Olin juuri eronnut ensimmäisestä pitkästä parisuhteestani. Olin vereslihalla, tuuliajolla, ei-kenekään maalla. Olin parikymppinen.
Komea, empaattinen, upea prinssi pelasti minut kuin sadussa ikään ja olin hänen omansa siitä päivästä eteenpäin, seuraavat neljä vuotta.
Menimme kihloihin, suunnittelimme häitä ja yhteistä kaunista tulevaisuutta, kunnes...
Hän työnsi suutuksissaan kihlasormuksensa suuhuni niin, että ikenet vuosivat verta. Hän kuristi minua ikkunalasia vasten uhaten työntää minut siitä läpi. Hän retuutti minua pitkin jäistä asfalttia repien takkini rikki. Hän hajotti minulle kuuluvat esineet. Hän hakkasi päätäni lattiaan ja heitteli minua kuin perunasäkkiä ympäri kotiamme. Hän pelotteli ja uhkaili minua koko yhteisen elämämme ajan. Hän oli kroonisen uskoton minulle koko yhteisen elämämme ajan.
Neljä vuotta kestin, viidentenä lähdin kuin varas, kuin rikollinen pimeään yöhön koskaan palaamatta. Minä, joka en koskaan ollut häntä vahingoittanut mitenkään. Muutin toiseen kaupunkiin, jätin perheeni ja kotini, lakkasin vastaamasta puhelimeen ja katkaisin yhteyden häneen täysin.
Tästä kaikesta on nyt aikaa viisi vuotta. Olen kieltäytynyt puhumasta hänen kanssaa, tapaamasta häntä. Jos näen hänet sattumalta, käännän katseeni pois. Joskus yksinäisinä hetkinä salaa, toivon hänen kuolemaansa. Kuolemanrangaistusta petoksesta ja nöyryytyksistä, ikuisista arvista jotka hän minuun jätti.
Mutta selvisin - näettekö! Kuka tahansa selviää, jos minäkin selvisin! Lähde, vaikka salaa, jätä kaikki ja saat kaiken - tätä elämääni en vaihtaisi pois, vaikka menetin paljon, sain paljon.
Häntä en enää ikävöi.
Komea, empaattinen, upea prinssi pelasti minut kuin sadussa ikään ja olin hänen omansa siitä päivästä eteenpäin, seuraavat neljä vuotta.
Menimme kihloihin, suunnittelimme häitä ja yhteistä kaunista tulevaisuutta, kunnes...
Hän työnsi suutuksissaan kihlasormuksensa suuhuni niin, että ikenet vuosivat verta. Hän kuristi minua ikkunalasia vasten uhaten työntää minut siitä läpi. Hän retuutti minua pitkin jäistä asfalttia repien takkini rikki. Hän hajotti minulle kuuluvat esineet. Hän hakkasi päätäni lattiaan ja heitteli minua kuin perunasäkkiä ympäri kotiamme. Hän pelotteli ja uhkaili minua koko yhteisen elämämme ajan. Hän oli kroonisen uskoton minulle koko yhteisen elämämme ajan.
Neljä vuotta kestin, viidentenä lähdin kuin varas, kuin rikollinen pimeään yöhön koskaan palaamatta. Minä, joka en koskaan ollut häntä vahingoittanut mitenkään. Muutin toiseen kaupunkiin, jätin perheeni ja kotini, lakkasin vastaamasta puhelimeen ja katkaisin yhteyden häneen täysin.
Tästä kaikesta on nyt aikaa viisi vuotta. Olen kieltäytynyt puhumasta hänen kanssaa, tapaamasta häntä. Jos näen hänet sattumalta, käännän katseeni pois. Joskus yksinäisinä hetkinä salaa, toivon hänen kuolemaansa. Kuolemanrangaistusta petoksesta ja nöyryytyksistä, ikuisista arvista jotka hän minuun jätti.
Mutta selvisin - näettekö! Kuka tahansa selviää, jos minäkin selvisin! Lähde, vaikka salaa, jätä kaikki ja saat kaiken - tätä elämääni en vaihtaisi pois, vaikka menetin paljon, sain paljon.
Häntä en enää ikävöi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onneksi olkoon! Kaikkea hyvää uuteen elämääsi!
...sinulle. Olet tehnyt saman, minkä minäkin vajaat 6 vuotta sitten. Lähdin mieheltäni salaa ja muutin toiseen kaupunkiin. Sitä päätöstä ei ole tarvinnut katua.
Luin kirjoituksesi ja sydämeni muuttui taas niin raskaaksi.
Seurustelin yli 2 vuotta väkivaltaisessa suhteessa, väkivalta alkoi jo suhteen alkuvaiheessa vaan minä en lähtenyt pois.
Hän potki, löi, huusi, repi, kiskoi, kuristi, raivosi ja uhkaili, raapi kasvoni arville teki minusta rikkinäisen ja mielipuolen.
Hän oli myös uskoton minulle ja en siltikään lähtenyt.
Eräänä päivänä raja tuli vastaan, kaikki oli kuollut, eikä kumpikaan kai enää välittänyt.
Minä lähdin, enkä enää palannut.
Takana on terapiaa ja tuskaa, asiat vaivaavat minua edelleen.
Erosta on nyt 9kk, mutta minä selviän.
En ole nähnyt exääni, kerran ohimennen ja en usko että pystyn kohtaamaan häntä enkä tahdo.
Ihanaa lukea, että sinä olet jaksanut, selvinnyt.
Kaikkea ihanaa elämääsi
Toivon sinulle voimia jotta jaksaisit taistella toipumisesi puolesta. Sillä sitä se vaatii. Olen kuitenkin varma, että onnistut - onnistuinhan minäkin, vaikka olen äärimmäisen herkkä ja helposti haavoitettavissa. Uskon näiden miesten tedostamattaankin jo etsivän tällaisia ihmisiä uhrikseen.
Ihana kuulla, että olet löytänyt terapian, se on auttanut myös minua tässä toipumisprosessissa! On eheyttävää saada peilata omia tunteitaan toisessa, objektiivisessa kohteessa. Koska juuri tuon väkivaltainen puoliso aiheuttaa - suhteesta tulee hajottava ja se tekee terveestäkin psyykestä rikkinäisen ja mielipuolen.
Paljon jaksamista sinulle ja onnenhetkiä tulevassa, uudessa parisuhteessasi. Olet sen ansainnut :)