nainen jo parin kunnon treffin jälkeen alkaa vaatimaan vastausta siihen onko Hän elämäni nainen. Mielestäni pari kuukautta on liian lyhyt aika asian selviämiseen. Rakastuminen vaatii kuitenkin enemmän kuin ihastuminen. Eikö nainen voi ajatella että tavatessa voidaan nauttia toistemme seurasta ja samalla selvittää suhteen mahdollisuudet. Koen tavallaan kiristykseksi että joudun ottamaan kantaa tosi tärkeään kysymykseen ilman että asia on tavallaan vielä kesken. Rehellinen vastaus aiheuttaa taas tunnemyllerryksen. Leidit kommentteja, pyydän.
Miksi
Minä
5745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..itse en kyllä ihan tuota kysyisi. Itseäni saattaisi voida kiinnostaa se onko mies etsimässä vakavaa suhdetta vai haluaako vain "leikkikaverin".
Ehkä hän ei uskalla heittäytyä suhteeseen ilman "tietoa" siitä, ettet voi elää ilman häntä. (Mistäs sitä tietää miten huonoja kokemuksia hänellä on takanaan?) Tai sitten hän vain muotoili kysymyksensä jotenkin hassusti ja halusikin vain tietää mitä sinä olet suhteestanne hakemassa, mihin suhteenne voi edetä jos kaikki menee hyvin? :)
Itsellenikin oli hieman hämmentävää saada miesystävältäni kysyessäni suhteemme tilaa suhteemme alussa vastaukseksi "Katsotaan mitä tästä tulee. Onhan meillä aikaa." Panikointiahan tuo jossain määrin aiheutti, mutta sitten avasin silmäni ja totesin, että kaikki merkit viittaavat siihen, että hän välittää minusta. Ja nyt tiedän sen. Eipä sitä sitten enää muuta voi kuin nauttia ja toivoa parasta. :)
En usko yhdenkään ihmisen sydämen olevan niin nopea, että hän tietää parien treffien jälkeen onko toinen Se Oikea - jos edes uskoo siihen yhteen ainoaan oikeaan. ;)
Rehellisyys sattuu kaikkein vähiten loppupeleissä. :) Toivottavasti naisystäväsikin tajuaa sen ja antaa teille aikaa tutustua toisiinne kunnolla. Parempihan se on pohjustaa kunnolla kuin katua hätiköityjä ratkaisuja myöhemmin. :)
Kaikkea hyvää teille. :)
Hei!
Tein itse saman miesystävälleni. Olemme tapailleet 4 kk, oikeastaan vain hänen luonaan, n. kerran viikossa. Olemme molemmat vapaita, molemmilla lapsia. Tämä näin tarkennukseksi vain. Siis molemmilla olisi mahdollisuus luoda uusi parisuhdekin. Ja sillä mielellä laitoin ilmoituksen erääseen deittipalveluun. Siis:ei seikkailijoille.
Olemme tavanneet siis n. kerta/vko, väliajat vain tekstailleet, joskus muutama pv ettei edes tekstiviestiä. No, itselläni tunteet syttyivät vähitellen (vaikka jarruttelinkin itseäni helposti "syttyvänä" luonteena). Niin, tunteeni syttyivät, vaikka tiedän hänen sellaisista piirteistään, jotka eivät ensi alkuun ihan ole mieleeni, ei mitään "kamalaa" kuitenkaan.
Nyt kuitenkin huomaan yhä selvemmin, ettei itselleni riitä enää pelkästään nämä kerta kuussa -hellyyshetket. Haluan enemmän, haluan yksinkertaisesti arkistakin yhdessäoloa, harrastaa ym. kanssaan. Lasten mukaantulo tulee sitten jossain vaiheessa, mutta se tietysti vaatii melkoisen varmuuden suhteen kestävyydestä.
