Itse en enää tiedä mitä ajatella, josta syystä kaipaan hieman ulkopuolisten näkemyksiä suhteestani ja erityisesti kumppanini käytöksen motiiveista. Tässä tarinani lyhykäisyydessään:
Olemme seurustelleet reilut puoli vuotta, selvin päin ollessamme kaikki menee aina hyvin, kännätessämme naiseni pääsääntöisesti erityisesti alkuaikoina muutti käyttäytymistänsä oleellisesti: ei välittänyt minusta muuten kuin juomanostajana, selkäni takana baarissa flirttaili muiden kanssa, lähti joskus kesken iltaa omille teillensä ja ilmoitti itsestänsä vasta seuraavana päivänä. Väitti tosin aina, että ei olisi pettänyt minua.
Tuollainen kännikäytös rupesi jossakin vaiheessa sitten vähenemään ja ajattelin, että ehkä tämä voisi sittenkin vielä toimia.
Sitten kerran naiseni oli kännissä sammahtanut tietokoneen äärelle ja vilkaisin lyhyeen mitä hän oli ollut tekemässä: vastausta oli alkanut kirjoittamaan jollekulle, joka oli vastannut hänen seuranhakuilmoitukseen ja joka tarjosi vakipanoa. Samalla näkyi, että hän oli käynyt kuukausikaupalla aktiivista kirjeenvaihtoa eri henkilöiden kanssa, joissa otsikkona oli *suukkoja* ja vastaavaa. Kyseinen sähköpostiosoite oli sellainen anonyymi, josta en ollut aikaisemmin tiennyt. Sen tiesin, että hän aktiivisesti lukee eri anonyymisähköpostipalvelujen sähköposteja, ilman että minä tietäisin kyseisiä osoitteita.
Seuraavana aamuna otin puheeksi tuon mailin, johon hän meinasi vastata. Hän sanoi, että oli vain hupimielessä laittanut itsestänsä seuranhakuilmoituksen nettiin ja oli vastaamassa tyypille, että seura ei kiinnosta. En viitsinyt tuossa vaiheessa tiedustella tuosta muusta kirjeenvaihdosta, koska siihenkin olisin varmasti saanut vain valheita vastauksena.
Joskus myöhemmin tuli asia kuitenkin puheeksi, jolloin naiseni vastasi, että joo, oli hänellä alkuaikoina ollut ilmoituksia netissä ja jonkin verran kirjeenvaihtoa, koska ei uskonut meidän suhteen toimivan. Kysyin, oliko tavannut ketään noista kirjeenvaihtokavereista, vastasi että ei, johon totesin että en usko ja että voisi kertoa totuuden, johon hän puolestaan esitti vihaisena vastakysymyksen, että onko minulla hänen sähköpostinsa salasana. En taas viitsinyt jatkaa tuota väittelyä, joka selvästikään ei olisi johtanut mihinkään ja koska tuli vasta myöhemmin mieleen, että hänen vihaisesta kysymyksestähän voisi päätellä, että lukemalla hänen sähköpostejaan selviäisi, että hän on myös tapaillut näitä sähköpostituttavuuksia.
Syytä tässä vielä ehkä myös mainita, että kuulin häneltä jokin aika seurustelun aloituksemme jälkeen, että hän oli silloin tapailla jotakuta toista tyyppiä ennen kuin meidän juttu alkoi, mutta päätti sitten valita minut tuon toisen sijaan.
Aluksi siis kuvittelin, että ongelmia meillä olisi vain hänen ollessaan liian kännissä ja selvin päin hän olisi kuitenkin ihana kumppani. Deittiposteja hän on kuitenkin lähetellyt ainakin sen yhden postipalvelun mailien kellonaikojen perusteella myös selvin päin. Nyt hän vakuuttaa, että haluaa olla vain minun kanssa ja että ei koskaan enää valehtelisi. Tavallaan noista kaikista asioista huolimatta rakastan häntä, mutta kun luottamuksen puute ja pelko, että mitä tahansa voisi koska tahansa taas sattua tekevät tästä ylitsepääsemättömän tuntuista. Olisiko kenelläkään mitään hyviä neuvoja tai näkemyksiä?
Olemme seurustelleet reilut puoli vuotta, selvin päin ollessamme kaikki menee aina hyvin, kännätessämme naiseni pääsääntöisesti erityisesti alkuaikoina muutti käyttäytymistänsä oleellisesti: ei välittänyt minusta muuten kuin juomanostajana, selkäni takana baarissa flirttaili muiden kanssa, lähti joskus kesken iltaa omille teillensä ja ilmoitti itsestänsä vasta seuraavana päivänä. Väitti tosin aina, että ei olisi pettänyt minua.
Tuollainen kännikäytös rupesi jossakin vaiheessa sitten vähenemään ja ajattelin, että ehkä tämä voisi sittenkin vielä toimia.
Sitten kerran naiseni oli kännissä sammahtanut tietokoneen äärelle ja vilkaisin lyhyeen mitä hän oli ollut tekemässä: vastausta oli alkanut kirjoittamaan jollekulle, joka oli vastannut hänen seuranhakuilmoitukseen ja joka tarjosi vakipanoa. Samalla näkyi, että hän oli käynyt kuukausikaupalla aktiivista kirjeenvaihtoa eri henkilöiden kanssa, joissa otsikkona oli *suukkoja* ja vastaavaa. Kyseinen sähköpostiosoite oli sellainen anonyymi, josta en ollut aikaisemmin tiennyt. Sen tiesin, että hän aktiivisesti lukee eri anonyymisähköpostipalvelujen sähköposteja, ilman että minä tietäisin kyseisiä osoitteita.
