Trafissa palkka 5188 euroa/kk + autoetu!

Trafi voittaa kirkkaasti valtion jo muutoinkin hyvät palkat. Talouselämä 8.4.14: ”Tilastokeskuksen …julkistamista palkkarakenneselvityksen tietokannoista ilmenee, että kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausipalkka valtiolla oli (2013) 3647 euroa, kun se yksityisellä sektorilla oli 3278 euroa. Eroa on 11 prosenttia.”

Trafin (Liikenteen turvallisuusviraston) historia selittää henkilökunnan suuren määrän ja hyvät palkat. Trafi aloitti vuoden 2010 alussa ja siihen yhdistettiin merenkulkulaitoksen toimintoja, ilmailuhallinto, rautatievirasto, tiehallinnon turvallisuustoiminnot ja ajoneuvohallintokeskus. Julkista toimintaa uudistettaessa ketään ei irtisanota, jolloin päällekkäisyyttä ja tehottomuutta jää vuosikymmeniksi. Palkkataso yhdenmukaistetaan ja kun kenenkään palkkoja ei voi alentaa, nostetaan kaikkien palkat eniten palkkaa saaneen vastaavan viran tasolle. (Nuo ylevät periaatteet osaltaan tuhosivat mm. Salon kaupungin talouden 10 kunnan liitoksen jälkeen.)

Toki jotain on yritetty tehdä. Hitaasti kiiruhtaen. Vuosikertomus: ”Vuonna 2010 toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla oli vuoden 2013 lopussa vielä seitsemän henkilöä.” 2010 irtisanomisuhan alla oli 53 henkeä, jotka ovat saaneet töitä uudessa Rovaniemen pisteessä ja muista tehtävistä.

Henkilöstökustannukset olivat 2010 ja 2011 32 Miljoonaa euroa, 2012 35 Meur, 2013 40 Meur. Oma henkilökunta tekee vain osan töistä, koska palveluiden ostot olivat viime vuonna 81 miljoonaa euroa. Suomen työttömyys ratkaistaisiin kertaheitolla kun nostettaisiin autoveroa ja työttömät palkattaisiin Trafiin. Mutta tätä tahtia näin tulee käymäänkin.

Korkeiden palkkojen lisäksi on syytä huomata, että valtiolla suuri osa työntekijöistä pitää kahden kuukauden vuosilomat. Kaiken hyvän päälle koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen 3.778 euroa keskimäärin jokaiselle vuodessa. Tuolla rahalla on aika paljon poissa työpaikalta. Ja taas tarvitaan lisää henkilökuntaa: lomailemaan ja osaamisen kehittämiskursseille.

Vuosikertomus: ”Koulutuspalvelut-tilin toteutuma alitti budjetin (toteutuma 1.122.645 euroa, budjetti 1.325.313 euroa), koska aivan kaikkia koulutussuunnitelmia ei ehditty toteuttaa suunnitellusti.” Pitäisikö vuosilomia vähentää yksityissektorin tasolle, jotta ehdittäisiin koulutukseen?

Henkilökuntaa on, että päät kolisevat. Silti tai ehkä juuri siksi tarvitaan konsultteja. ”Konsultointi- ja suunnittelupalvelut-tili toteutui selkeästi alle suunnitellun (toteutuma 3.746.632 euroa, budjetti 5.660.500 euroa). Alitus johtui useasta eri tekijästä. — ennakoitua myöhäisemmästä käynnistymisestä ja merkittävien kehittämistoimenpiteiden siirtymisestä johtuen.” Rahat siis käytetään myöhemmin.

Osaamisen kehittämisen lisäksi
- työtyytyväisyyden edistäminen 324 euroa
- työkunnon edistäminen 519 euroa
- työterveyshuolto 695 euroa
- yhteensä 5 316 euroa vuodessa

”Virastot tyhjillään – virkamiehet 11 viikkoa lomalla” Lisätty 2 lausetta 12.8, klo 6.32: Tämä linkattu kirjoitus on Talous-Sanomien julkaisema. Verkkolehden julkaisija on sama kuin Helsingin Sanomien.

