En muista missä yhteydessä täällä kerran tuli esiin, että naisen aloite passivoi miehen (ja siihen joku myös kommentoi, että miehen aloite passivoi naisen).
Tein itse pari viikkoa sitten aloitteen illanviettopaikassa. Mies oli todella yllättynyt ja ihmetteli illan aikana moneen kertaan, että miten tämä on edes mahdollista. Juteltiin koko ilta, vaihdettiin puhelinnumeroita, suudeltiinkin...
Ollaan nyt pari kertaa käyty kahvilla ja viestitellään ahkerasti, mutta silti kaikki se tapahtuu enimmäkseen minun aloittamana tai ehdottamana. Miehen viestit ja puheet ovat kyllä varsin imartelevia ja niistä välittyy kiinnostus.
Viikko sitten taas eräs toinen mies teki aloitteen minulle ja on ollut todella aktiivinen viestittelemään ja soittelemaan. Mietin jo, että olenko osoittanut tarpeeksi kiinnostusta olemalla myös itse aloitteellinen yhteydenotoissa.
Miksi aloitteentekijän oletetaan olevan aktiivisempi koko ajan? Vai oletetaanko?
Tein itse pari viikkoa sitten aloitteen illanviettopaikassa. Mies oli todella yllättynyt ja ihmetteli illan aikana moneen kertaan, että miten tämä on edes mahdollista. Juteltiin koko ilta, vaihdettiin puhelinnumeroita, suudeltiinkin...
Ollaan nyt pari kertaa käyty kahvilla ja viestitellään ahkerasti, mutta silti kaikki se tapahtuu enimmäkseen minun aloittamana tai ehdottamana. Miehen viestit ja puheet ovat kyllä varsin imartelevia ja niistä välittyy kiinnostus.
Viikko sitten taas eräs toinen mies teki aloitteen minulle ja on ollut todella aktiivinen viestittelemään ja soittelemaan. Mietin jo, että olenko osoittanut tarpeeksi kiinnostusta olemalla myös itse aloitteellinen yhteydenotoissa.
Miksi aloitteentekijän oletetaan olevan aktiivisempi koko ajan? Vai oletetaanko?
Vastaukset 86
Vanhimmat
Siinä taas "sinkku" nainen säätää ja pyörittää miehiä. Miksei yksi riitä kerrallaan?
No miten muka pyörittää? Eihän tuossa ole kummankaan kanssa mitään tapahtunut vielä, joten saa kai molemmat kortit katsoa?
Juu en ole pyörittänyt ketään enkä säätänyt yhtään mitään.
Miksi mun pitäisi jättää toinen huomiotta, kun hän on selvästi kiinnostunut.
Samaan aikaan se toinen on kiinnostunut, mutta ehkä epäröi/on hitaampi lämpenemään, pitäisikö hänet sit heivata sen vuoksi?
Tässä vaiheessa viestittely ei ole vehtaamista kenenkään selän takana.
Kyllähän suutelu menee jo säätöosastolle.
Ei todellakaan saa ja eikä sellainen sovi. Tuollainen on vastenmielistä miesten kilpailutusta. Se, kumpi lyö isomman munan tiskiin ja tarjoaa korkeamman elintason voittaa sitten kisan. Hyi.
Kyllä se nyt vaan on selän takana vehtaamista. Jos et muuta niin mielessäsi petät toista näistä miehistä.
Minusta sinut pitäisi ruoskia hevosraipalla jotta oppisit olemaan
Kyllähän tota samaa tekee miehetkin (YTM ja pelimiehet).
Nettideitti on melkeinpä vain ja ainoastaan tota, sekä keskiverto että huipputason naisilla - sekä myös niillä huipputason miehillä.
Kysyntä määrää. Se, jolla on kysyntää useasta suunnasta samanaikaisesti pyörittelee usein niitä useita vaihtoehtoja samanaikaisesti.
Niin kauan kun ei ole sovittu mitään että ollaan suhteessa tai että ei tapailla muita, niin kaikki on sallittua. Jotkut tulkitsee että seksi tarkoittaa että ollaan jo vakavasti tapailemassa vaikkei olisi sellaisesta puhuttukaan. Joidenkin mielestä pelkkä suuteleminen jo tarkoittaa sitä. Joidenkin mielestä taas on ihan ok sekstailla vaikka tusinan muun kanssa samalla kun tapailee jotain niin kauan kun ei ole sovittu että ollaan suhteessa.
Käytännössä vaan jos siitä toiminnastaan jää kiinni, niin voi äkkiä menettää sen kiinnostuksensa kohteen. Koska kukaan ei halua olla vaan joku varavaihtoehto tai yksi monesta.
