on.. ihan chattailua, joka syvenee pikkuhiljaa omalla painollaan.. kysellähän saa aina..