Olen käynyt tänä vuonna kahdesti sellaisessa jumalanpalveluksessa, jossa on pitänyt laulaa kirosanoja sisältäviä virsiä. Aikaisemmin en tiennyt asiasta ja nyt tunnen olevani järkyttynyt. Luulin aina, että virsikirjan sanoitukset seulotaan tarkkaan ennen painamista, mutta näin ei taidakaan olla.
Onneksi luen laulaessani aina pari sanaa ennakkoon ja voin jättää kirosanat laulamatta. Kun kuuntelen, miten ihmiset ympärilläni laulavat näitä virsiä, niin suurin osa laulaa myös kirosanat.
Ainakin seuraavat virret sisältävät kirosanoja:
72 a
72 b
84
86
95
170
173
189
191
202
261
279
310
379
385
407
440
615
Onneksi luen laulaessani aina pari sanaa ennakkoon ja voin jättää kirosanat laulamatta. Kun kuuntelen, miten ihmiset ympärilläni laulavat näitä virsiä, niin suurin osa laulaa myös kirosanat.
Ainakin seuraavat virret sisältävät kirosanoja:
72 a
72 b
84
86
95
170
173
189
191
202
261
279
310
379
385
407
440
615
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varmaan niissä puhutaan vastustajasta tai kadotuksen paikasta. Se on eri asia, kun kiroileminen.
Musta kaikkein vanhimmat virret on parhaita, koska juuri niissä näkyy virsien ja uskonnon tyhmyyttävä/tehdä tyhmemmäksi kuin vielä olet, vaikutus.
Musta parasta virsilaulussa on se henkilö, joka ehtii ensin loppuun.
Hyvä Virsienlaulaja,
Kuten 777 tuossa jo totesikin, nämä sanat eivät ole virsissä kiroamista varten vaan siksi, että ne kertovat vastustajasta, s-aatanasta tai kadotuksesta eli h-elvetistä. Nämä ovat kristitynkin elämään liittyviä tosiasioita: uskomme pahan olemassaoloon ja taivaan vastakohtaan. Kun katsot tarkemmin noita listaamiasi virsiä huomaat, että sanat ovat ihan loogisessa käytössä, eivät kiroilutarkoituksessa.
Toivottavasti jaksat edelleenkin käydä kirkossa veisaamassa virsiä.
Aija-pappi
voihan nenä aaamen.
Aina ajankohtainen virsi on 599, mutta ei koskaan veisata, eikä veisuuteta. Miksi ?
Ehkä siksi ,kun joku voisi tulla synnintuntoon ja uskoon virren sanoman kautta.
Sitäkö te papit ja kanttorit pelkäätte?
No Päivämies-lehdessä Paimenpoika-nimimerkillä pakinoita kirjoittanut pastori saarnasi: sielun vihollisen nimen mainitseminen on syntiä, paitsi uskovaisilla, joiden puheessa asia käy todeksi.
Sehän on, että jos ehtoollisellekin menee anteeksiantamattomin synnein, niin nauttii ehtoollisen kadotuksekseen.
Varsinkin vanhoissa hautajaisvirsissä näkyy ja kuuluu suomalainen perinteinen luontainen ja maanläheinen, ymmärtävä suhtautuminen kuolemaan. Asioista puhutaan suoraan, mm. ruumiin jäähtyminen.