Tän voi joko kertoo tosi pitkästi tai lyhyesti, mutta jotta edes joku jaksaisi miettiä tän muullakin tavalla kuin suoraan tuomita miehen niin kirjotan lyhyen version. Asioihin liittyy muitakin seikkoja, ne eivät ole niin yksinkertaisia kuin minkä annan ymmärtää.
Oon seurustellu nyt 9,5 kk 18 vuotiaan poikaystäväni kanssa, itse olen viime kuussa täyttänyt 16. Suhteemme oli täydellinen alkuun, kunnes yhden kuukauden jälkeen alkoi poikaystävästä paljastua uusia piirteitä. Sairasta mustasukkaisuutta, agressiohäiriö (suuttuu helpolla ja kaikki on aina muiden/minun syy) eikä luottanut enään paljoa vaikka siihen ei olisi niinkään aihetta. Nyt tilanne on se että hän on paskonut omatuntoni. Olen huora, tyhmä, kusipää. Joka haluaa hänelle pelkkää paskaa. Hän lukee päivittäin viestini, katsoo kuvani. Tämäkään kirjoitus ei voi olla täällä pitkään. Olen hänen käskystään poistanut kuvia netistä jotka muistuttavat menneisyydestä, olen poistanut myös käyttäjäni irc-galleriasta, kuvakkeesta ja täältä. Hän ei halua että olen MISSÄÄN tekemisissä toisten miesten kanssa ellei hän ole mukana. Olen kuulemma hänen ja koko kroppani on hänen. Hän on sanonut monesti että jos pettäisin, hän hakkaisi minut. Riidellessä hän sanoo että kuinka paljon hänen tekisi mieli lämäyttää. Saattaa ottaa ranteista kiinni jos haluan pois. Viime yönä hän otti minua hartioista kiinni ja huusi että vittu sä oot niin kännissä ja ravisti niin että kaaduin. Kun halasi minua takaapäin ja halusin pois niin hän otti hapetusotteen kunnes yskin. Mutta ongelma onkin se kuinka paljon häntä rakastan, kuinka ihana hän on silloin kun ei tee mitään näistä. Tunnen usein ansaitsevani tällaista kohtelua, mutta en sitä siltikään halua. Anteeksi pyynnöt menevät taivaisiin, eikä hän kuulemma koskaan enään toista tekojaan tai sanojaan. Henkinen väkivalta on isompi ongelma kuin fyysinen, olen täysin maassa, mutta voihan tästä selvitä ja hän muuttuu? En selvii ilman häntä...
Oon seurustellu nyt 9,5 kk 18 vuotiaan poikaystäväni kanssa, itse olen viime kuussa täyttänyt 16. Suhteemme oli täydellinen alkuun, kunnes yhden kuukauden jälkeen alkoi poikaystävästä paljastua uusia piirteitä. Sairasta mustasukkaisuutta, agressiohäiriö (suuttuu helpolla ja kaikki on aina muiden/minun syy) eikä luottanut enään paljoa vaikka siihen ei olisi niinkään aihetta. Nyt tilanne on se että hän on paskonut omatuntoni. Olen huora, tyhmä, kusipää. Joka haluaa hänelle pelkkää paskaa. Hän lukee päivittäin viestini, katsoo kuvani. Tämäkään kirjoitus ei voi olla täällä pitkään. Olen hänen käskystään poistanut kuvia netistä jotka muistuttavat menneisyydestä, olen poistanut myös käyttäjäni irc-galleriasta, kuvakkeesta ja täältä. Hän ei halua että olen MISSÄÄN tekemisissä toisten miesten kanssa ellei hän ole mukana. Olen kuulemma hänen ja koko kroppani on hänen. Hän on sanonut monesti että jos pettäisin, hän hakkaisi minut. Riidellessä hän sanoo että kuinka paljon hänen tekisi mieli lämäyttää. Saattaa ottaa ranteista kiinni jos haluan pois. Viime yönä hän otti minua hartioista kiinni ja huusi että vittu sä oot niin kännissä ja ravisti niin että kaaduin. Kun halasi minua takaapäin ja halusin pois niin hän otti hapetusotteen kunnes yskin. Mutta ongelma onkin se kuinka paljon häntä rakastan, kuinka ihana hän on silloin kun ei tee mitään näistä. Tunnen usein ansaitsevani tällaista kohtelua, mutta en sitä siltikään halua. Anteeksi pyynnöt menevät taivaisiin, eikä hän kuulemma koskaan enään toista tekojaan tai sanojaan. Henkinen väkivalta on isompi ongelma kuin fyysinen, olen täysin maassa, mutta voihan tästä selvitä ja hän muuttuu? En selvii ilman häntä...
Vastaukset 13
Vanhimmat
No niin... Sanopa nyt yksikin hyvä syy, miksi et selviä ilman häntä ?!
Jätkä ei tuosta muutu ; tilanne on lähtenyt täysin lapasesta ja kun et ole lähtenyt menemään ja jättänyt häntä, hän kuvittelee voivansa kohdella sinua aivan, miten sattuu huvittamaan. Pilaat nuoren elämäsi, se on karu totuus. Miksi jätkä muuttuisi / haluaisi muuttua, kun kelpuutat hänet tuollaisena kus-i-päänäkin? Kirjoitat, että suhteenne oli täydellinen ALKUUN, mutta YHDEN KUUKAUDEN jälkeen alkoi paljastua uusia piirteitä - hyvänen aika, YHDEN kuukauden, suhteennehan on yhä edelleen vasta alussa! Miksi tuhlaat aikaasi tuollaisen ongelmatapauksen kanssa? Hän on käynyt sinuun nyt jo käsiksi fyysisestikin - miten pahasti sinun pitää saada turpiisi, että ymmärrät lähteä kävelemään?