Ei mitään ylistettävää toimintaa, mutta normaalia sellaista.
Joidenkin mielestä menee. Joidenkin mielestä ei.
Ei nykyään kannata luottaa että ihmisillä olisi samat arvot mitä suuteluun tulee.
Monet maksullisetkin kieltäytyy suutelemasta, koska se on liian intiimiä, mutta pillua saa nuolla ja panna. Eli tavallaan tuo pimppiksen säätäminen on vielä pahempaa kuin panisi useita miehiä yhtä aikaa.
Pimppaloora tämä toimii molemminpäin eli naisetkin passivoituvat jos huomaavat ettei heidän tarvi tehdä aloitteita.
Olen tehnyt kolme aloitetta, niistä kaksi johti siihen, että otti heti langat omiin käsiinsä ja alkoi viestitellä aktivisesti ja ehdotella tapaamisia. Yksi taas ei, se tuntui kivireen vetämiseltä, kun minä jouduin tekemään kaikki aloitteet. Jälkimmäinen ei vain ollut tarpeeksi kiinnostunut juuri minusta, jostain toisesta naisesta ehkä on, ja on silloin aloitteellinen. Ne kaksi muuta ryhtyivät kyllä tosi aktiivisiksi.
Ja toisaalta jotkut ei-maksulliset naiset kokee että on ihan ok "kaverillisesti" suudella läpi vaikka kaikki kaverimiehet ja -naisetkin. Kuten sanottua, ihmiset on erilaisia ja arvot on erilaiset. Joillekin suuteleminen oikeasti merkkaa jotain, joillekin ei. Kukin tyylillään.
Jos ei itse arvosta tuollaista kaikkien suutelua, niin sitten kannattaa vaan valikoida ne omat naiset sillä logiikalla että jättää sellaiset naiset väliin.
Tuossahan lienee kyse siitä, että tämä jota kohtaan se aloite on tehty ei ole ihan niinkään varma siitä oliko tämä hänen kyytinsä. Epäröidään ja emmitään. Ollaan, että en tiiä....ei vittu...en tiiä lähtiskö.
Niin vähän arvelen itsekin. Vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta ei ehkä tarpeeksi suhteeseen asti.
Ja lisäksi siinä vaikuttaa erilaiset elämäntilanteet ja hänellä vähän negatiiviset kokemukset parisuhteista.
Vaikeaa hommaa...
Kyllä ne on molemmat valmiit sun sänkyys.
Se ensimmäinen kaveri varmaan arvaa että säädät siellä täällä ja samaan aikaan muidenkin kanssa, on siksi varovainen kun ei halua satuttaa itseään. Väität tuolla toisaalla:
"Tässä vaiheessa viestittely ei ole vehtaamista kenenkään selän takana."
Joo ei varmaankaan, se olisi varmasti hirveän vaikeaa ollut sillen viikko sitten lähestyneelle ilmoittaa että on nyt yksi juttu tässä vähän auki ja ehdottaa että palailette asiaan myöhemmin. Arvaan että nyt ei nuo heput edes tiedä toisistaan samalla hunajapurkilla pyöriessään, se ensimmäinen vain arvaa miten asia on.
olet oksettava kuvottova nainen.
Pimppalooran deitti kirjottelee sil sinkutpalstan kauttä. ;D
Näin se taitaa olla. Ihminen on niin laiska ja mukavuudenhaluinen otus että pienikin mahdollisuus olla itse haluttu ja tavoiteltu, pitää käyttää. Naiset ovat siihen tottuneita ja miehet haluavat varmaan käyttää tilaisuuden hyväkseen silloin harvoin kun sellainen kohdalle osuu.
Onhan tätä tullut joskus testattuakin. Olen ollut aktiivinen ja sitten jossain vaiheessa muuttanut turhautuneena tyyliäni ja heittäytynyt yhtä avuttomaksi kuin toinenkin. Sitten alkaa ihmettely, mikä on vialla? Etkö enää ole kiinnostunut? Masentavaa...
Onneksi olet sen verran vanha kurppa jo että en toivo sinulle onnea parisuhteen löytämiseen.
En nyt malta jäädä kovin pitkäksi aikaa surffailemaan, ainakaan ennen kuin illan oppimistehtävä on palautettu, joten vain pikaisen muistelun perusteella: en muista, että yksikään suhteeni olisi alkanut omasta aloitteestani (siis jos nyt aloitteella tarkoitetaan sitä, että on ilmaissut toiselle mielenkiintonsa ihan sanallisesti ja se on tullut hänelle enemmän tai vähemmän 'puskasta' eli sitä ei ole edeltänyt silmäpeli ja flirtti). Pätee myös nettideittailuun, en ainakaan näin äkkiseltään muista, että yksikään tapailu-/parisuhteistani olisi alkanut minun lähettämästäni ensimmäisestä viestistä. Kirjoitteluun ne ovat johtaneet, mutta ennemmin tai myöhemmin mies on joko hävinnyt tai sitten siirtänyt tapaamista niin kauan, että olen ymmärtänyt yskän.
