amk:sta maisteriksi?

elsa

moikka,
luinpahan tänään sanomalehdestä että haatainen ystävineen ehdottaa että ensi syksystä alkaen ammattikorkeat saisivat tarjota maisterikoulutusta, joka kävisi ylempänä korkeakoulututkintona työpaikkaa hakiessa. ymmärsin että tämä tehdään opetuksen yhtenäistämiseksi euroopan tasolla, mutta mitä tästäkin mahtaa tulla? oletko kuullut enemmän?
eikös tätä ylikoulutusta ole jo aivan riittävästi suomessa, ei kaikkien tarvitse olla maistereita ja palveleeko tämä ratkaisu parhaiten opiskelijoita ja työmarkkinoita?

103

13251

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Jaa-a, lienee kuitenkin suht. rajattua se, miltä aloilta voi amk:sta valmistua "maisteriksi".

      Järkevämpää olisi kuitenkin minun mielestäni se ratkaisu, että amk:sta yliopistoon siirtyminen tehtäisiin selkeämmäksi vaihtoehdoksi - siis amk:sta yliopistoon maisteriohjelmiin. Nämä maisteriohjelmatkin kun nyt ovat tuloillaan kovaa vauhtia tutkinnonuudistuksen myötä, niin hieman ihmetyttää ettei tästä asiasta olla keskusteltu huomattavasti nykyistä enemmän.

      • .............

        Tuohan olisi aika hassua, yliopiston alemmassa tutkinnossa opiskellaan eri tavalla kun AMK-tutkinnossa!

      • ...
        ............. kirjoitti:

        Tuohan olisi aika hassua, yliopiston alemmassa tutkinnossa opiskellaan eri tavalla kun AMK-tutkinnossa!

        Joo. Mutta en tarkoittanutkaan että siirtyminen tapahtuisi yksiselitteisesti suoraan, vaan ns. siltaopintojen kautta (n. 1 v.). Se nyt vaan jäi tuosta ed. pois.

    • Kurko

      Toi ei voi mennä ainakaan kovin laajana läpi, sillä muuten tapetaan koko YO:n arvostus ja jäljelle jää kauhee kasa riviopiskelijoita.

      • pöö

        Ei kai se ole sinulta pois, jos muillakin ihmisillä on omalla alallaan mahdollisuus hankkia korkeatasoinen koulutus? Kilpailuhan on vain hyvästä. Parhaat selviävät ja ne, jotka eivät ole valmiita panostamaan, jääköön nuolemaan näppejään. Ärsyttää, tuo asenne, ettei toisille haluta suoda samoja mahdollisuuksia kuin itsellä on. Ei ole niin kovin kauaa siitä, kun työtä tekeville kansalaisille ei olisi suotu edes lukutaitoa. Nyt ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset halutaan pitää omassa alempiarvoisessa lokerossaan, jotta luokkarajat vain vahvistuvat. Minä, minä...

      • ylikouluttaminen
        pöö kirjoitti:

        Ei kai se ole sinulta pois, jos muillakin ihmisillä on omalla alallaan mahdollisuus hankkia korkeatasoinen koulutus? Kilpailuhan on vain hyvästä. Parhaat selviävät ja ne, jotka eivät ole valmiita panostamaan, jääköön nuolemaan näppejään. Ärsyttää, tuo asenne, ettei toisille haluta suoda samoja mahdollisuuksia kuin itsellä on. Ei ole niin kovin kauaa siitä, kun työtä tekeville kansalaisille ei olisi suotu edes lukutaitoa. Nyt ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset halutaan pitää omassa alempiarvoisessa lokerossaan, jotta luokkarajat vain vahvistuvat. Minä, minä...

        mielestäni ylikouluttaminen on yhteiskunnan resurssien tuhlaamista. tähän olisikin ratkaisuna niin yliopisto kuin AMK:n opiskelupaikkojen karsiminen. se vasta toisikin sitä tarvitsemaamme kilpailua ja ehkäpä koulutuksen laadun paranemista ja opiskelijamateriaalin paranemista.
        vai olenko ihan hakoteillä??

      • JoRkki
        pöö kirjoitti:

        Ei kai se ole sinulta pois, jos muillakin ihmisillä on omalla alallaan mahdollisuus hankkia korkeatasoinen koulutus? Kilpailuhan on vain hyvästä. Parhaat selviävät ja ne, jotka eivät ole valmiita panostamaan, jääköön nuolemaan näppejään. Ärsyttää, tuo asenne, ettei toisille haluta suoda samoja mahdollisuuksia kuin itsellä on. Ei ole niin kovin kauaa siitä, kun työtä tekeville kansalaisille ei olisi suotu edes lukutaitoa. Nyt ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset halutaan pitää omassa alempiarvoisessa lokerossaan, jotta luokkarajat vain vahvistuvat. Minä, minä...

        Tämä koko homma on niin sieltä....Suomessa on varaa koulouttaa näköjään kaikki ihan siihen mihin huvittaa. Koulutuksen tarkoituksena olisi kai lisätä yksilön tuottavuutta, jos asiaa ajatellaan yhteikunnan kannalta ja yksilölle koulutuksen pitäisi tuottaa myös jotakin hyvää..Meillä oli ja on ihan hyvä koulutusjärjestlmä. Ammattikorkeat kai luotiin työelämän tarpeita ajatellen? Muistaakseni tämä oli instituution (AMK:N) aloittamisen aikaan se perusidea. Milloin työelämä on vaatinut AMK:maistereita?
        Nykyisin on työttömänä paljon korkeasti koulutettuja, mutta hyvää putkimiestä ei saa mistään.
        Minusta tämä koko homma on koulutuspolitiikkaa ja sitä, että yritetään tehdä rahaa. AMK saa tuloja opiskelija määristä, kun taas yliopisto saa valmistuneista tutkinnoista. Tätä rahoitusmallia oltiin muuttamassa, mutta tykkäsikö ARENE ehdotuksesta. Tervetuloa koulutusinflaatio!!!

      • Kurko
        pöö kirjoitti:

        Ei kai se ole sinulta pois, jos muillakin ihmisillä on omalla alallaan mahdollisuus hankkia korkeatasoinen koulutus? Kilpailuhan on vain hyvästä. Parhaat selviävät ja ne, jotka eivät ole valmiita panostamaan, jääköön nuolemaan näppejään. Ärsyttää, tuo asenne, ettei toisille haluta suoda samoja mahdollisuuksia kuin itsellä on. Ei ole niin kovin kauaa siitä, kun työtä tekeville kansalaisille ei olisi suotu edes lukutaitoa. Nyt ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset halutaan pitää omassa alempiarvoisessa lokerossaan, jotta luokkarajat vain vahvistuvat. Minä, minä...

        Se on minulta pois jos yliopiston arvostus laskee. Ei se minua haittaa, jos siellä tarjottaisiin samantasoinen koulutus kuin yliopistossa, mutta silloin pitäisi vaihtaa koko amk:n rakenne toiseen.
        Amk:n opettajat pitäisi vaihtaa alansa huippututkijoihin ja opetuksen pitäisi perustua vaikeampiin asioihin syvällisemmin ja enemmän teoriaan.
        Suomeksi siis, että jos kerran halutaan alkaa amk:ssa jakaa maisterin tutkintoja, pitää opetuksen olla samalla tasolla yo-maistereiden kanssa. Muutenhan tästä ei seuraa muuta kuin se, että amk *nomit muuttaa tutkintonsa maistereiksi, jolloin työtä haettaessa eriytyvät yo-maisteri ja amk-maisteri. Hyöty on tasan nolla, mut onpahan amk:lla komeempi titteli.