Trafin työt Espanjaan ja suomalaiset työttömiksi

Vaikka Trafilla rahaa on niin ettei p-skalle taivu, on haluttu jossain säästääkin. Iltalehti lokakuu 2013: ”Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin puhelinpalveluiden siirtyminen Sodankylästä Aurinkorannikolle hämmästytti vuoden alkupuolella. Nyt huolta on aiheuttanut huhu, että työt olisivat siirtyneet espanjalaiselle yritykselle.
Argentan toimitusjohtaja Juho Nojonen kertoo, että taannoin Suomesta Espanjaan siirtyneet työt jatkuvat samalla lailla kuin tähänkin asti, ja työntekijät (= Espanjaan veroja maksavat) pysyvät samoina. — Argenta Oy voitti tarjouskilpailun Trafin puhelinpalveluista … Sen tarjous oli selkeästi edullisempi kuin tehtäviä aiemmin Sodankylässä hoitaneella Astropolistieto Oy:llä. Se tarjosi sopimusta 1,7 miljoonalla eurolla, kun kilpailun voittanut Argenta ilmoitti hinnakseen 980 000 euro. Astropolistiedon hävittyä tarjouskilpailun Sodankylästä lähti 23 vakituista ja 12 määräaikaista työpaikkaa. Toimitusjohtaja Nojonen totesi tuolloin, että Aurinkorannikolla palkkakustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa (IL 19.2.13).”

Trafi voitti kilpailutuksessa 720.000 euroa, mikäli säästö ei johtanut tulospalkkaukseen. Samalla Sodankylästä meni 35 työpaikkaa Espanjaan. Valtio ja Sodankylä menetti verotuloja 290.000 euroa, suomalainen eläkejärjestelmä samoin 290.000 euroa. Näin mikäli irtisanottujen palkka olisi ollut kuukaudessa 3000 euroa, eikä trafilaistasoa yli 5000 euroa. Tilalle tuli ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia 750.000 euroa, joista tosin maksetaan vähän veroa. EU ja kilpailutus jne voidaan hoitaa säätämällä sellaiset ehdot, ettei työtä voi tehdä Suomen ulkopuolella.


Trafilaiset lomalla

Trafin tilinpäätöksestä voi laskea kaikenlaista. Esimerkiksi lause: ”Henkilöstömenoja toteutui 39.876.146 euroa. Lomapalkkavelka kasvoi 548.150 euroa, yhteensä 6.442.278 euroon. Henkilöstömenojen budjetti ylittyi 3 499 445 euroa (9,6 %),…”

Lomapalkkavelkaa kirjataan huhti-joulukuun palkoista. Velka on 1,8 kuukaudelta (Lomapalkkavelka jaettuna kuukauden henkilöstömenoilla). Lisäksi vuosilomaa pidetään tammi-maaliskuulta samana vuonna maksetuista palkoista. Jos tilinpäätöksen luvut ovat oikeat, trafilaiset ovat keskimäärin lomilla noin kaksi kuukautta vuodessa. Ja saavat siis tuota yli 5000 euron kk-palkkaa.

//vuosilomien määrää on alennettu 11.8. klo 16.48 2,5 kk:sta, koska tilinpäätös ei kerro kaikkia sellaisia tietoja, joita tarvitaan tarkempaan laskentaan, esimerkiksi lomarahojen vaihtamista lomapäiviin///

Kun töissä on kivaa, ei sairauspoissaoloja ole. Tosin kun ollaan lomilla, ei ehditä sairastamaankaan. ”Vuonna 2013 sairauspoissaoloja kertyi 7,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti.” ”Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä.”