"en muista, että yksikään suhteeni olisi alkanut omasta aloitteestani"
Et taatusti ole tehnyt niitä aloitteita oman tasoisillesi (tai alempi-) vaan hypergaamisesti itseäsi korkeampitasoisille miehille. Oma tasosi ei vain ole riittänyt suhteeseen asti Näille (yt-)miehille on ollut tarjolla parempaakin lihaa kuin sinä.
Minäkään en muista, että yksikään suhteeni olisi alkanut omasta aloitteestani.
Niin no tuohan nyt on vanha palstafakta, että jos mies tekee naiselle aloitteen eikä nainen kiinnostu, niin vika on naisessa joka luulee itseään ylempitasoiseksi. Jos nainen tekee miehelle aloitteen eikä mies kiinnostu, niin vika on naisessa, joka tekee aloitteen itseään ylempitasoiselle miehelle :D
Itse etsin puoliaktiivisesti naista ja niitä silmäilen ja joitakin jututan. Eräs nainen teki aloitteen ja puhui jo jatkosta.
Siitä itsetunto sai boostia ja ajattelin, että jos hyvin kelpaa hänelle, niin itse jos aloitteen teen, niin saisi ehkä vieläkin paremman.
Aktiivisuus = kiinnostus.
Näin ollen aktiivisuus aktivoi Sen Oikean, mutta passivoi kaikki väärät. Jos sinun aktiivisuutesi passivoi miehen, ei ole oikea mies sinulle.
Jakautunut aktiivisuus ei myöskään voi olla Oikeaa kiinnostusta, koska Se Oikea Kiinnostus lukkiutuu yhteen kohteeseen kerrallaan ja sokeutuu kaikelle muulle kykenemättömänä jakautumaan. Jakautunut aktiivisuus on heikkoa teholtaan eikä siksi voi johtaa juuri muuhun kuin hetkelliseen häröilyyn.
Se ensimmäinen tyyppi olisikin se kiinnostava vaihtoehto, enhän mä muuten olisi häntä lähestynytkään.
Turhauttaa vaan vähän tuollainen touhu.
Tässä kesän aikana on muutama saman tyyppinen karsiutunut juuri tuohon mistä -M- kirjoittikin, että kun itse pidän taukoa yhteydenpidosta, niin juttu on kuivunut siihen.
Eli kohta lopetan nämä perhanan aloitukset ja alan tyypilliseksi passiiviseksi naiseksi ja odottelen maailman tappiin jotain unelmien miestä, joka uskaltaa lähestyä.
Miksi kukaan lähestyisi sua? Mitä sulla on tarjottavana paitsi puhkinussittu reikä?
Niinhän sä luulet :D
Tää on ehkä tyhmä kysymys, mutta jos tiedät oman kiinnostuksesi kohteen, miksi häröilet sen toisen kanssa myös?
Onko se ensimmäinen on "totta v*tussa" -tyyppi niin sitten panostat siihen ja unohdat sen toisen niin et mene onnesi ohitse:
http://www.voice.fi/suhteet/haluatko-onnellisen-parisuhteen-noudata-totta-vtussa-saantoa/4/68330
Jos ei kumpikaan sovi sääntöön unohda molemmat.
"kun itse pidän taukoa yhteydenpidosta, niin juttu on kuivunut siihen."
No, onhan tuollaisia naisiakin tullut vastaan. Että homma loppuu siihen kun itse lopettaa yhteydenpitoyritykset. Mutta eiköhän se kerro siitä että toista osapuolta ei oikeasti kiinnostanut, joten asia on sillä selvä.
Ongelmalliseksi tuo menee silloin kun ne kiinnostuksen merkit on molemmin puolin liian vähäiset, niin ettei kumpikaan usko toisen olevan oikeasti kiinnostunut. Lopputuloksena kumpikaan ei ota yhteyttä, ja molemmat tulkitsevat sen toisen hiljaisuuden että sitä toista ei kiinnosta.
Toisaalta, ongelma voi olla kohdallasi siinä, että jos olet deittaillut miehiä vain "huvin vuoksi", kuten olet asian täällä palstalla ilmaissut. Ja jos olet aina tehnyt asian noille miehille selväksi - joka olisi ollut vähintäänkin reilua etteivät kuvittele liikoja - niin silloinhan olet jo alusta alkaen tehnyt miehille selväksi ettet oikeastaan ole kiinnostunut mistään suhteesta.