      • maisteri
        Kurko kirjoitti:

        Se on minulta pois jos yliopiston arvostus laskee. Ei se minua haittaa, jos siellä tarjottaisiin samantasoinen koulutus kuin yliopistossa, mutta silloin pitäisi vaihtaa koko amk:n rakenne toiseen.
        Amk:n opettajat pitäisi vaihtaa alansa huippututkijoihin ja opetuksen pitäisi perustua vaikeampiin asioihin syvällisemmin ja enemmän teoriaan.
        Suomeksi siis, että jos kerran halutaan alkaa amk:ssa jakaa maisterin tutkintoja, pitää opetuksen olla samalla tasolla yo-maistereiden kanssa. Muutenhan tästä ei seuraa muuta kuin se, että amk *nomit muuttaa tutkintonsa maistereiksi, jolloin työtä haettaessa eriytyvät yo-maisteri ja amk-maisteri. Hyöty on tasan nolla, mut onpahan amk:lla komeempi titteli.

        Joo olen kyllä täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Aika käsittämätöntä, että nämä kaksi maisteria, jotka siis todellisuudessa ovat aivan eri tasoisia, voivat hakea samoja työpaikkoja. Mitenköhän esim. rinnastetaan amk:ssa vielä uusi oikeustieteeseen (tai joku sinne päin) suuntautunut jatkotutkinto? Juristeihin vai?!!

        Lisäksi nämä kaksi maisteria ovat aivan eri tasolla tieteelliseltä osaamiseltaan. Joten mitenköhän nämä "amk-maisterit" pystyvät toimimaan esim. tutkijan hommissa, johon on vaatimuksen se maaginen ylempi korkeakoulututkinto!

        Todellisuudessa siinä käy juuri niin kuin sinä ennustat, eli työpaikkailmoituksiin pistetään vaatimukseksi entisen ylemmän korkeakoulututkinnon tilalle yo-maisteri, DI tai KTM.

        Minultakin tämä uudistus on sillä tavalla pois, että nyt samoja paikkoja voivat hakea ihmiset, jotka ovat saaneet aivan eri tasoisen koulutuksen. Onneksi sentään tieteellisiin jatko-opintoihin ei vielä pääse amk-tutkinnolla - ja tuskin tulee ikinä pääsemäänkään. Joten siinäkin mielessä tämä maisteri-nimike tulee olemaan harhaanjohtava.

      • Koulutuspaikka ei ratkaise
        Kurko kirjoitti:

        Se on minulta pois jos yliopiston arvostus laskee. Ei se minua haittaa, jos siellä tarjottaisiin samantasoinen koulutus kuin yliopistossa, mutta silloin pitäisi vaihtaa koko amk:n rakenne toiseen.
        Amk:n opettajat pitäisi vaihtaa alansa huippututkijoihin ja opetuksen pitäisi perustua vaikeampiin asioihin syvällisemmin ja enemmän teoriaan.
        Suomeksi siis, että jos kerran halutaan alkaa amk:ssa jakaa maisterin tutkintoja, pitää opetuksen olla samalla tasolla yo-maistereiden kanssa. Muutenhan tästä ei seuraa muuta kuin se, että amk *nomit muuttaa tutkintonsa maistereiksi, jolloin työtä haettaessa eriytyvät yo-maisteri ja amk-maisteri. Hyöty on tasan nolla, mut onpahan amk:lla komeempi titteli.

        Turha huolehtia siitä, että amk-maisterit veisivät yliopistomaisterien työpaikat. Työnantajat kyllä valitsevat työtehtäviin sopivimmat henkilöt! Silloin on ihan sama, onko maisteri amk vai ei. Pääasiahan kuitenkin on, että Suomen yritykset saavat ahkeria ja lahjakkaita työntekijöitä ja että kaikki työpaikat eivät valu Kiinaan.

      • ajattelija-
        pöö kirjoitti:

        Ei kai se ole sinulta pois, jos muillakin ihmisillä on omalla alallaan mahdollisuus hankkia korkeatasoinen koulutus? Kilpailuhan on vain hyvästä. Parhaat selviävät ja ne, jotka eivät ole valmiita panostamaan, jääköön nuolemaan näppejään. Ärsyttää, tuo asenne, ettei toisille haluta suoda samoja mahdollisuuksia kuin itsellä on. Ei ole niin kovin kauaa siitä, kun työtä tekeville kansalaisille ei olisi suotu edes lukutaitoa. Nyt ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset halutaan pitää omassa alempiarvoisessa lokerossaan, jotta luokkarajat vain vahvistuvat. Minä, minä...

        Logiikkasi heittää kyllä häränpyllyä. "ei haluta suoda samoja mahdollisuuksia". Siis kaikilla on mahdollisuus hakeautua yliopiston maisteriohjelmiin, kunhan käyt sen lukion ja vaaditaanko sitäkään enää.
        Totta kai ammattikoulu, amk ja yliopisto on kaikki eri asioita ja niin pitää ollakin. Vai aletaanko tässä korottamaan itsetuntoa uudella nimikkeellä, jee mä oon kalastuksen lisensiaatti, mä taas siivousmaisteri. Ja huippuna vielä sitten työttömyyden tohtori.
        Koittakaa nyt helvetti tajuta että ei se kansakunnan taso nouse yhtään jos koulutetaan kaikki maistereiksi ja ties miksi vaan käy päinvastoin, sen enempää maisterilla kun sorvaajallakaanei ole paskankaan väliä jos tuolle linjalle lähdetään.

      • Pena
        ajattelija- kirjoitti:

        Logiikkasi heittää kyllä häränpyllyä. "ei haluta suoda samoja mahdollisuuksia". Siis kaikilla on mahdollisuus hakeautua yliopiston maisteriohjelmiin, kunhan käyt sen lukion ja vaaditaanko sitäkään enää.
        Totta kai ammattikoulu, amk ja yliopisto on kaikki eri asioita ja niin pitää ollakin. Vai aletaanko tässä korottamaan itsetuntoa uudella nimikkeellä, jee mä oon kalastuksen lisensiaatti, mä taas siivousmaisteri. Ja huippuna vielä sitten työttömyyden tohtori.
        Koittakaa nyt helvetti tajuta että ei se kansakunnan taso nouse yhtään jos koulutetaan kaikki maistereiksi ja ties miksi vaan käy päinvastoin, sen enempää maisterilla kun sorvaajallakaanei ole paskankaan väliä jos tuolle linjalle lähdetään.

        Tähän vielä haluaisin lisätä sellaisen näkökulman, että on "tosi" hienoa kun ollaan menossa eurooppalaiseen suuntaa, mutta voisiko joku kerto mitä se on. Minusta ihmiset eivät huomaa sitä seikkaa, että kun nämä tasot ja tittelit menettävät merkityksensä koulutusjärjestelmässä niin ollaan metsässä. Nykyisin Suomessa on ihan sama onko se koulun käynyt Rovaniemellä vai Helsingissä, mutta auta armias kun päästään tähän "paras tyyppi, parhaasta koulusta" luokitteluun niin sitten ollaan kusessa!
        Minulla on ystäviä noista euroopan maista ja yliopistokoulutus esim. Ranskassa on kaikille mahdollista (karsiminen sitten opiskelun edetessä jne.) No kun huomattiin että taso opiskelijoissa/tutkinnoissa tippui niin tapahtui seuraavaa...Jos et ole lisensiaatti niin et ole mitään...Tähän kun lisätään maan arvostetuimmat oppilaitokset, jotka ovat poikkeuksetta yksityisessä omistuksessa, niin voitte arvata toimiiko tasa-arvo. Miten kävi Englannissa? Ekana AMK ja yliopisto sitten vähän ajan kuluttua AMK=yliopisto. Nyt sinulta kysytään mistä koulusta olet valmistunut ja arvaa ovatko eri koulut keskenään tasa-arvoisia. Mikä minua tässä ottaa päähän on se, että kun erot eivät enää ole hallinnollisia, niin niihin ei voida hallinnollisin keinoin puuttua. Mistä johtuu, että opetusministerit toisensa jälkeen ajaa AMK-asiaa kun käärmettä piippuun. Pitäisikö keskittyä ennemmikin perusopetuksen kunnossa pitämiseen...ai niin se ei ole kovin seksikästä.
        Jos jollakin on parempaa titetoa noista eurooppalaista koulutusjärjestelmistä, niin voi kommentoida. Omat mielikuvat ovat vuosien takaa...