Puhelinluettelo kertoo yliorganisoinnin

Julkisen viraston ylisuurista tekemisistä saa parhaan kuvan puhelinluettelosta. Pääjohtajan lisäksi löytyy viisi ylijohtajaa ja kaikenlaisia osastonjohtajia. Trafin johtoryhmään kuuluu 10 johtajaa. Tarvitaan aika iso neuvotteluhuone kun johtajat ja heidän sihteerinsä kokoontuvat. Suomen markkina-arvoltaan suurimman yhtiön Nokian johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä. Nokia työllistää 56.600 henkilöä.

Suomalaisia yrityksiä moititaan siitä, etteivät ne hyödynnä monikulttuuriuden tuomia voimavaroja. Trafin puhelinluettelossa on 661 nimeä. Kahden nimi viittaa monikulttuurisuustaustaan. Molemmat heistä on harjoittelijoita. Lisäksi palkkalistoilla on neljä monikulttuurisukunimeä, joiden etunimi on suomalainen. Trafin vuosikertomuksessa ei ole sanaakaan maahanmuuttajista eikä viraston monikulttuuriohjelmista. Harjoittaako virasto syrjintää, vai onko kyse siitä ettei turvallisuutta edistävä virasto voi palkata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Trafin pääjohtaja on Kari Wihlman. Miehestä tiedetään netissä aika vähän, ei edes sitä onko kyseessä poliittinen virkanimitys. ”Varatuomari Kari Wihlman on nimitetty Ajoneuvohallintokeskuksen ylijohtajaksi 1.7.2008 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut AKEssa ajoneuvojen rekisteröinneistä ja verotuksesta vastaavana johtajana.” Vuosina 2000-2007 Wihlman oli viraston toimialajohtajana ja vuosina 1996-2000 apulaisjohtajana. Hän on siis osaltaan vastuussa katastrofaalisesta ajoneuvorekisterijärjestelmästä.

Suomi Areenan paneelissa 2014 Kari Wihlman kannatti rattijuopumuksen promillerajan laskemista 0,2 promilleen.

Enpä tiedä yhtään suomalaista yritystä, jossa viestintäosasto on näin iso:
- Anna J, Tehtävä: Viestintäjohtaja
- Reetta S, Tehtävä: Viestintäpäällikkö
- Oona L, Tehtävä: Tiedottaja
- Elina U, Tehtävä: Kehityspäällikkö. Tehtävän kuvaus:
markkinointiviestintä,kampanjat, suorakirjeet, esitteet,
graafinen ohjeistus, julkaisut, kuvat
- Tarja R, Tehtävä: Tiedottaja
- Henri H, Tehtävä: Tiedottaja
- Milla P, Tehtävä: Tiedottaja

Kun henkilökuntaa riittää joka lähtöön, Trafissa toteutetaan kaikenlaisia mittauksia. Työssä viihtyminen on lisääntynyt 0,1 pistettä. Rahaa pitää vielä laittaa lisää kivaan, koska matkaa 5 pisteeseen on vielä, nyt 3,6.

Sähköisten palvelujen määrä ja käyttöaste on lisääntynyt, mutta tällä ei tietenkään ole tarkoitus vähentää henkilömäärää, vaan vähentää rasitettujen työntekijöiden työtä siirtämällä työ kansalaisten itsepalveluksi. Tässä on onnistuttu:

Tavoite: ”Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -0,9 %.”

Tällainenkin tieto on laskettu:

Vuokrat per henkilötyövuosi 11 576. Sehän tarkoittaa, että jokaisella 527 työntekijällä on hulppeat 1000 euron työtilat kuukausittain. Trafillahan ei juurikaan ole yleisiä, asiakaspalveluun tarkoitettuja tiloja. Auditorio toki on henkilökunnan kouluttamiseen. Tosin hulppeat vuokrat taitavat mennä paljolti Senaatti-Kiinteistöille, joka on oman tarinansa väärti.