Jos mies on uskonut sitä mitä sanot, niin mies ei tietenkään yritäkään kiinnostua sinusta. Miksi kukaan kiinnostuisi naisesta, jonka kanssa ei voi päätyä suhteeseen? Vähän sama kuin että miksi mies kiinnostuisi varatusta naisesta. Pelkän seksin perässä juoksevat pelimiehet ehkä kiinnostuvat, eivät muut.
Jos taas olet lähestynyt noita miehiä ihan tosissasi, etkä ole antanut mitään syytä olettaa että olet vain huviksesi liikkeellä, niin sittenhän asiassa ei ole oikeastaan mitään epäselvää... Silloin miehet eivät vain ole kiinnostuneet sinusta tarpeeksi, jos eivät ole yrittäneet pitää yhteyttä. Voit todeta että et nyt vain jostain syystä sytyttänyt niissä miehissä kipinää. Ilmeisesti noin voi käydä naisillekin, eikä vain miehille. Tervetuloa miesten deittailu-maailmaan. :)
Oli muuten mielenkiintoinen artikkeli, thanks. :)
Ongelman ton artikkelin ohjeessa on se, että yleensä ne naiset, joista ajattelee että "totta v*tussa", eivät tunnu ajattelevan samoin toiseen suuntaan. :D
Odota vaan sinne maailman tappiin asti.
Ei tuollaista puhkinussittu reikää kukaan haluisikaan.
Eiks tää ole vähän teinimeininkiä?
Mä tein viimeks, seuraavaks sun vuoro, sit mä teen ehkä uudestaan...
Kyllä sen kiinnostuneisuuden tai kiinnostumattomuuden huomaa viesteistä vaikkei olisikaan niin aktiivinen.
Teinimeinikiä tai ei, mä en jaksa aina olla se aktiivinen osapuoli. Kyllä mä viestittelen ja osoitan kiinnostukseni, mutta jossain vaiheessa tekee mieli testata, että kuinka kiinnostunut se toinen onkaan.
Ja kyllä se on totta v*tussa-tyyppi, mutta eikös kummankin pitäisi olla sitä toisillensa, että voi edes haaveilla suhteesta.
Ja jos yhteydenpito siihen toiseen on häröilyä, niin ok sitten. Sen kanssa viestittely on aika alkuvaiheessa ja aika tuttavallista vielä, eli "häröilyä" ei ole viety vielä kovinkaan syvälliselle tasolle.
Muthei! Eikös se feminiininen oppi mennytkään niin, että suhteen ja rakkauden eteen pitää tehdä duunia...? :D
Jostain kumman syystä säännöt muuttuu kun roolit vaihtuu. Kun pimppaloora ei saakaan helppoa nakkia kun kerrankin törmää kunnollisen mieheen se sitten suuttua möksähtää :D
Mut ei yksin :D
Niin munkin mielestä se toinen saisi tehdä kaikki duunit. Mä voisin vaan hedonistina sitten nauttia kaikista niistä toisen duunin hedelmistä...
Mut tosissaan puhuen... Miksi sellaisia juttuja pitää edes pohtia? Ymmärrän sellaisen jahkailun teineillä, mutta aikuisetkin... Itse en ole koskaan pitänyt kirjaa siitä kumpi se aloitteellisempi on ja kumpi passiivisempi. Näkeehän toisesta heti esimerkiksi sen, että toinen on ujompi, joten ei ujommalta voi odottaa sitä aloitteellisuutta. Ja eihän toisen kiinnostustakaan voi olla näkemättä ilman että toinen suoraan ilmaisee. Tai ehkä voi, mitä näitä palstoja on lukenut... :)
Heh, mistä sinä sen tiedät kuin kunnollisesta miehestä on kyse...?
Mutta sitä piti tässä vaan vielä kysäistä niiltä, joiden mielestä suhteen ja rakkauden eteen pitää tehdä kovasti duunia, että onko se kova duuni koskaan tuottanut toivotun lopputuloksen?
Olen kyllä itse ollut aina aktiivinen yhteydenpidoissani, teki kumpi hyvänsä aloitteen. Eli säännöt on kyllä mun mielestäni molemmille samat.
En mä odota miehen yhteydenottoa, jos on numeroita vaihdettu. Ehdotan myös itse treffejä jos siltä tuntuu... osoitan siis kiinnostusta.
Miehen korkea moraali kertoo että on kunnon mies kyseessä.
Ettekös ne naiset itse aina halua esittää vaikeasti tavoiteltavaa jos mies piirittää, ei sänkyyn ennen usemapia treffejä jne. nyt kun se vaikeasti tavoitettavuus tapahtuu toisinpäin ei olekaan enää niin mukavaa :D
Heh taas kerran... Mistä sinä sen miehen korkean moraalin tiedät?