      • Ante
        ylikouluttaminen kirjoitti:

        mielestäni ylikouluttaminen on yhteiskunnan resurssien tuhlaamista. tähän olisikin ratkaisuna niin yliopisto kuin AMK:n opiskelupaikkojen karsiminen. se vasta toisikin sitä tarvitsemaamme kilpailua ja ehkäpä koulutuksen laadun paranemista ja opiskelijamateriaalin paranemista.
        vai olenko ihan hakoteillä??

        Tuota samaa opiskelupaikkojen karsimista toitotetaan aina joka foorumissa, mutta koskaan ei sanota, mikä olisi vaihtoehto ylikouluttamiselle. Niitä liukuhihnahommiakaan kun ei kaikille riitä, niin on kai se järkevämpää pitää ihmisiä kouluissa kuin tyhjän pantteina työttömyyskortistossa.

      • jeps
        Pena kirjoitti:

        Tähän vielä haluaisin lisätä sellaisen näkökulman, että on "tosi" hienoa kun ollaan menossa eurooppalaiseen suuntaa, mutta voisiko joku kerto mitä se on. Minusta ihmiset eivät huomaa sitä seikkaa, että kun nämä tasot ja tittelit menettävät merkityksensä koulutusjärjestelmässä niin ollaan metsässä. Nykyisin Suomessa on ihan sama onko se koulun käynyt Rovaniemellä vai Helsingissä, mutta auta armias kun päästään tähän "paras tyyppi, parhaasta koulusta" luokitteluun niin sitten ollaan kusessa!
        Minulla on ystäviä noista euroopan maista ja yliopistokoulutus esim. Ranskassa on kaikille mahdollista (karsiminen sitten opiskelun edetessä jne.) No kun huomattiin että taso opiskelijoissa/tutkinnoissa tippui niin tapahtui seuraavaa...Jos et ole lisensiaatti niin et ole mitään...Tähän kun lisätään maan arvostetuimmat oppilaitokset, jotka ovat poikkeuksetta yksityisessä omistuksessa, niin voitte arvata toimiiko tasa-arvo. Miten kävi Englannissa? Ekana AMK ja yliopisto sitten vähän ajan kuluttua AMK=yliopisto. Nyt sinulta kysytään mistä koulusta olet valmistunut ja arvaa ovatko eri koulut keskenään tasa-arvoisia. Mikä minua tässä ottaa päähän on se, että kun erot eivät enää ole hallinnollisia, niin niihin ei voida hallinnollisin keinoin puuttua. Mistä johtuu, että opetusministerit toisensa jälkeen ajaa AMK-asiaa kun käärmettä piippuun. Pitäisikö keskittyä ennemmikin perusopetuksen kunnossa pitämiseen...ai niin se ei ole kovin seksikästä.
        Jos jollakin on parempaa titetoa noista eurooppalaista koulutusjärjestelmistä, niin voi kommentoida. Omat mielikuvat ovat vuosien takaa...

        hyvä kommentti

      • Priscilla
        Koulutuspaikka ei ratkaise kirjoitti:

        Turha huolehtia siitä, että amk-maisterit veisivät yliopistomaisterien työpaikat. Työnantajat kyllä valitsevat työtehtäviin sopivimmat henkilöt! Silloin on ihan sama, onko maisteri amk vai ei. Pääasiahan kuitenkin on, että Suomen yritykset saavat ahkeria ja lahjakkaita työntekijöitä ja että kaikki työpaikat eivät valu Kiinaan.

        Juu, työnantajat valitsevat yliopistosta valmistuneet maisterit. AMK-tutkintoja ei todellakaan arvosteta. Oli maisteri tai ei.

      • elää
        Priscilla kirjoitti:

        Juu, työnantajat valitsevat yliopistosta valmistuneet maisterit. AMK-tutkintoja ei todellakaan arvosteta. Oli maisteri tai ei.

        Ehkä jossain kaupan alalla...

        Sitäpaitsi kun olet kerännyt edes hetken työkokemusta, paikat täytetään sen perusteella minkälainen tyyppi olet. Henkilökemioita ja sosiaalisuutta arvostetaan yli tutkintojen.
        Huomaat sitten isona.

      • Työnantaja valitsee viime k...
        Priscilla kirjoitti:

        Juu, työnantajat valitsevat yliopistosta valmistuneet maisterit. AMK-tutkintoja ei todellakaan arvosteta. Oli maisteri tai ei.

        Jos työnantajat oikeasti haluavat vain yliopistosta valmistuneita maistereita,niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt?
        Työnantajat palkkaavat firmoihinsa päteviä ja ahkeria ihmisiä, joilla on työtehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot. Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta.
        Työntekijän osaaminen riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä. Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Helsingin yliopisto oli muistaakseni 72. ja muut suomalaiset yliopistot kaukana takana. Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. Silloin syntyisi todellista kilpailua ja osaamista.

      • asialinja
        Työnantaja valitsee viime k... kirjoitti:

        Jos työnantajat oikeasti haluavat vain yliopistosta valmistuneita maistereita,niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt?
        Työnantajat palkkaavat firmoihinsa päteviä ja ahkeria ihmisiä, joilla on työtehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot. Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta.
        Työntekijän osaaminen riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä. Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Helsingin yliopisto oli muistaakseni 72. ja muut suomalaiset yliopistot kaukana takana. Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. Silloin syntyisi todellista kilpailua ja osaamista.

        "niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt? "

        lisäksi on syytä miettiä myös, mistä johtuu että amk:sta päätyy omaa alaansa vastaamattomiin ja suorittavan tason töihin nykyisin yli puolet valmistuneista.

        "Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta. "

        suorittavan tason rutiinitehtäviin hakeuduttaessa tilanne saattaa tosiaan näin olla, kun henkilön koulutuksella ei tehtävän kannalta ole merkitystä.


        "Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä."

        ja toisaalta toki myös päinvastoin

        "Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. "

        se on ikävää, ja myös huolestuttavaa koko suomen muuta koulutusjärjestelmää ajatelleen. etenkin siksi, että yliopistoilla kuitenkin on käytössään paras maassamme saatavilla oleva opettaja-aines. miten huonoa opetus siinä tapauksessa ammatillisessa koulutuksessa onkaan?

        no, tosin opetusta enemmän näissä vertailuissa painottuu akateeminen tutkimus, joten ammatillisesta koulutuksesta vastaavaa kv-vertailua ei voida tehdä.

        "Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. "

        ammattikorkeakouluissa ei ole resurssipulaa samassa määrin kuin yliopistoilla. yritätkö siis sanoa, että mielestäsi yliopistot pitäisi ajaa alas ja suunnata rajalliset resurssit ammattikorkeakouluhin? eikö se olisi vähän takaperoista? mihin sillä pyrittäisiin?