Ilon ja yrittämisen tuhoajat

Länsi-Savo-lehti uutisoi 29.7.14 risteilylaivoista, jotka kesän aikana ovat tuoneet iloa niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille matkustajille sekä leivän lyhyen risteilykauden aikana sadoille ihmisille. Alusturvallisuuslaki ja Trafin uudet määräykset lopettavat kymmenet sisävesien vanhimmat moottorialukset. Satavuotiailta aluksilta vaaditaan uudistuksia, jotka voivat maksaa vanhaan alukseen enemmän kuin uuden rakentaminen. Puurakenteista laivaa on mahdoton tehdä paloturvalliseksi. Suomalaiset höyrylaivat ovat kestäneet yli sadan vuoden ajan sodat, myrskyt ja pakkaset, mutta Trafin byrokratialle ne eivät pärjää.

Aamulehti 25.7.14: ”Pykälät ja paatit ristiaallokossa – Alusturvallisuuslaki ja viime vuoden alussa voimaan astuneet Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) määräykset voivat vaikuttaa säitäkin enemmän kotimaan risteilyliikenteen tulevaisuuteen. Varusteiden ja vanhojen alusten tekniikan uudistusvaatimukset maksavat, ja kausi on lyhyt.

- Kymmenet sisävesien vanhimmat moottorialukset joutuvat lopettamaan. Uudistustyöt ja tekniikka voi maksaa satavuotiaaseen alukseen enemmän kuin uuden rakentaminen. Esimerkiksi puurakenteista laivaa ei voi muokata täysin paloturvalliseksi, Haltia huomauttaa.”

Valtio ei ole köyhä eikä kippee

Valtion viraston menot elävät omaa elämäänsä, koska ne maksetaan veroista. Jos rahaa ei ole tarpeeksi, nostetaan veroja ja maksuja. Trafi peri viime vuonna veroja ja maksuja 883 miljoonaa euroa. Sen päättäjät sokeutuvat. Yksi miljoonaa euroa johonkin turhanaikaiseen ei tunnu miltään, koska 882 miljoonaa on vielä jäljellä. Kun kirstun pohjalle jää aina satoja miljoonia, ei kulukuria ole. Tämä sama ongelma on kaikkialla julkisessa toiminnassa niin kunnissa kuin valtiolla.

Uusi Suomi vuonna 2009: ”Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmien uudistus myöhästymässä aikataulustaan lähes kymmenellä vuodella. Lisäksi kustannukset ovat tähän mennessä lähes tuplaantuneet, moittii Valtiontalouden tarkastusvirasto. AKE:n palvelujen uudistushanke aloitettiin vuonna 1999, ja sen oli tarkoitus valmistua vuoden 2003 aikana. Näillä näkymin kuljettajatietojärjestelmät valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2011 loppuun mennessä.

Hankkeen kustannusarvio nousi alkuvaiheessa enimmillään 27 miljoonaan euroon, mutta toteutuneet kehittämisprojektin ja tietojärjestelmien kustannukset olivat nousseet viime vuoden (2008) loppuun mennessä jo 49 miljoonaan euroon.”

Turun Sanomat vuonna 2011: ”Kustannukset kasvoivat 15 miljoonasta 100 miljoonaan Ajokortin voi tilata Suomessa netistä aikaisintaan vuonna 2013. Kuljettajatietojärjestelmän käyttöönotto on lykkääntymässä alun perin suunnitellusta jo kymmenellä vuodella. Kustannukset ovat lähes seitsenkertaistuneet. Hankkeen valmistelu alkoi jo 1999. Tehtävänä oli luoda oma rekisterijärjestelmä sekä ajoneuvoille että kuljettajille. — Alun perin uudistuksen hinnaksi arvioitiin 15–27 miljoonaa euroa. Nyt koko hankkeen kustannusarvio ylläpitokuluineen on noin sata miljoonaa.”