Pimppalooran avauksessa kertomista illanviettoapaikan tapahtumista "Juteltiin koko ilta, vaihdettiin puhelinnumeroita, suudeltiinkin... ", olisiko muunlainen kuin korkeamoraalinen mies jättänyt jo tuolloin tilaisuutensa käyttämättä ja herrasmiesmäisesti jättänyt panematta?
Jos se olisi "totta v#tussa -tyyppi" ihan oikeasti niin et viestittelisi sen toisen kanssa. Jos sä aistit että toinen ei ole mukana satasella, niin miksi luulet, ettei se toinen aistisi sitä samaa tunnetta susta yhtä lailla?
Tollaset häröilyt on aikuisten leikkiä ja oman viehätysvoiman testaamista (säkin sanoit testanneesi toisen kiinnostusta). Ei niistä mitään pysyvämpää voi muodostua, korkeintaan hetken hupia.
Nojaa... Mä olen jättänyt. Enkä kuvailisi itseäni korkean moraalin omaavaksi mieheksi... :D
No aika moni mies on sitten niitä korkean moraalin miehiä.
Mä pidän sitä ihan normaalina, ettei nyt heti olla vonkaamassa yökylään.
Parisuhteeni ovat lähteneet minun aloitteestani. Ja olen ollut se aktiivinen osapuoli. Miehet, joihin tykästyn ovat yleensä vähän ujompaa tyyppiä, jolloin on vaikea sanoa onko kyse oikeista tunteista vai seuraavatko vain perässä, koska eivät oikein tiedä mitä muutakaan tehdä.
Ja siihen se sitten jääkin kun toiselta vaaditaan jotain konkreettisia tekoja. Passiivisuuden tulkitsen nykyisin mielenkiinnon puutteeksi.
Ehkä tässä on nyt kiteytettynä se, mitä itsekin olen pohtinut.
Se mies, jota lähestyin on rauhallinen erakkomainen tyyppi, ehkä siksi kiinnostavakin. Muutenkin lähestyn niitä vähän rauhallisempia ja tietyllä tapaa ujojakin.
Ajattelen, että sellainen ihminen tarvii vaan aikaa lämmetäkseen ja siksi olen yleensä aika pitkäänkin jaksanut katsella sitä venkoilua, mutta kohta alkaa olla mitta täys...
Miksi mies ei voi heti alkuunsa sanoa sitten, ettei kiinnosta? Kyse on kuitenkin ihan aikuisesta miehestä, eikä mistään saamattomasta teinipojasta.
Koska ainahan sitä voi mällit heittää vaikka ei kiinnistaisikaan.
Tähänastisen elämäni rakkaus ei lämmennyt kuudessa vuodessakaan. Luulen, että se oli henkilökohtaista ja rakkaus loppupeleissä yksipuolista. Toiste en samaa lähde yrittämään, jos ei kiinnostuseni kohde vaivaudu pistämään tikkua ristiin, annan olla.
Enpä olisi ihan heti arvannut, että erakko tyyppi on sun juttus.
Paremminkin olisin kuvitellut sulle semmosen mailmanmatkaajan pelimiehen. Joku autonmyyjä vaikka. Pukupäällä aina ja kravaatti kaulassa.
No ei nyt sellainen ainakaan!
Alkaa savu nousta korvista jo pelkästä ajatuksesta! :D
Itse luulen etä pimppalooran unelma olisi joku menestyvää maa/metsätilaa pyörittävä nallekarhumainen jenkkiautoja harrastava isäntämies jonka tallista löytyy myös pari harrikkaa rassattavaksi taukoaikoihin silloin kun ei pimppalooraa rassaa. Elinkeinon kausittaisuuden vuoksi talviaikaan miehellä olisi hyvin aikaa matkustella ja kultivoitua erilaisissa kulttuuririennoissa pimppalooran kera. Sellaiselle miehelle pimppiskin leipoisi pullaa mielellään.
Aika hyvä! :D
Hmmm... mietitääs...
Maa/metsätila: Ei mahdoton ajatus, tosin olen aina ollut kaupunkilaiskissa, joten ehkä kaipaisin kaupunkiin. Eli parempi vaihtoehto olisi, että asuisimme kaupungissa ja harrastettaisi vaikka mökkeilyä silloin tällöin.
Nallekarhumainen: Yes please!
Jenkkiautot ja harrikka: been there, done that. Ja kyllä mä niitä työkaluja siinä vierellä voin ojentaa, mutta elämäntapana ei kiinnosta. Harrastuksena se vielä vois mennäkin.