      • Maisteri M

        Kyllä se amiksen jatkotutkinto on ihan samanlainen pilipalitutkinto kuin se amk-perustutkintokin. Tulevaisuudessa tutkintonimikkeiden merkitys tulee vähenemään ja merkitystä on vain sillä mistä koulusta on valmistunut. Parhaista yliopistoista löytyy edelleen tasokkain aines ja tämän tietävät myös työnantajat. Sikäli uudistus on perseestä että tutkintojärjestelmä hämärtyy eivätkä tutkintonimikkeet kerro koulutuksesta enää mitään.

      • Tankki
        JoRkki kirjoitti:

        Tämä koko homma on niin sieltä....Suomessa on varaa koulouttaa näköjään kaikki ihan siihen mihin huvittaa. Koulutuksen tarkoituksena olisi kai lisätä yksilön tuottavuutta, jos asiaa ajatellaan yhteikunnan kannalta ja yksilölle koulutuksen pitäisi tuottaa myös jotakin hyvää..Meillä oli ja on ihan hyvä koulutusjärjestlmä. Ammattikorkeat kai luotiin työelämän tarpeita ajatellen? Muistaakseni tämä oli instituution (AMK:N) aloittamisen aikaan se perusidea. Milloin työelämä on vaatinut AMK:maistereita?
        Nykyisin on työttömänä paljon korkeasti koulutettuja, mutta hyvää putkimiestä ei saa mistään.
        Minusta tämä koko homma on koulutuspolitiikkaa ja sitä, että yritetään tehdä rahaa. AMK saa tuloja opiskelija määristä, kun taas yliopisto saa valmistuneista tutkinnoista. Tätä rahoitusmallia oltiin muuttamassa, mutta tykkäsikö ARENE ehdotuksesta. Tervetuloa koulutusinflaatio!!!

        "Muistaakseni tämä oli instituution (AMK:N) aloittamisen aikaan se perusidea. Milloin työelämä on vaatinut AMK:maistereita? "

        Amiskorkeakoulut elävät täysin omaa elämäänsä. Työnantajapuolella ei kysyntää amismaistereille ole vaan tarkoituksena on siivota työttömyystilastoja. Kallis tapa, sanon minä.

      • Rane
        Pena kirjoitti:

        Tähän vielä haluaisin lisätä sellaisen näkökulman, että on "tosi" hienoa kun ollaan menossa eurooppalaiseen suuntaa, mutta voisiko joku kerto mitä se on. Minusta ihmiset eivät huomaa sitä seikkaa, että kun nämä tasot ja tittelit menettävät merkityksensä koulutusjärjestelmässä niin ollaan metsässä. Nykyisin Suomessa on ihan sama onko se koulun käynyt Rovaniemellä vai Helsingissä, mutta auta armias kun päästään tähän "paras tyyppi, parhaasta koulusta" luokitteluun niin sitten ollaan kusessa!
        Minulla on ystäviä noista euroopan maista ja yliopistokoulutus esim. Ranskassa on kaikille mahdollista (karsiminen sitten opiskelun edetessä jne.) No kun huomattiin että taso opiskelijoissa/tutkinnoissa tippui niin tapahtui seuraavaa...Jos et ole lisensiaatti niin et ole mitään...Tähän kun lisätään maan arvostetuimmat oppilaitokset, jotka ovat poikkeuksetta yksityisessä omistuksessa, niin voitte arvata toimiiko tasa-arvo. Miten kävi Englannissa? Ekana AMK ja yliopisto sitten vähän ajan kuluttua AMK=yliopisto. Nyt sinulta kysytään mistä koulusta olet valmistunut ja arvaa ovatko eri koulut keskenään tasa-arvoisia. Mikä minua tässä ottaa päähän on se, että kun erot eivät enää ole hallinnollisia, niin niihin ei voida hallinnollisin keinoin puuttua. Mistä johtuu, että opetusministerit toisensa jälkeen ajaa AMK-asiaa kun käärmettä piippuun. Pitäisikö keskittyä ennemmikin perusopetuksen kunnossa pitämiseen...ai niin se ei ole kovin seksikästä.
        Jos jollakin on parempaa titetoa noista eurooppalaista koulutusjärjestelmistä, niin voi kommentoida. Omat mielikuvat ovat vuosien takaa...

        "Mistä johtuu, että opetusministerit toisensa jälkeen ajaa AMK-asiaa kun käärmettä piippuun. "

        Amiskorkeakoulujärjestelmän äiti Maija Rask ja amismaisteritutkinnon äiti Tuula Haatainen ovat molemmat sairaanhoitajia ja sosiaalidemokraatteja.

      • itsetunto?
        Maisteri M kirjoitti:

        Kyllä se amiksen jatkotutkinto on ihan samanlainen pilipalitutkinto kuin se amk-perustutkintokin. Tulevaisuudessa tutkintonimikkeiden merkitys tulee vähenemään ja merkitystä on vain sillä mistä koulusta on valmistunut. Parhaista yliopistoista löytyy edelleen tasokkain aines ja tämän tietävät myös työnantajat. Sikäli uudistus on perseestä että tutkintojärjestelmä hämärtyy eivätkä tutkintonimikkeet kerro koulutuksesta enää mitään.

        Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan.

        Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin.

        Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita.

        Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)

      • Maisteri M
        itsetunto? kirjoitti:

        Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan.

        Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin.

        Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita.

        Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)

        "Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan."

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Et vain voi kiistää väitteeni oikeellisuutta.


        "Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin."

        Kyllä se maisterin tutkinto on todella ylivertainen, ainakin amk-tutkintoon verrattuna.


        "Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita."

        Kyllä se tutkintonimike on kertonut ja kertoo edelleen yhtä sun toista eikä kellä tahansa lukutaitoisella riitä pinna saati rahkeet maisterin tutkinnon suorittamiseen. Nämä heikommat suoriutujat löytyvät sitten sieltä amk-puolelta.


        "Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)"

        Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita.

        Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)

      • maisterismies
        Maisteri M kirjoitti:

        "Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan."

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Et vain voi kiistää väitteeni oikeellisuutta.


        "Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin."

        Kyllä se maisterin tutkinto on todella ylivertainen, ainakin amk-tutkintoon verrattuna.


        "Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita."

        Kyllä se tutkintonimike on kertonut ja kertoo edelleen yhtä sun toista eikä kellä tahansa lukutaitoisella riitä pinna saati rahkeet maisterin tutkinnon suorittamiseen. Nämä heikommat suoriutujat löytyvät sitten sieltä amk-puolelta.


        "Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)"

        Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita.

        Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)

        "Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)"

        Olikos se JBA vai kuka kun joskus ilmaisi asian näin:

        Master of Nutrition Service and Management

        LOL

      • eiku ei
        Maisteri M kirjoitti:

        "Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan."

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Et vain voi kiistää väitteeni oikeellisuutta.


        "Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin."

        Kyllä se maisterin tutkinto on todella ylivertainen, ainakin amk-tutkintoon verrattuna.


        "Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita."

        Kyllä se tutkintonimike on kertonut ja kertoo edelleen yhtä sun toista eikä kellä tahansa lukutaitoisella riitä pinna saati rahkeet maisterin tutkinnon suorittamiseen. Nämä heikommat suoriutujat löytyvät sitten sieltä amk-puolelta.


        "Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)"

        Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita.

        Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)

        "Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita. "

        Jep, ja suurin osa siivoojista yliopisto-opiskelijoita tai sieltä valmistuneita. Ajattele, siivousalan maisteri (yliopisto) :)

      • Maanmittari
        asialinja kirjoitti:

        "niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt? "

        lisäksi on syytä miettiä myös, mistä johtuu että amk:sta päätyy omaa alaansa vastaamattomiin ja suorittavan tason töihin nykyisin yli puolet valmistuneista.

