Juha Kenraali: Ajoneuvovero ei vielä korkea

HS vertaili autoilun kuluja Pohjoismaissa – Suomi lähestyy jo Norjaa

HS vertasi autoilun kustannuksia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Maksujen korotustahti vie Suomea kohti Norjan hintatasoa, arvioi Autoliitto.

Kotimaa 25.9.2014 9:11

Jukka Harju

Helsingin Sanomat

Jos autoilu tuntuu kalliilta Suomessa, niin kannattaa katsoa Norjaan. Siellä se vasta kallista on.Jos katsoo Ruotsiin, voi löytää kohtalotoverin, ainakin jos puhutaan jo ostetun auton ja autoilun kustannuksista.

Keskivertoautoilija Suomessa maksaa autoilustaan tuhansia euroja vuodessa. Keskiverto ruotsalainen pääsee muutaman satasen vähemmällä.

Yksityisautolla ajaminen ja sen omistaminen on näistä kolmesta maasta ylivoimaisesti kalleinta Norjassa. Asia käy ilmi HS:n pyytämistä laskelmista kolmen maan autojärjestöjen edustajilta. Suomi ja Ruotsi asettuvat kauas Norjan taakse. Ruotsi on halvin autoilumaa.

HS pyysi kunkin maan autoliittoja, siis autoilun etujärjestöjä, laskemaan esimerkkilaskelmat kolmella tyypillisellä, yleisellä ja uudehkolla, mutta ei uudella autotyypillä: Volvolla, Volkswagenilla ja Toyotalla. Volvo oli diesel-malli, muut bensiinimalleja.

Laskelmassa selvitettiin, paljonko autoilun eri kustannukset ovat vuodessa, kun erityyppisillä autoilla ajetaan 20 000 kilometriä. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa.

Laskelmissa pienimoottorisen ja vähäpäästöisen Volkswagen Golfin vuosikustannukset esimerkiksi ovat monia satoja euroja kalliimmat Norjassa verrattuna Ruotsiin tai jopa Suomeen. Kalleinta ajaminen vertailussa on Norjassa Toyota Avensiksella, joka ei sekään vielä varsinainen bensasyöppö ole.

Suomen raskas diesel-verottaminen näkyy vertailussa Volvon kohdalla. Asetelma on hieman epäreilu diesel-Volvoa kohtaan, koska niillä yleensä ajetaan vuodessa enemmän kuin vertailussa käytetty 20 000 kilometriä, jolloin kokonaiskustannus hieman alenee.

Erot ovat erittäin selvät, kun katsotaan, mitä vastaavat mallit nyt, vuonna 2014 uutena maksavat. Uudesta autosta maksettava autovero on iso tekijä.

Norja vie "voiton" kirkkaasti ja Ruotsi näyttäytyy jälleen automiehen onnelana. Räikein hintaero on perusmallin Volvo V70:ssä, joka maksaa Norjassa lähes 20 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa. Suomi puolestaan näyttää jälleen Norjan-hintojen rinnalla kohtuullisen autoverotuksen maalta.

Suomalainen saa ison perus-Toyotan vielä alle 30 000 eurolla, kun norjalainen maksaa siitä lähes 40 000 euroa.

Norjassa kuitenkin tuetaan sähköautojen kauppaa veroeduin ja tänä vuonna uusien henkilöautojen myynnistä peräti 13 prosenttia on ollut sähköisiä malleja.

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen ei ylläty tuloksista. Hänen mukaansa niin ajoneuvo- kuin polttoaineveroissa on nähty viime vuosina kovia korotuksia.

"Autoveroa on meillä korotettu, kun siitä pitäisi ennemminkin päästä eroon. Ruotsissa autoveroa ei ole, mikä näkyy vertailun autojen hinnoissa", Tolvanen sanoo.

"Polttoaineverojen korotusten vaikutuksia on loiventanut taantuma, joka on jopa alentanut polttoaineen markkinahintoja. Kun öljyn hinta lähtee nousuun, kasvavat polttoainekustannukset todennäköisesti merkittävästi."

Tolvanen muistuttaa, että Norjan hintoja hämmästellessä pitää muistaa, että siellä myös palkat ovat toisella tasolla.

"Suomen liikenteen verotuksen korotustahti ja -taso on sellainen, että täällä aletaan pian saavuttaa Norja. Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa, jonka toimivuudessa henkilöautolla ja ylipäätään tieliikenteellä on merkittävä rooli."

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi puolestaan muistuttaa, että ajoneuvoverolla on vähäpäästöisiä malleja suosiva vaikutus. Mitä pienemmät päästöt, sitä pienempi vero.

"Ajoneuvoveron nykytaso ei ole vielä kovin korkea", sanoo osastonjohtaja Juha Kenraali Trafista.

Kenraali perustelee näkemystä sillä, että ajoneuvovero on vähäinen, jos sitä vertaa uuden auton autoveroon tai auton käyttöaikanaan kuluttaman polttoaineen veroon.

Hän ei usko, että autoilun verotus olisi vielä kipurajoilla, koska ajaminen ei ole vähentynyt. Jos ajoneuvoveroa laskettaisiin, jotain toista autoilun verotuksen muotoa nostettaisiin, hän pohtii.

"Nämä ovat subjektiivisia kysymyksiä, milloin se on korkea ja milloin ei. Sen tehtävä on kerätä yhteiskunnalle veroja ja viime kädessä se on poliittinen kysymys. Jos kadulla keneltä tahansa kysytään, niin harva sitä rakastaa, jos ei muista, että sitä kerätään yhteiseksi hyväksi."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1411589598485