Seurusteltiin siis melkein 3 vuotta. Ollaan nuoria molemmat,minä vähän alle 20 ja hän jonkin verran yli. Erosta kulunut puoli vuotta ja vielä junnataa molemmat samassa tilanteessa. Tarkotan sitä että nähdään ja käyttäydytään joskus kuin seurusteleva pari. Jotenki kumpikaan ei vaan voi lopettaa sitä, siis näkemistä. Välitetään toisistamme ja meillä on hyvä olla, mutta seurustelevana parina ei tultu toimeen. Kummallakaan ei oo uutta, eikä halutakaan, mutta ei vaan voida seurustellakaan. Tai lähinnä minä en halua. En koskaan voi alottaa uutta suhdetta jos en oo edellisestä päässy yli, mutta miten helvetissä se onnistuu?! Eikä mitää sellasia neuvoja että "älä nää sitä enää".. se ei yksinkertasesti onnistu.. jo senki takii että asutaan lähes naapureina. Tuntuu koko ajan että mitä jos se ei ookkaa se oikee?! Ja sit mulla on hirveen huono omatunto jos käyn vaikka kahvilla jonku miehenkaa, ja se jää sitte siihen aina sen takii. Mutta silti haluun olla sen kaa ja se mun. Kai täällä on joku kellä ollu samantapanen tilanne?! Todella sekava tilanne.. älkää vaivautuko vastaamaa jos ette tiedä miltä tää tuntuu! Auta mua ja kerro miten selvisit siitä...
exän pauloissa
mikä avuksi?
0330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.