        "Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta. "

        suorittavan tason rutiinitehtäviin hakeuduttaessa tilanne saattaa tosiaan näin olla, kun henkilön koulutuksella ei tehtävän kannalta ole merkitystä.


        "Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä."

        ja toisaalta toki myös päinvastoin

        "Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. "

        se on ikävää, ja myös huolestuttavaa koko suomen muuta koulutusjärjestelmää ajatelleen. etenkin siksi, että yliopistoilla kuitenkin on käytössään paras maassamme saatavilla oleva opettaja-aines. miten huonoa opetus siinä tapauksessa ammatillisessa koulutuksessa onkaan?

        no, tosin opetusta enemmän näissä vertailuissa painottuu akateeminen tutkimus, joten ammatillisesta koulutuksesta vastaavaa kv-vertailua ei voida tehdä.

        "Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. "

        ammattikorkeakouluissa ei ole resurssipulaa samassa määrin kuin yliopistoilla. yritätkö siis sanoa, että mielestäsi yliopistot pitäisi ajaa alas ja suunnata rajalliset resurssit ammattikorkeakouluhin? eikö se olisi vähän takaperoista? mihin sillä pyrittäisiin?

        Kirjoitat muuten ihan asiaa mutta olen vähän eri mieltä kanssasi että yliopistoissa on paras opettaja-aines. Yliopiston opettajilla on varmasta alastaan paras tieto mutta opettajan kyvyt vaihtelevat todella runsaasti. Toiset ovat loistavia opettajia, toiset luennoivat lukemalla omaa kirjaansa ääneen (ja näyttävät kalvoilla kopioita ko. kirjasta ja josta kukaan ei saa mitään selvää). Tämän takia mm. voidaan sanoa että yliopisto-opiskelui on vaativampaa kun maan parhaan tiedon omaavilla opettajilla ei ole maan parhaita kykyjä siirtää tietoa ymmärrettävästi opiskelijoille. Tällöin opiskelijan omat oppimistaidot korostuvat. Väittäisin että AMK:ssa on paremmat opettajat kuin yliopistossa. He tietävät vähemmän kuin yliopisto-opettajat mutta sillä ei ole mitää väli kunhan he tietävät sen alan jota opettavat. Lisäksi heiltä (ainakin vakituiset) vaaditaan opettajan pedagoiset opinnot eli heidän ainakin teoriassa pitäisi tietää jotain opettamisesta itsessään.

      • ja kalikat
        Maisteri M kirjoitti:

        "Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan."

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Et vain voi kiistää väitteeni oikeellisuutta.


        "Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin."

        Kyllä se maisterin tutkinto on todella ylivertainen, ainakin amk-tutkintoon verrattuna.


        "Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita."

        Kyllä se tutkintonimike on kertonut ja kertoo edelleen yhtä sun toista eikä kellä tahansa lukutaitoisella riitä pinna saati rahkeet maisterin tutkinnon suorittamiseen. Nämä heikommat suoriutujat löytyvät sitten sieltä amk-puolelta.


        "Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)"

        Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita.

        Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)

        Näkemyksiä on monia. Sulla on näköjään vahvat käsitykset, enkä niitä voi/halua muuttaa. Mulle on ihan sama mitä uskot, käytännössä elät kuitenkin vähän valheellisessa luulossa.

        Toivottavasti olet oikeassa elämässä hieman avarakatseisempi.

        Ja ne hampurilaiset; kyllä ne useimmiten on akateemisia purilaisia.

        -Puhtaanapitotieteiden maisteri.

      • inssi
        maisteri kirjoitti:

        Joo olen kyllä täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Aika käsittämätöntä, että nämä kaksi maisteria, jotka siis todellisuudessa ovat aivan eri tasoisia, voivat hakea samoja työpaikkoja. Mitenköhän esim. rinnastetaan amk:ssa vielä uusi oikeustieteeseen (tai joku sinne päin) suuntautunut jatkotutkinto? Juristeihin vai?!!

        Lisäksi nämä kaksi maisteria ovat aivan eri tasolla tieteelliseltä osaamiseltaan. Joten mitenköhän nämä "amk-maisterit" pystyvät toimimaan esim. tutkijan hommissa, johon on vaatimuksen se maaginen ylempi korkeakoulututkinto!

        Todellisuudessa siinä käy juuri niin kuin sinä ennustat, eli työpaikkailmoituksiin pistetään vaatimukseksi entisen ylemmän korkeakoulututkinnon tilalle yo-maisteri, DI tai KTM.

        Minultakin tämä uudistus on sillä tavalla pois, että nyt samoja paikkoja voivat hakea ihmiset, jotka ovat saaneet aivan eri tasoisen koulutuksen. Onneksi sentään tieteellisiin jatko-opintoihin ei vielä pääse amk-tutkinnolla - ja tuskin tulee ikinä pääsemäänkään. Joten siinäkin mielessä tämä maisteri-nimike tulee olemaan harhaanjohtava.

        Kannattais varmaan miettiä pikkasen myös sitä, että työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Työmarkkinoillehan tätä työntekijämassaa tuotetaan. Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa.

        Valmistuin muutama vuosi sitte inssiksi ja tarkotus oli jatkaa yliopistossa opintoja tänä syksynä. Aloitin innokkaasti opiskelut mutta mutta .. opintojen kuluessa huomasin, ettei ammatillinen pätevyys kasva yhtään ..päin vastoin. Opinnot olivat kaukaa todellisesta työelämästä, ihan liian syvällisiä. Tarkoitan tällä sitä, ettei ole tärkeää tietää polkupyörän kaikkien komponenttien fysikaalista merkitystä polkupyörän toimivuuden kannalta, jos tavoitteena on vain ajaa pyörällä. ..ja jos tässä tapauksessa työantaja maksaa polkupyörällä ajamisesta.

        Katsokaapas pikkasen tarkemmin niitä nykyisiä työpaikkailmoituksia. Valtion, kaupunkien, kuntien yms. virkoihin voidaan määrätä tiukat koulutusvaatimukset. Näiden sektoreiden tehokkuus on sitten ihan eri tarina.. Tehokkaat yritykset hakevat tehokasta työvoimaa välittämättä niinkään siitä onko esim. maisteri, insinööri tai teknikko. Sama trendi jatkuu luultavasti myös tulevaisuudessa... Tottakai yo-maistereilla on pelko perssiissä, että tulevaisuudessa työpaikkailmoituksissa on vain "insinööri/maisteri (AMK)"

      • liinu
        inssi kirjoitti:

        Kannattais varmaan miettiä pikkasen myös sitä, että työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Työmarkkinoillehan tätä työntekijämassaa tuotetaan. Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa.

        Valmistuin muutama vuosi sitte inssiksi ja tarkotus oli jatkaa yliopistossa opintoja tänä syksynä. Aloitin innokkaasti opiskelut mutta mutta .. opintojen kuluessa huomasin, ettei ammatillinen pätevyys kasva yhtään ..päin vastoin. Opinnot olivat kaukaa todellisesta työelämästä, ihan liian syvällisiä. Tarkoitan tällä sitä, ettei ole tärkeää tietää polkupyörän kaikkien komponenttien fysikaalista merkitystä polkupyörän toimivuuden kannalta, jos tavoitteena on vain ajaa pyörällä. ..ja jos tässä tapauksessa työantaja maksaa polkupyörällä ajamisesta.