No, otin viimeinkin puheeksi aiheen. Mies meni melko sanattomaksi. Annoin vain tulla ilmi, että mun on jatkettava matkaa, mikäli hänestä siltä tuntuu. Että haluan muutakin kanssaan. Hän on harkitsevainen, ei pystynyt vastauksia antamaan. Jään odottelemaan, miten tämä kehittyy ja kehittyykö vakavaksi. Toisaalta vaistoan kyllä, että miehelläkin on vakavat pyrkimykset ja niin hän sanoikin. ...Mutta. Meitä on eri temperamentilla varustettuja ihmisiä. Ehkä yleisempää on naisille se, että ollaan malttamattomia suhteen kehityksessä. Ja niin ajattelen, että ehkä yksi syy siihen on, ettei haluta "tipahtaa liian korkealta". Tarkoittaa sitä, että tietenkin mitä kauemmin suhde jatkuu, sitä enemmän kiintyy. ...Ja JOS toinen onkin vain "leikkimielellä" suhteessa, on suhteen päättyminen sitä ikävämpi kolaus, mitä pidempään on tunnettu. En tiedä ymmärrätkö tästä sepustuksestani. Mutta nainen haluaa tietää, missä mennään, onko miehellä samat ajatukset suhteesta kuin itsellä on. Siihen en mene ottamaan kantaa, onko sun naisystäväsi vähän liian kiireinen... 2 kuukautta tai 2 tapaamista on kyllä lyhyt aika. Eihän siinä ajassa opi tuntemaan toista ollenkaan. Tämä meidän 4kk ei ole kieltämättä pitkä sekään. Ei ainakaan harkitsevaiselle tyypille, kuten miesystäväni.
Mutta otettavahan nämäkin asiat on jossain vaiheessa puheeksi. Ainakin minä haluan tietää, missä mennään. Kun en halua kenenkään "tilapäiseksi leikkikaluksi", noin karrikoidusti ilmaistuna.
En ole mikään neuvomaan, mutta ilmeisimmin naisesi on susta hyvin kiinnostunut ja lisäksi tunneihminen. Sen ymmärrän toisena tunneihmisenä!
Pyydä häneltä aikaa, mutta jos hänestä pidät, tee selväksi, että pidät. Mutta et ole valmis tekemään pitkällemeneviä "päätöksiä" näin pian. Teoillasi, hellyydenosoituksillasi ym. kyllä nainen varmasti on tyytyväinen ja malttaa mielensä, malttaa odottaa. Näin minä yritän. Tietäen sen, että kiirehtimällä voi pilata paljon.
MUTTA. Lopullisena pointtina sanoisin:
JOS et ole tosissasi kiinnostunut naisesta etkä voi kuvitellakaan vakavaa hänen kanssaan joskus tulevaisuudessa, SANO SE! Ei ole rumempaa temppua kuin toisen tunteilla leikkiminen. Rakkaus kun on herkkää aluetta... HYVÄÄ JATKOA teille!!
...vielä jatkoa...
Kuten Ayin kirjoitti, naisystäväsi vain valitsi sanansa "väärin". Kysymällä "olenko sinun Elämäsi Nainen" hän varmasti vain toivoi kuulevansa, voisiko suhteestanne kehittyä vakavaa. Mutta harva tuohon todella kaksien treffien jälkeen osaa pitävää vastausta antaa. No, ainakin tiedät, että naisesi toivoo pidempiaikaista suhdetta ja on sinusta kiinnostunut. Jos ei olisi, ei tuollaista kysyisi. Hänellä voi olla takanaan suhteita, joissa hän on pahasti pettynyt. Ehkä hän haluaa karsia "tunteillaleikkijät" pois. ...Vaikea selittää.
Näinhän se menee niinkuin kirjoitit.
"Eikö nainen voi ajatella että tavatessa voidaan nauttia toistemme seurasta ja samalla selvittää suhteen mahdollisuudet." Parien treffejen jälkeen ei voi kyllä sanoa juuta ei jaata. Ehkä hän ajattelee, ettet sitten ole kiinnostunut. Ajattele kaksi kuukautta ja kahdet treffit. Jos jo tapaamisten kanssa jappastaan, eihän tuosta tuu yhtään mitään. Teillähän menee 10 vuotta ennenkuin tutustutte riittävästi. Sitten eläkeiässä kerrotaan, että sorry. Naisilla saattaa biologinen kello tikittää ja haluavat edetä johonkin suuntaan joko sinun tai jonkun muun kanssa.
sitten päädyttekin, että voisitte olla ystäviä.
Voisi siitä ystävyydestä nauttia aiemmin kuin sitten 10 vuoden päästä.
No tuli kirjoitettua kärjistäen, mutta kuitenkin oli miten oli. Eikä mikään suhde oli ystävyys tai muu tule väkisin, kyllä se luonnostaan kehkeytyy, jos on kehkeytyäkseen.
Eli oleellista on tavata ja tutustua erilaisiin ihmisin. Ja katsoa mitä niistä kustakin on kehittyäkseen.