Elän oudossa tilanteessa jossa en tiedä mitä pitäis tehdä?! Ollaan oltu vaimoni kanssa yhdessä noin 5 vuotta, siitä ajasta puolet naimisissa. Vaimoni on ihastunut työkaveriinsa ja tunnustanut asian minulle. Ovat tapailleet usein, tiedän sen. Vaimoni kertoo rakastavansa minua, seksi- asiat on ihan kuten ennenkin ja muutenkin elämä hymyilee. Mistä voi johtua tällainen käytös kun ei ole mitään ongelmia suhteessä. Aiheesta on keskusteltu paljon. Jos jollain kokemuksia vastaavasta niin kertokaa mitä pitäis tehdä? Odottaakko ohi menevää mielenhäiriötä vai lusikat jakoon?
Outo(ko) tilanne?
Herra Hukka
111439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin kauan, kun hän kertoo missä mennään, ei pitäis olla huolta.
Se voi olla ihan ohimenevä ihastus.
Niitä tulee itse kullekin.
Itse en ole niistä voinut miehelleni kertoa, se on rassannut minua enemmän, kun se että saa jollekin kertoa.
Kun kertoo, menee se nopeammin yleensä ohi.
Vaimosi kuitenkin rakastaa sinua.
Pettämistä en pidä hyväksyttävänä. mutta joskus sitä kuvittelee löytäneensä mukamas jonkun paremmen.
Luulen ettei vaimosi ole tarkoitus asialla leuhkia, tai muutenkaan satuttaa sinua, mutta...
Niin, kyllähän jokainen ihminen ihastuu, sitä ei voi kukaan kieltää. Olen ihastunut itsekkin mutta siihen se on sitten jäänytkin. Olen miettinyt olemassa olevaa tilannetta niin kyllä silloin ihastus unohtuu. Vaimoni haluaa ilmeisesti elää vahvasti ihastuneisuus-tilassa kun hän on ehdotellu että vois muuttaa pois kotoa vähäksi aikaa. Herää kysymys määritelmästä "vähäksi aikaa" ! Sehän voi olla vaikka ikuisuus. Tilanne on tosi vaikea, kun rakastaa toista tosi paljon ja on syvät tunteet häntä kohtaan. On todella vaikea tajuta sitä tosiseikkaa että hän haluaa jotain toista miestä. Jos henkilökohtainen tunnepuoli ei olisi näin vahva, niin oltais varmaan jo erottu. Se ei vaan ole niin helppoa pistää elämää uusiksi. Koko ajan toivoo mielessä että hän tajuaisi sen miten hyvin hänellä on asiat tällähetkellä. Toivottavasti tämä vaimoni "oppireissu" ei mene liian pitkäksi, koska kyllä vahvat tunteet varmaan alkavat rakoilla myös omalta osaltani. Mutta oon rauhallisen luonteen omaava mies, mutta kun päätöksiä syntyy niin ne myös pitävät. KYSYMYS: Onko tällaisessa jutussa jatkuvuutta jos vaimo haluaa olla omassa kriisitilanteessa toisen miehen kanssa? Voiko tilanne enään normalisoitua?
...kukaan ei voi ennustaa miten juuri teidän käy,
senhän jo tiedätkin.
Tärkein kysymys tulisi kait olla se, mitä/kuka ITSE olet..millaiset periatteet/toiveet/tunteet/persoonallisuus sinulla
on; haluatko rauhassa odottaa tietämättä lopputulosta. Eikö ole niin (loppujen lopuksi)
että jokainen on uskollinen itselleen, ennenkaikkea...muu lienee läheisriippuvuutta..
jos olet ihminen jolla on rauhallisuutta, aikaa, voimia ja tahtoa odottaa, odota.
Muussa tapauksessa kerro omat reunaehtosi vaimollesi:)
Voimia, älä hylkää itse itseäsi teki toinen
mitä tahansa :)
Tupu
Kuuntele vain itseä nyt.Vaikka vaimo tulisikin takas,voi olla että ei voisi elää enää kanssasi.Asia jää hiertämään ja voitko sinä elää hänen kanssa!
Kiitos tupulle. Olen rauhallinen luonne enkä tee mitään päätöksiä suutuspäissään ajattelematta. Sitten kun mittari menee punaiseksi, niin alkaa tapahtua asioita joita ei vielä haluasi edes tiedostaa...
Kyllä tällaiset ajatukset ovat käyneet monesti mielessä...
sulle, mulle, sulle - kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa uuden ihastuksesi kanssa.
Sen jälkeen ravistelet menneet pois kuin koira kirppunsa. Elämä on suuri ja kaikkea kliffaa tulee eteen. Ei saa jäädä tuleen makaamaan ;-)
Niin.. Vaikea tilanne. Olen itse sen elänyt siinä naisen roolissa.
Kiltti, rauhallinen mieheni oli sitä mieltä, että pistetään harkinta-aika vireille.Jos sillä heräisin..
Pistettiin, eikä meistä enää paria tullut. Näin pari vuotta jälkeenpäin asiaa ajatellessa tajuaa, että eipä niitä ihastuksia olisi tainnut tulla jos tunteet exää kohtaan olisivat olleet kunnossa.
Nyt molemmilla asiat hyvin. Sopuisa yhteishuoltajuus ja lähekkäin asutaan. Ja kyllä tämä sinkkuna eläminen on mun juttuni :)
Jos vaimosi on lähdössä toisen matkaan, toivota vain onnea ja älä jää odottelemaan hänen paluutaan, sillä hän on valintansa tehnyt.
Löydät varmasti sellaisen naisen, joka pysyy kanssasi.
Puhun kokemuksesta, mieheni yritti samaa ja sai lähdöt minulta.Ja kun hänen uusi suhteensa päättyi, ja pyrki takaisin luokseni, muttei päässyt, lukko vaihdettu ja kaikki ok.
Vaimosi kuulostaa kovin lapselliselta hemmotellulta kakaralta.
Mieheni ihastui jo seurusteluaikoina toiseen, halusi pitää suhteessa tauon, sanoin että lopullisesti erotaan jos toista on pakko tässä välissä kokeilla...no ei pystynyt eroamaan.
Saimme lapsen ja eleltiin kymmenen vuotta ja sitten taas (tosin meillä oli huono aika suhteessamme tällöin) mieheni löysi taas uuden ja pyysi taukoa perhe-elämäämme. Sanoin taas että takaisin en todellakaan ota jos lähtee. Eipä lähtenyt, elellään edelleenkin yhdessä....tulevaisuudesta ei tiedä, ehkä minäkin löydän joku päivä vielä uuden...jos vain soitan joskus numeroihin joita silloin tällöin tanssireissuiltani saan.
Olemme nyt asumuserossa. Vaimoni muutti asumaan ihastuksen luokse. Minun pyynnöstä..... kyllä luit ihan oikein! Olen ehkä hullu mutta kuitenkin. Ajattelin että hän vois selvittää ajatuksia ja miettiä mikä on tärkeää. En tällä hetkellä tiedä että pystyykö jatkamaan mutta ratkaisu on varmaan lähellä. Itsekin tansseissa käyneenä tiedän että sieltä voi löytää todellisia sielukumppaneita ja "ystäviä"! Jos tuntuu siltä niin puhelin vain käteen ja soittamaan. Tanssi on hyvä harrastus!