        Katsokaapas pikkasen tarkemmin niitä nykyisiä työpaikkailmoituksia. Valtion, kaupunkien, kuntien yms. virkoihin voidaan määrätä tiukat koulutusvaatimukset. Näiden sektoreiden tehokkuus on sitten ihan eri tarina.. Tehokkaat yritykset hakevat tehokasta työvoimaa välittämättä niinkään siitä onko esim. maisteri, insinööri tai teknikko. Sama trendi jatkuu luultavasti myös tulevaisuudessa... Tottakai yo-maistereilla on pelko perssiissä, että tulevaisuudessa työpaikkailmoituksissa on vain "insinööri/maisteri (AMK)"

        Niin no, vaikka se sinusta tuntuukin varmaan ihan käsittämättömältä, niin jotkut meistä opiskelevat työn saamisen lisäksi myös sen takia, että asia kiinnostaa ja haluaa oppia lisää saada enemmän tietoa asioista. Silloin se, että osaa ajaa sillä pyörällä ei riitä vielä mihinkään ;)

      • ahkera amk:lainen
        asialinja kirjoitti:

        "niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt? "

        lisäksi on syytä miettiä myös, mistä johtuu että amk:sta päätyy omaa alaansa vastaamattomiin ja suorittavan tason töihin nykyisin yli puolet valmistuneista.

        "Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta. "

        suorittavan tason rutiinitehtäviin hakeuduttaessa tilanne saattaa tosiaan näin olla, kun henkilön koulutuksella ei tehtävän kannalta ole merkitystä.


        "Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä."

        ja toisaalta toki myös päinvastoin

        "Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. "

        se on ikävää, ja myös huolestuttavaa koko suomen muuta koulutusjärjestelmää ajatelleen. etenkin siksi, että yliopistoilla kuitenkin on käytössään paras maassamme saatavilla oleva opettaja-aines. miten huonoa opetus siinä tapauksessa ammatillisessa koulutuksessa onkaan?

        no, tosin opetusta enemmän näissä vertailuissa painottuu akateeminen tutkimus, joten ammatillisesta koulutuksesta vastaavaa kv-vertailua ei voida tehdä.

        "Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. "

        ammattikorkeakouluissa ei ole resurssipulaa samassa määrin kuin yliopistoilla. yritätkö siis sanoa, että mielestäsi yliopistot pitäisi ajaa alas ja suunnata rajalliset resurssit ammattikorkeakouluhin? eikö se olisi vähän takaperoista? mihin sillä pyrittäisiin?

        Ehkä syy on juuri siinä, että amk:laiset ovat ahkeraa porukkaa, jota työnantajatkin arvostavat. Kelpuuttavat työn kuin työn, eivätkä jää itkemään kortistoon, jos ei alaa vastaavaa työtä löydy. Jostain se on raha saatava, ennemmin paskanluoja amk-insinööri kuin työtön maisteri.

      • Käytäntö hyvä opettaja??
        Maisteri M kirjoitti:

        "Huomaa taas sinunkin kirjoituksesta, että omaa paikkaa ja yleistä hyväksyntää haetaan."

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Et vain voi kiistää väitteeni oikeellisuutta.


        "Sinulla taitaa olla luulo, että maisterin tutkinto on jotenkin todella ylivertainen.
        Kyllä niistäkin löytyy pilipalitutkintoja, kuin myös -opiskelijoitakin."

        Kyllä se maisterin tutkinto on todella ylivertainen, ainakin amk-tutkintoon verrattuna.


        "Ei se tutkintonimike ole ennenkään kertonut mitään. Kuka tahansa lukutaitoinen voi suorittaa melkeinpä tutkinnon kuin tutkinnon, mutta työelämässä katsotaan muutakin kuin papereita."

        Kyllä se tutkintonimike on kertonut ja kertoo edelleen yhtä sun toista eikä kellä tahansa lukutaitoisella riitä pinna saati rahkeet maisterin tutkinnon suorittamiseen. Nämä heikommat suoriutujat löytyvät sitten sieltä amk-puolelta.


        "Mutta ennen oikeata työelämää; muista hymyillä kun teet niitä hampurilaisia... =)"

        Käsittääkseni hampurilaisten paistajista on melko suuri osa amk-opiskelijoita ja sieltä valmistuneita, kohta myös amk-maistereita.

        Ajattele, hampurilaisten paistamisen maisteri (amk)... =)

        Eiköhän näitä teoreetikkoja ole valmistumassa tarpeeksi. Monella alalla on esimerkiksi AMK-lyhenne käännetty käytännölliseen muotoon: AUTA MINUA KÄYTÄNNÖSSÄ. Ja nämä ennen ovat olleetkin maistereita.

      • FM, eri töissä ollut
        Työnantaja valitsee viime k... kirjoitti:

        Jos työnantajat oikeasti haluavat vain yliopistosta valmistuneita maistereita,niin mistäköhän johtuu akateemisten maisterien työttömyys ja pätkätyöt?
        Työnantajat palkkaavat firmoihinsa päteviä ja ahkeria ihmisiä, joilla on työtehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot. Useimmille työnantajille on yksi lysti, onko hakija valmistunut Tuppukylän amk:sta maisteriksi vai jostain yliopistosta.
        Työntekijän osaaminen riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yli vaatimustason ja toisaalta yliopistossa voi päästä tenteistä läpi prujuista noukituilla tärpeillä. Ikävää vielä on, että suomalaiset yliopistot eivät ole menestyneet kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Helsingin yliopisto oli muistaakseni 72. ja muut suomalaiset yliopistot kaukana takana. Tulevaisuudessa osa ammattikorkeakouluista voisi hyvinkin ohittaa huonoimmat yliopistot, jos vain resursseja lisättäisiin ammattikorkeakouluihin. Silloin syntyisi todellista kilpailua ja osaamista.

        Ei ole mitään järkeä kadehtia amk-tutkinnon suorittaneita. Heistäkin moni pettyy työnhaussa. Yliopistosta valmistuneiden työllistyminen riippuu usein myös opinalasta.

        Se, mikä minusta on typerää, on, että yritetään saada "kaikille" korkeakoulututkinto. Voi, kun meillä saataisiin rehellinen ammattityö arvoonsa ja suorittavaan työhön taas tekijöitä. Mitä me teemme laitoshuollon amk-insinöörillä, kun kuitenkin pitäisi löytää ihmisiä, jotka suostuvat elättämään itsensä siivoamalla.

        Kouluilla on tässä tärkeä rooli: olisi tärkeää saada ne epävarmat lukioon menijät valitsemaan ammatillinen koulutus ja ymmärtämään se, että alemman tutkinnon suorittanut voi tässä maassa saada itselleen hyvän elannon ja miellyttävän, antoisan työn.

        Lisääntyvä valkokaulustyöttömien joukko ei ole yhteiskunnan onnen merkki.

      • maisteri
        inssi kirjoitti:

        Kannattais varmaan miettiä pikkasen myös sitä, että työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Työmarkkinoillehan tätä työntekijämassaa tuotetaan. Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa.

        Valmistuin muutama vuosi sitte inssiksi ja tarkotus oli jatkaa yliopistossa opintoja tänä syksynä. Aloitin innokkaasti opiskelut mutta mutta .. opintojen kuluessa huomasin, ettei ammatillinen pätevyys kasva yhtään ..päin vastoin. Opinnot olivat kaukaa todellisesta työelämästä, ihan liian syvällisiä. Tarkoitan tällä sitä, ettei ole tärkeää tietää polkupyörän kaikkien komponenttien fysikaalista merkitystä polkupyörän toimivuuden kannalta, jos tavoitteena on vain ajaa pyörällä. ..ja jos tässä tapauksessa työantaja maksaa polkupyörällä ajamisesta.