Matkustelu ja kulttuuririennot: sopii hyvin
Leipoisin mielelläni :D
Naisen ei kuulu tehdä mitään "aloitteita" menettääkseen kalleimman aarteensa, so. impeytensä. Nainen, joka aktiivisesti pyrkii saattamaan itsensä häpeään, on sairas nymfomaani. Sairaassa yhteiskunnassamme moni nainen tekee juuri näin, ja vielä kerskaa häpeällään, ikään kuin huoruus olisi suuri kunnia ja ylpeyden aihe.
Hyveellinen nainen antautuu vain aviomiehelleen rakkauden ja velvollisuudentunnon kannustamana ja senkin hän tekee vastentahtoisesti, sillä hänelle sukupuoliyhdyntä on saastaista ja iljettävää.
Feminismi, joka pyrkii kääntämään naisen ja miehen roolit päälaelleen, on lapsellista haihattelua, selvästi tunteiden riivaamien naisenaivojen tuote, kylmän rationaalinen mies ei moiseen sortuisi, vaan ymmärtää, että biologiaa ei voi kieltää poliittisella päätöksellä.
Ja tämän päälle vähän naisten hysterian hoitoa ihan historiallisten esikuvien mukaan.
Ootko nähnyt sen leffan? Siinä oli nuorella lääkärinpojalla kova homma hoidella naisten hysteriaa... :D
Tuntui sellainen nostalginen historian siipien havina kun luin naisten vastentahtoisesta antautumisesta aviomiehelleen, että tuli mieleen tuo elokuva. Kiireinen lääkäri tosiaan.
Voisi olla monen sinkkupalstan ätmin unelmahomma... :D
ANNA SILLE PILLUA!
Taisi eka mies ainakin olla jokin nössykkä jos on ihmetellyt teikälle vieläpä monesti.
Miksi Dark.Fear ei kelpaa?
Aloitteentekijä on aktiivisempi, koska...
- Aloitteentekijä on todennäköisesti se (ainakin aluksi) kiinnostuneempi osapuoli. Siksi aloitteentekijä myös käyttäytyy aktiivisemmin ja kokee helposti toisen passiivisena. Riippuu sitten henkilöstä ja siitä herääkö myös toisen henkilön kiinnostus että muuttuuko se aktiivisuus koskaan molemminpuoleiseksi ja jos muuttuu, kauanko se muutos kestää.
- Tilanteessa, jossa on henkilö A ja B, joista A on yleisesti luonteeltaan / tavoiltaan aktiivisempi, niin vaikka molemmat olisivat yhtä kiinnostuneita toisistaan, niin A on se joka todennäköisemmin aktiivisen luonteensa takia tekee myös sen aloitteen. Näinollen aloite on seurausta yleisestä aktiivisuudesta, eikä aktiivisuus aloitteenteosta. Tilanne tuskin muuttuu vaan A joutuu aina olemaan aktiivisempi, mutta ei kerro suoraan henkilöiden kiinnostuksen tasosta toisiinsa. B voi ehkä aktivoitua, jos A tuo jollain keinolla B:n tietoisuuteen että toivoo tämän olevan aktiivisempi tai että tulkitsee passiivisuuden merkiksi mielenkiinnon puutteesta.
Tuossa on oma tulkintani aiheesta.
Sitten lisäksi on olemassa mahdollisuus siihen että sekä naiset että miehet yrittävät vältellä "pelimiehiä" tai "pelinaisia", ja kovin aktiivinen ja aloitteellinen osapuoli voi vaikuttaa toisen silmissä sellaiselta ja siten aiheuttaa vastapuolessa varovaisen suhtautumisen. Itse en ainakaan halua heittäytyä tunteiden vietäväksi, jos epäilen että toinen osapuoli ei olisi toisissaan kiinnostunut pitkästä suhteesta, vaan haluaisi vaan hetken huumaa ja olisi pian siirtämässä taas kiinnostuksensa seuraavaan henkilöön. Silloin haluaa suojella itseään ja yrittää ehkä tiedostomattakin kiinnittää huomion sen toisen huonoihin puoliin eikä hyviin, niin että ei vaan ihastu siihen toiseen. Näkee siinä toisessa sen mitä on päättänyt / haluaa nähdä.
Jotain tällaista olisin kirjoittanut. En usko, että aloite yleensä hirveästi passivoi. Todennäköisesti toinen on vain passiivinen, joko yleensä tai siinä suhteessa. Ihmisillä on vain sisäänrakennettuna hirveän suuri halu nähdä tällaisia syy-seuraus -suhteita kaikenlaisissa asioissa, etenkin niin, että joku konkreettinen teko (aloite) aiheuttaa seuraamuksen (passivoituminen).