Trafin oma tiedote 8.2.2013 15.00: ”Uusien ajokorttien postittaminen alkaa pian. Alkuvuonna toteutettu ajokorttiuudistus ja uuteen kuljettajatietojärjestelmään siirtyminen ovat loppusuoralla ja ensimmäiset uudet ajokortit valmistuvat pian.”

Loppusuora jatkuu. Ihmisten kurittaminen liikaa maksetuista veroista on tätä samaa loppusuoraa.

Mitäpä tähän sanoisi. Itse olen suunnitellut ja määritellyt Suomen eniten käytetyn taloushallinnon nettipalvelun Procountor.com. Hankkeen valmistelun aloitin samanaikaisesti ajoneuvohallintajärjestelmän kehittämisen kanssa 1999 ja ensimmäiset asiakkaat tulivat käyttäjiksi 2001. Vuonna 2002 palvelu kattoi kaikki taloushallinnon toiminnot palkkalaskentaa myöten. Palvelu sai 2004 pääministerin palkinnon parhaista käytännöistä tietoyhteiskunnassa. Palvelun kehittämiseen, ohjelmointiin ja testaamiseen käytettiin rahaa vähemmän kuin AKE käytti uuden tietojärjestelmänsä kehittämiseen keskimäärin kuukaudessa 14 vuoden ajan. En mitenkään voi olla erityisen hyvä järjestelmäkehittäjä. Iso ero rahankäytöstä tuli kahdesta syystä: intohimosta asiaan ja niukoista resursseista.

Niukka raha on paras konsultti. Jos rahaa ei ole, sitten eletään vähemmällä.

Liian helppo raha laiskistaa ja johtaa tuhlaamiseen. Tämän elämän viisauden kun saisi jokaisen virkamiehen päähän taottua. Se olisi hyvä alku paremmalle Suomelle.

– Voi meitä veronmaksajia

Trafi on yksi esimerkki verorahoilla hyvin voivasta organisaatiosta. Tällaisia selvityksiä voisi tehdä kaikkialta. Vantaan kaupungin 10.400 työntekijää eivät kaikki ole työn sankareita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL työllistää 1300 ihmistä. PRH patentti- ja rekisterihallitus 440. Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 200. Kehitysyhteistyöjärjestön Planin verkkosivuilta voi bongata tittelejä, joita näkee – jos näkee – suurissa yrityksissä. Aalto-yliopistossa on 4985 työntekijää. Tulevaisuuden tutkijoita Suomessa on 70!!! Missä näkyy?Maahanmuuttoklusteri työllistää Suomessa tuhansia henkilöitä verorahoilla. Vähemmistövaltuutetun toimistossa on 12 hyväpalkkaista virkamiestä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 270. Kalastuksen hoitomaksuista puolet taitaa mennä byrokratiaan. On kaikenlaisia Yrityssaloja. Salossa tällaisia yrittämisen neuvonantajia on parikymmentä. Kaikkein parhaat palkat valtio maksanee omistajayhtiö Solidiumin työntekijöille. Yhtiön 11 työntekijän keskipalkka oli toissa vuonna 13.505 euroa kk:ssa.

EU:n toimielimissä on työntekijöitä n. 40 000. Näistä Euroopan komissiossa on n. 24 000, Euroopan parlamentissa n. 6000, neuvostossa n. 3 600 ja muissa virastoissa vajaa 6000. Suomalaisten määrää ei tiedetä, ehkä lähemmäs 1000, tai sitten yli. EU-tehtävissä EU ja Suomi mukaan lukien täytyy olla tuhansia suomalaisia.

Aluehallintovirasto työllistää 1200 byrokraattia. Osa heistä on työsuojelutarkastajia, joista kirjoitan erillisen blogin.

Vain ydinsota pystyy lopettamaan tämän järjettömyyden. Venäjä, pliis, paina jo nappia!

JEP.Suomen hevostalousopiston toimitusjohtaja(lue yhteiskunnan rahoilla ylläpidettävä kolhoosi) saa palkkatuloja suurinpiirtein saman kuin Suomen pääministeri.