        Katsokaapas pikkasen tarkemmin niitä nykyisiä työpaikkailmoituksia. Valtion, kaupunkien, kuntien yms. virkoihin voidaan määrätä tiukat koulutusvaatimukset. Näiden sektoreiden tehokkuus on sitten ihan eri tarina.. Tehokkaat yritykset hakevat tehokasta työvoimaa välittämättä niinkään siitä onko esim. maisteri, insinööri tai teknikko. Sama trendi jatkuu luultavasti myös tulevaisuudessa... Tottakai yo-maistereilla on pelko perssiissä, että tulevaisuudessa työpaikkailmoituksissa on vain "insinööri/maisteri (AMK)"

        "Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa."

        Voisitko antaa tähän muutamia esimerkkialoja? Mainitsin edellisessä kommentissani esim. juristit.Millä tavalla esim. juristien tehtävän kuva on muuttunut? Miten oikeustieteeseen erikoistunut maisteritradenomi selättää yliopistollisen koulutuksen saaneen juristin? Entäpä lääkärit ja esim. opettajat? Käsittääkseni heidän tehtävänkuva ei ole muuttunut siten, ettei siihe yo-koulutusta tarvittaisi.

        Kerroit aloittaneesi yo-opinnot (ilmeisesti DI), mutta todennut ettei syvällisemmällä tiedolla tee mitään. Hmm...aika mielenkiintoista. Millähän tavalla Suomi on saavuttanut kilpailuasemansa kansainvälisillä markkinoilla, esim. Nokia? Väittäisin, että nimenomaan tutkimus- ja tuotekehittelyllä - kiitos yliopistoihmisten.

        Aika kapeasti taidat työelämää katsella. LÄhinnä nyt kritisoin juuri näitä amk-maistereita, joiden työelämäantia en vain näe. Mielestäni amk-tutkinto on itsessään ok ja palvelee työelämää omalla tavallaan. Resurssit pitäisikin suunnata tällä hetkellä oleviin koulutuksiin, eikä enää sekoittaa pakkaa entisestään.

        Niin, ja en todellakaan pelkää että työpaikkailmoituksissa on vain insinööri/amk-maisteri.

      • sillä tavalla
        inssi kirjoitti:

        Kannattais varmaan miettiä pikkasen myös sitä, että työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Työmarkkinoillehan tätä työntekijämassaa tuotetaan. Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa.

        Valmistuin muutama vuosi sitte inssiksi ja tarkotus oli jatkaa yliopistossa opintoja tänä syksynä. Aloitin innokkaasti opiskelut mutta mutta .. opintojen kuluessa huomasin, ettei ammatillinen pätevyys kasva yhtään ..päin vastoin. Opinnot olivat kaukaa todellisesta työelämästä, ihan liian syvällisiä. Tarkoitan tällä sitä, ettei ole tärkeää tietää polkupyörän kaikkien komponenttien fysikaalista merkitystä polkupyörän toimivuuden kannalta, jos tavoitteena on vain ajaa pyörällä. ..ja jos tässä tapauksessa työantaja maksaa polkupyörällä ajamisesta.

        Katsokaapas pikkasen tarkemmin niitä nykyisiä työpaikkailmoituksia. Valtion, kaupunkien, kuntien yms. virkoihin voidaan määrätä tiukat koulutusvaatimukset. Näiden sektoreiden tehokkuus on sitten ihan eri tarina.. Tehokkaat yritykset hakevat tehokasta työvoimaa välittämättä niinkään siitä onko esim. maisteri, insinööri tai teknikko. Sama trendi jatkuu luultavasti myös tulevaisuudessa... Tottakai yo-maistereilla on pelko perssiissä, että tulevaisuudessa työpaikkailmoituksissa on vain "insinööri/maisteri (AMK)"

        "Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa."

        Voisitko antaa tähän muutamia esimerkkialoja? Mainitsin edellisessä kommentissani esim. juristit.Millä tavalla esim. juristien tehtävän kuva on muuttunut? Miten oikeustieteeseen erikoistunut maisteritradenomi selättää yliopistollisen koulutuksen saaneen juristin? Entäpä lääkärit ja esim. opettajat? Käsittääkseni heidän tehtävänkuva ei ole muuttunut siten, ettei siihe yo-koulutusta tarvittaisi.

        Kerroit aloittaneesi yo-opinnot (ilmeisesti DI), mutta todennut ettei syvällisemmällä tiedolla tee mitään. Hmm...aika mielenkiintoista. Millähän tavalla Suomi on saavuttanut kilpailuasemansa kansainvälisillä markkinoilla, esim. Nokia? Väittäisin, että nimenomaan tutkimus- ja tuotekehittelyllä - kiitos yliopistoihmisten.

        Aika kapeasti taidat työelämää katsella. LÄhinnä nyt kritisoin juuri näitä amk-maistereita, joiden työelämäantia en vain näe. Mielestäni amk-tutkinto on itsessään ok ja palvelee työelämää omalla tavallaan. Resurssit pitäisikin suunnata tällä hetkellä oleviin koulutuksiin, eikä enää sekoittaa pakkaa entisestään.

        Niin, ja en todellakaan pelkää että työpaikkailmoituksissa on vain insinööri/amk-maisteri.

      • maisteri
        sillä tavalla kirjoitti:

        "Tarpeiden muuttuessa myös työtehtävät, työtehtävien vaatimukset, työntekijät, työntekijöiden vaatimukset yms. muuttuvat myös hyvin paljon. Näissä asioissa AMK:t selättävät yliopistot 100-0. Yliopistot tuottavat hyviä maistereita tiettyihin tehtäviin. Mutta mutta.. näiden tehtävien kuvat ovat piiikkasen vaihtuneet vuosien saatossa."

        Voisitko antaa tähän muutamia esimerkkialoja? Mainitsin edellisessä kommentissani esim. juristit.Millä tavalla esim. juristien tehtävän kuva on muuttunut? Miten oikeustieteeseen erikoistunut maisteritradenomi selättää yliopistollisen koulutuksen saaneen juristin? Entäpä lääkärit ja esim. opettajat? Käsittääkseni heidän tehtävänkuva ei ole muuttunut siten, ettei siihe yo-koulutusta tarvittaisi.

        Kerroit aloittaneesi yo-opinnot (ilmeisesti DI), mutta todennut ettei syvällisemmällä tiedolla tee mitään. Hmm...aika mielenkiintoista. Millähän tavalla Suomi on saavuttanut kilpailuasemansa kansainvälisillä markkinoilla, esim. Nokia? Väittäisin, että nimenomaan tutkimus- ja tuotekehittelyllä - kiitos yliopistoihmisten.

        Aika kapeasti taidat työelämää katsella. LÄhinnä nyt kritisoin juuri näitä amk-maistereita, joiden työelämäantia en vain näe. Mielestäni amk-tutkinto on itsessään ok ja palvelee työelämää omalla tavallaan. Resurssit pitäisikin suunnata tällä hetkellä oleviin koulutuksiin, eikä enää sekoittaa pakkaa entisestään.

        Niin, ja en todellakaan pelkää että työpaikkailmoituksissa on vain insinööri/amk-maisteri.