Seuraavana aamuna otin puheeksi tuon mailin, johon hän meinasi vastata. Hän sanoi, että oli vain hupimielessä laittanut itsestänsä seuranhakuilmoituksen nettiin ja oli vastaamassa tyypille, että seura ei kiinnosta. En viitsinyt tuossa vaiheessa tiedustella tuosta muusta kirjeenvaihdosta, koska siihenkin olisin varmasti saanut vain valheita vastauksena.
Joskus myöhemmin tuli asia kuitenkin puheeksi, jolloin naiseni vastasi, että joo, oli hänellä alkuaikoina ollut ilmoituksia netissä ja jonkin verran kirjeenvaihtoa, koska ei uskonut meidän suhteen toimivan. Kysyin, oliko tavannut ketään noista kirjeenvaihtokavereista, vastasi että ei, johon totesin että en usko ja että voisi kertoa totuuden, johon hän puolestaan esitti vihaisena vastakysymyksen, että onko minulla hänen sähköpostinsa salasana. En taas viitsinyt jatkaa tuota väittelyä, joka selvästikään ei olisi johtanut mihinkään ja koska tuli vasta myöhemmin mieleen, että hänen vihaisesta kysymyksestähän voisi päätellä, että lukemalla hänen sähköpostejaan selviäisi, että hän on myös tapaillut näitä sähköpostituttavuuksia.
Syytä tässä vielä ehkä myös mainita, että kuulin häneltä jokin aika seurustelun aloituksemme jälkeen, että hän oli silloin tapailla jotakuta toista tyyppiä ennen kuin meidän juttu alkoi, mutta päätti sitten valita minut tuon toisen sijaan.
Aluksi siis kuvittelin, että ongelmia meillä olisi vain hänen ollessaan liian kännissä ja selvin päin hän olisi kuitenkin ihana kumppani. Deittiposteja hän on kuitenkin lähetellyt ainakin sen yhden postipalvelun mailien kellonaikojen perusteella myös selvin päin. Nyt hän vakuuttaa, että haluaa olla vain minun kanssa ja että ei koskaan enää valehtelisi. Tavallaan noista kaikista asioista huolimatta rakastan häntä, mutta kun luottamuksen puute ja pelko, että mitä tahansa voisi koska tahansa taas sattua tekevät tästä ylitsepääsemättömän tuntuista. Olisiko kenelläkään mitään hyviä neuvoja tai näkemyksiä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En osaa sanoa, minkä vastauksen kokisit "hyvänä" neuvona eikä tämäkään ehken ole sitä.
Itse jättäisin ko. naisen heti.
Ei tuollaista paskaa kannata kestää. Etsipäs itsellesi sellainen kumppani joka arvostaa sinua yhtä paljon kuin sinä häntä.
Ulkopuolisena on aina hyvä tulla neuvomaan ja viisastelemaan, mutta kyllähän tuo stoori kuulostaa kenen tahansa korvaan hälyttävältä.
Kuvailemaasi tilanteeseen ei sovi juuri muu lause paremmin, kuin eukko mäkeen ja järki käteen.
Tuntuu, että hän vedättää sinua ihan kölin alta. Ei tuolla tavalla käyttäydytä parisuhteessa. Mihin suhteenne voisi perustua, kun et voi palaakaan luottaa häneen. Olette seurustelleet vasta niin vähän aikaa, että vaikka ero tekisi kipeää, pääset hänestä vallan hyvin yli ja eroon.
Nyt kerää omanarvontuntosi, viskaa ulos elämästäsi tuollainen valepukki. Ja kun aika on, löydät itsesi arvoisen naisen.
Tämä on minun neuvoni.
Tsemppiä tilanteeseesi.
6kk on lyhyt suhde, siinä ajassa ei ehdi juuri toista vielä edes oppia tuntemaan. Esität kuitenkin itse että naisella on toisia miehiä lähes varmasti ja valehtelee. 1 1=?
Minulla taas tekee mies vähän samantyylistä. Hän on minua pari vuotta nuorempi, ja olenkin pistänyt aika paljon sen piikkiin, että hän haluaa tutustua ihmisiin. Ei hän tietääkseni ole varsinaista seuranhakuilmoitusta jättänyt, mutta parin palvelun kautta kuitenkin pitää yhteyttä muutamaan naiseen, jotka minulta periaatteessa yrittää salata, siinä onnistumatta. Itse ainakin sanonut, ettei tahdo minua asialla huolestuttaa, eikä minulla syytä huoleen olekaan, sillä rakastaa vain minua ja tahtoo olla vain minun kanssa..
Olemme seurustelleet vajaan vuoden ja asumme yhdessä. Itseäni tällaiset suhteet häiritsevät ja yritän niistä puhua. Vastaukseksi saan syytteen vainoharhaisuudesta ja turhasta valittamisesta. Ikävä tilanne, en tiedä mitä tehdä tai kuinka kauan tuollaista jaksan, jos tilanne ei muutu.
Tuollaiset joutaa ikuiseen kiertoon...pois pois vaan tuollaset.
Sua viedään kuin pässiä....