Naiset ovat hyvin diplomaattisia, Toisinsanoen käyttävät mutkitta valkoisia valheita. Useimmiten ovat vaikeassa elämäntilanteessa tai eivät ole valmiita parisuhteeseen.
Ei siinä kannata pitkittää jtn mitä ei tule tapahtumaan. Eipä siinä, on minustakin tykättu. Sen pari päivää.
Naisen ei on ei, ja usein kyllä on ei. Fuck that shit.
Hyvin mahdollista.
Minä tosin olen aina uskonut vastavuoroisuuden nimiin. Vaikka vaimo pyysi treffeille, minä sitten vuorostaan otin sitä kädestä kiinni. Kun se puristi takaisin, uskalsin suudella. Sama päti myöhempään yhteyden pitoon. Jos jompi kumpi olisi passivoitunut, suhde olisi todennäköisesti kariutunut saman tien.
Ja niin sen pitääkin olla, vaikka ei nyt ihan laskemaan tarvitse ruveta, että kumpi teki sitä tai tätä ja kumman vuoro on nyt.
Kyllä sen huomaa jos toinen heittäytyy perässä vedettäväksi.
Tilannetietoja tähän väliin:
Mies nro 1 laittoi eilen aamupäivästä ihanan viestin, jossa kyseli kuulumisia. Vastasin ja esitin vastakysymyksen. Ei vieläkään vastausta, vaikka näki viestini jo eilen. Eli se siitä.
Mies nro 2 on ilmeisesti pelimies, eli se siitä.
Mies nro 3. Villikortti iski takavasemmalta netin kautta. Käytiin eilen kahvilla. Mukavan oloinen tyyppi, viestittelee sopivasti ja ehdotti jo uutta tapaamista...
Arvtenkin ensiviikolla tulee miehet numero neljä. viisi ja kuusi, sitä seuraavalla on hiljaisempaa, vain numero seiska ja kasi ilmoittutuvat mutta pikkujouluviikolla onkin vilkkaampaa kun ysi, kymppi, ykstoista, kakstoista ja kolmetoista tulevat mukaan kisaan, mistä ihmeestä niitä miehiä oikein putkahtelee? Kyllä on raskasta sinkkunaisen elämä, jaxu- ja voimahali sulle :D
Ei niitä onneksi ihan noin tiuhaan tahtiin putkahtele, mutta facebookin kautta tulee yhteydenottoja. Yleensä en niihin tartu ollenkaan, kun ei läheskään aina ole mitään asiallista, mutta tuon nyt ajattelin vilkaista ja ihan mukavaltahan se vaikutti :)
Tuo ykkönen kyllä vaikuttaa vähn siltä ettei siihen kannata paukkuja tuhlata ja kakkonenkin samanlainen.Ehkä tuo villi kortti tosiaan kannattaa katsoa tarkemmin, onnea vaan pelaamiseen kunhan et vaan pelaa useissa pöydissä yhtäaikaa, siitä kun ei taida tulla kuin sanomista.
Huh. Tulee fiilis että olen pahasti ulkona nykyajan treffailusta. Jos facebookin kautta löytyy varteenotettavia yhteydenottoja (oletan että siitä siis kyse).
Jotenkin kuvittelisin että sitä kautta ottaa yhteyttä vaan joko kaverit, joita on jo tavannut, tai sitten "pelimiehet", jotka vaan jonkun kuvan perusteella ajattelee että "tuota kaverin kaveria voisi yrittää".
Toisaalta, sehän johtuukin vaan siitä että oma facebook politiikkani on ihan vääränlainen. En yleensä lähetä edes puolituttuille naisille kaveripyyntöjä, joten enpä voi sitä kautta ketään yrittää luontevasti treffeille pyytää.
Noh. Ei muuta kuin onnea pimppalooralle noiden miesten suhteen.
Kieltämättä aika nopea vaihtuvuus kyllä potentiaalisissa kumppaneissa, kun parin päivän sisään ykkös ja kakkosvaihtoehdon välillä pohdiskelusta jo molemmat pudonneet sinne "ei kiitos"-kategoriaan ja tilalle on tullut vaihtoehto kolmonen. :P Mikäs siinä kunhan muistaa laittaa vähän jarrua peliin sitten kun löytyy joku oikeasti potentiaalinen.
Ei facebookissa tarvitse kaveriksi pyytää, vaan siellä voi viestitellä muutenkin. Eikä tällä miehellä ja minulla edes ole yhteisiä kavereita siellä, vaan olin kommentoinut jonkun lehden artikkelia joskus ja herättänyt kiinnostuksen.