Tuollaisten miesten kanssa naiset suostuu sitten olemaan mutta samaan aikaan kunnolliset miehet ei kelpaa..
jos ois helppoo lähtee lätkii ni oisin tehny sen jo. rakastuin vaan vähän liian pahaan poikaan
Suosittelisin silti että lähdet ja yrität rakastua seuraavaksi kilttiin poikaan.
Jätkä täys narsisti!
Pah. Sinä olet rakentanut päähäsi mielikuvan siitä, millaista teillä VOISI olla... Mutta ei tule olemaan, peli on menetetty ja olet ja pysyt "nyrkin ja hellan välissä". Valinta on kokonaan sinun - nyt sinua on varoitettu.
Ei eroaminen ole välttämättä helppoa, mutta joskus on vaan nähtävä tosiasiat ja tehtävä päätös, jos haluaa elää. Tuo sinun tekstisi oli niin karua luettavaa, että olen varma, että sinun on lähdettävä heti tuosta suhteesta. Vaikka olisikin ihana joskus ja pyytelisi anteeksi, niin tuo muu on niin suurta pahuutta, että sitä ei hyvät hetket voi voittaa. Älä usko anteeksipyyntöjä, itkuja ja selityksiä. Sanoja maailmaan mahtuu, mutta olet jo nähnyt teot. Ne eivät tule muuttumaan, pahentuvat vaan.
Enkä usko oikein että voit olla rakastunut. Teidän suhde on ihan uusi. Tuo 9,5 kk on lyhyt aika kun katsoo vähän pidemmällä aikavälillä. Uskoisin, että olet joko rakastunut unelmaan siitä, miten kaikki voisi olla, tai olet riippuvainen. Kumpikaan ei ole syy jäädä pahoinpideltäväksi.
Onko sinulla joku luotettava ystävä. Hän ehkä voisi auttaa sinua eroon tuosta.
kelle tahansa frendille kertoisin niin joko mun rakas tai frendi saa turpaan. mitä luultavammin frendi, en haluu niille enempää ongelmii mun suhteen takii. en kerro nykyää pahemmin enää mtn mun parhaalle frendillekkää, saattaa kuulla korkeintaan et ollaan taas riidelty.
Onpa sinulla kummallinen väkivaltainen kaveripiiri ja nyt mieskin. Kannattaisiko miettiä isoa elämänmuutosta. Vaihtaa kaverisi hyviin ihmisiin ja etsiä kunnollinen mies.
mun frendit ei oo sen väkivaltasempii ku muutkaan nuoret. jos ne vaan tietäs faktat ni silmä silmästä ne sanois
Pakkaa kamasi ja lähde heti. Älä odota enää hetkeäkään.
Tuo kaveri on kaikkea muuta, kuin soveliasta seuraa. Väkivalta sekä henkinen ja fyysinen on niin väärin, ettei sinun pidä odottaa mitä seuraavaksi, vaan teet rikosilmotuksen heti huomenna lähtösi jälkeen.
Suhteella ei ole mitään edellytyksiä päättyä hyvin. Kysymys onkin kuinka paljon haluat tai olet valmis ottamaan siipeesi, ennen kuin ymmärrät itsekin tilanteen mahdottomuuden?
Pahimmassa tapauksessa suhdettanne käsitellään jossain vaiheessa lehdissä tai poliisi tv:ssa, eikä käsittelyn viitekehys ole mielyttävä lähimmäistesi mielestä. Sinua tämä ei enää silloin häiritse...?
Tuollainen ei ole rakkautta. Hän ei rakasta itseään, ei sinua etkä sinä itseäsi etkä häntä. Siinä mielessä olette toisillenne sopivat.
Jos sinä rakastaisit itseäsi, lähtisit pois heti. Jos sinä rakastaisit häntä, lähtisit suhteesta ja antaisit miehen nähdä vaikeutensa etkä säästäisi häntä siltä. Nyt suojelet hänen käytöstään jäämällä suhteeseen.
Jos mies rakastaisi itseään, hän hakisi apua sillä sitä hän tarvitsee. Jos hän rakastaisi sinua, hän jättäisi sinut ja antaisi sinun mennä turvalliseen elämään.
Elämänne onnellisuuden ennuste on huono. Jos ette nyt yhdessä mene hakemaan apua, mitä voit miehelle ehdotta, ette tule selviämään. Ette mitenkään!
Terapian apukin on kyseenalainen vaikka menisitte. Mutta sitä voitte yrittää. Muuta ei ole enää tehtävissä.
Tee itsellesi palvelus ja puhu ulkopuoliselle auttajalle. Ja usko minua että tuo suhde ei ole rakkautta. Se on riippuvuutta. Niinkuin eräs mäen hyppääjä aikanaan pitkässä suhteessa. Siinä on teidän tulevaisuuden ennuste suhteelle. Olen pahoillani mutta näin selkeä tämä asia on tässä teidän tapauksessanne. Mieti tarkkaan. Sinulla on vain yksi elämä!
Oho ..... Sun poikaystäväsi on sairaan mustasukkainen ja todella agressiivinen.
Sinuna jättäisin heti hänet, ettei se sua satuta.
Ei tuosta hyvä elämä tulevaisuudessa lankea sulle. Päinvastoin.
Ymmärrän, että tunteesi häneen ovat todella lämpimät MUTTA jatkoa ajatellen,
ei ole tulevaisuutta.
Onneksi ei ole lapsia !
Nyt järki käteen nuori nainen ..... elämä on Sinulla nuori vielä ja älä pilaa tätä
tämän laisen kanssa. Mieti, onko tämä susta normaalia "herrasmiehen" tyyliä?
Minusta ei ole ja ihan kaukana siintä.