Ja tosiaan ennen kuin tuomitsee ihmisiä treffailusta, niin kannattaa muistaa, että ne markkinat todellakin ovat tällaiset. Ja jos itse ei kuulu niille markkinoille, niin voihan tämä oudolta vaikuttaa. Mutta tällaista se vaan on :)
Jarru löytyy heti kun joku kolahtaa, mutta en todellakaan ala odottelemaan jotain perässä vedettävää nahjusta. Siirryn seuraavaan.
"Tulee fiilis että olen pahasti ulkona nykyajan treffailusta."
Jos se on tuollaista kuin aloittajalla, en edes haluaisi olla "sisällä". Kahden päivän sisään siirryt "totta v#tussa" -tyypistä roskikseen. Ei tunne-elämältään noin tasapainottomien ihmisten kanssa mitään pysyvämpää voi syntyä.
Ei toiselta tullut aloite passivoi. Tosiasia vain on, että se joka tekee aloitteen on yleensä aina se joka ainakin sillä hetkellä kiinnostuneempi osapuoli. Tästä johtuen aloitteen tekijä usein on aktiivisempi myös jatkossa, sillä se toinen vain on vähemmän innostunut toisesta kuin se aloitteen tehnyt osapuoli. Näissä asioissa vain on niin, että se vähemmän kiinnostunut ja vähemmän toisesta innostunut osapuoli on ymmärrettävästikin pasiivisempi. Mikäli aloitteita ei tule, niin se on lähes aina merkki siitä, että ei erityisemmin kiinnosta.
Silläkin uhalla, että vaikutan joko rakastuneelta hölmöltä tai pelkästään ärsyttävältä, kun taas höpisen tästä minuun kohdistuneesta yllättävästä kiinnostuksesta, minun täytyy ottaa se esille, sillä aihe on hyvä.
Tapauksessani nainen on ollut aloitteellisempi osapuoli, jopa yli-innokas, mitä hän on vähän pyydellyt anteeksikin, kun olen kertonut, että olen vähän hitaampi. Yhteydenpito on tähän asti ollut hänen vastuullaan, mikä on minulta väärin: minun pitäisi olla aktiivisempi. En kuitenkaan jaksaisi niin tiivistä etäkanssakäymistä, mitä vielä omasta aktiivisuudestani hänen reippautensa rinnalla seuraisi, sillä vaikka pidän hänestä ja nautin tuntikausia kestävistä keskustelutuokioistamme, tarvitsen palautumisaikaa ja -rauhaa. Siksi oman passiivisuuteni lisäksi olen jarrutellut häntä.
https://www.youtube.com/watch?v=FVegcCcMNS4
Lienee vähintään ongelmallista, ehkä jopa mahdotonta sovittaa yhteen kahta aivan eri suuntiin menevää kiinnostuskäyrää. Toinen, aloitteellinen osapuoli, aloittaa huippuarvosta, josta kiinnostus sitten alkaa laskea tolkun ja realiteettien tullessa pikkuhiljaa matkaan; vastaavasti minä olen lähtötilanteessa (lähes) järjissäni, mutta rationaalinen kuoreni alkaa hitaasti rapistua romanttisen painostuksen edessä (joskaan pelkällä imartelulla en taivu; myös ihmisen sen takana täytyy olla kiinnostava). Pahimmassa tapauksessa tämä menee niin, että omalla passiivisuudellani teen hänen kiinnostuksestaan lopun juuri kun itse olen alkanut kaivata häntä – ja aloitteellistua yhteydenpitoon – yhä enemmän.
Iloinen puolestasi. :)
Ajattele tunteella ja tunne järjellä. Sinulta löytyy kumpaakin...
Älä nyt päästä sitä toista menemään, jos se oikeasti vaikuttaa kiinnostavalta ja kiinnostuneelta!
Yritän parhaani, mutta jatkossakin aion silti kieltäytyä puhelinsoittoehdotuksista kahdelta aamuyöstä, sillä tahdon olla hänen kanssaan parhaassa iskussani. (En saisi ajatella tätä suorittamisena saati palstan klassikkokirosanana eli "asiakaspalveluna", mutta en itsekään saa hirveästi irti unissani mumisemisesta.)
Okei. No en mäkään nyt aamuyöllä alkais kenenkään kanssa keskustelemaan. Asuuko se siis toisella puolella maapalloa, vai miksi pitää yöllä keskustella?
Kaukana mutta samassa maassa sentään: jonkin sortin uniongelmainen. Muuten kylläkin tukevasti normaalielämässä kiinni, ja lähinnä viikonloppuisin tätä tapahtuu.
Itsekin olen kyllä iltaihmisiä, mutta silti aina ei jaksa (ja tuskin koskaan ALOITTAA mitään enää tuohon aikaan).