        Kone hieman temppuilee ja pistin vahingossa samoja viestejä. Näin pätevää porukkaa yo:sta tulee..;)

    • mielipiteeni

      Niin, kyllähän USAssakin nimitetään kaiken maailman tohtoreita&professoreja parin kuukauden kurssin käymisen jälkeen...Eri asia on, kuka kyseisiä titteleitä arvostaa.
      Ammattikorkean tutkintoa ei todellakaan tulisi muuttaa maisteripojaiseksi, sillä tosiasia on, että yliopisto on TIEDEkorkeakoulu ja amk AMMATTIkorkeakoulu. Koulutuksessa painotetaan eri asioita. Yliopistoon joutuu pääsykokeisiin lukemaan usein monia vuosia hullun lailla (toisin kuin amk:hon)ja muutenkin opiskelu on vaativampaa monella tavoin (kokemusta on). Sitten minäkin hyväksyn nimityksen vaihdon, jos myös opintojen rakenne ja sisältö muutetaan sekä samalla pääsykoesysteemi. En kyllä näe tuossakaan mitään järkeä, sillä miksi kaikkien tulisi olla niin korkeastikoulutettuja??? Ammattikorkeasta valmistuu osaavia, mutta eritavoin suuntautuneita ihmisiä työelämän tarpeisiin kuin yliopistosta. Kumpiakin tarvitaan.Piste.

      • kookos

        ... ei siis amk-perustutkintoa...

        Eli nämä, joilla jo on esim. tradenomin tutkinto ja joilla on tietty määrä (olikohan väh. 3 vuotta) työhistoriaa sen jälkeen taustalla voivat hakea amk-jatkotutkintoon, josta valmistuttuaan Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen mukaan henkilön tulisi saada käyttää tutkintonimikettä maisteri (Master)... (jolloin opintoja on takana jo n. 200 ov)

        Ja tämähän on vasta ehdotus opetusministeriölle... lakiesitys eduskunnalle tullee sitten vuodenvaihteen tienoilla...

      • Riksu
        kookos kirjoitti:

        ... ei siis amk-perustutkintoa...

        Eli nämä, joilla jo on esim. tradenomin tutkinto ja joilla on tietty määrä (olikohan väh. 3 vuotta) työhistoriaa sen jälkeen taustalla voivat hakea amk-jatkotutkintoon, josta valmistuttuaan Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen mukaan henkilön tulisi saada käyttää tutkintonimikettä maisteri (Master)... (jolloin opintoja on takana jo n. 200 ov)

        Ja tämähän on vasta ehdotus opetusministeriölle... lakiesitys eduskunnalle tullee sitten vuodenvaihteen tienoilla...

        Ei millään kyllä mahdu jakeluun nämä lahjatittelit. Eikö se edelleen järkevämpää nostaa statusta koulutuksen laadun parantamiselle eikä tällä tavoin. Tällehän nauraa aidanseipäätkin, kun joku AMK-maisteri hakee asiantuntijaksi eikä osaa edes perusjuttuja.

      • hhjkhjkh
        Riksu kirjoitti:

        Ei millään kyllä mahdu jakeluun nämä lahjatittelit. Eikö se edelleen järkevämpää nostaa statusta koulutuksen laadun parantamiselle eikä tällä tavoin. Tällehän nauraa aidanseipäätkin, kun joku AMK-maisteri hakee asiantuntijaksi eikä osaa edes perusjuttuja.

        Mitä perusjuttuja?

      • minä
        hhjkhjkh kirjoitti:

        Mitä perusjuttuja?

        Siis kyllähän se on päiväselvää, että ennemmin kannattaa hakeutua amikseen, kuin AMK:uun. Työnsaantimahdollisuudetkin ovat paljon paremmat amiksesta valmistuneille.

        Amiksesta ei kannata ainakaan jatkaa toiseen amikseen...

      • ...
        Riksu kirjoitti:

        Ei millään kyllä mahdu jakeluun nämä lahjatittelit. Eikö se edelleen järkevämpää nostaa statusta koulutuksen laadun parantamiselle eikä tällä tavoin. Tällehän nauraa aidanseipäätkin, kun joku AMK-maisteri hakee asiantuntijaksi eikä osaa edes perusjuttuja.

        Oletko vielä miettinyt sitä, että parhaassa tapauksessa hakija on joku tyyppi, joka on tullut amiksen kautta eikä ole käynyt lukiota...
        Mua kiinnostaisi kovasti nähdä, miten esim. valtion viroissa tullaan määrittelemään tuo ylempi korkeakoulututkinto.

      • ilman YO-tutkintoa??
        ... kirjoitti:

        Oletko vielä miettinyt sitä, että parhaassa tapauksessa hakija on joku tyyppi, joka on tullut amiksen kautta eikä ole käynyt lukiota...
        Mua kiinnostaisi kovasti nähdä, miten esim. valtion viroissa tullaan määrittelemään tuo ylempi korkeakoulututkinto.

        käsittääkseni pääsee jo nykyään jollekin aloille'?*?

    • asdf

      Jos asia kiinnostaa, niin Korkeakoulujen arviointineuvoston kotisivuilta http://www.kka.fi
      löytyy jatkotutkintojen arviointi englanniksi sekä suositukset suomeksi. Poimitaan muutama suositus ja johtopäätös tänne:

      - Havaintojemme mukaan duaalimalli nauttii Suomessa laajaa kannatusta. Ammattikorkeakoulut keskittyvät työelämän moninaisiin tarpeisiin, ja yliopistot kiinnittävät huomionsa 'tieteellisenpään' opettamiseen ja tutkimukseen.

      - Koulutusohjelmat vastaavat vaatimustasoltaan muiden maiden samankaltaisia jatkotutkinto-ohjelmia.

      - Jatkotutkinto-ohjelman hyväksyttävästi suorittaneiden opiskelijoiden tulisi saada käyttää tutkintonimikettä 'maisteri' (Master).

      - Tutkintoala ja siitä seuraava pätevyys tulee esittää samoin kuin yliopistoissa (maisteri ammattiala)

      - Havaitsimme tiettyä sekavuutta ja hämmennystä työelämän tarpeiden ja jatkotutkintoohjelmien suhteesta käytävässä keskustelussa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoohjelmat ja yliopistojen master-ohjelmat eivät vastaa samoihin työelämätarpeisiin.

      - Totesimme koulutusohjelmien ja työelämän välisten yhteyksien olevan toimivia.

      - Jotkut koulutusohjelmat eivät kyenneet houkuttelemaan tarpeeksi hakijoita avoimiin aloituspaikkoihinsa.

      - Sekä opiskelijoille että työnantajille oli epäselvää, mihin koulutusohjelmat tähtäävät. Myöskään koulutusohjelmien tuottamaa tutkintopätevyyttä ei ole määritelty.

      - Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon suorittaneilla tulee olla yliopistollisen maisteritutkinnon suorittaneiden kanssa samanarvoiset lähtökohdat edetä ammattikorkeakoulujen opettajiksi.

      - Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon suorittaneiden tulee olla sekä työnhakutilanteessa että palkkauksessa yliopistollisen maisteri-tutkinnon suorittaneiden kanssa tasaarvoisessa asemassa.

      - Ministeriön tai siitä riippumattoman valintaelimen tulisi hyväksyä – tai hylätä – koulutusohjelmaesitykset seuraavien kriteereiden perusteella:
      1. työmarkkinoiden tarve
      2. alueen muu koulutustarjonta ja koulutuksen alueellinen kattavuus
      3. koulutusohjelmien laatu, rakenne ja sisältö
      4. opiskelijamäärien minimitaso, jolla koulutusohjelmat voivat olla rahoituksellisesti ja sisällöllisesti elinkelpoisia

      - Yllä mainitut kriteerit tulisi sisällyttää uuteen ammattikorkeakoululakiin.

      • Tankki

        - Havaintojemme mukaan duaalimalli nauttii Suomessa laajaa kannatusta. Ammattikorkeakoulut keskittyvät työelämän moninaisiin tarpeisiin, ja yliopistot kiinnittävät huomionsa 'tieteellisenpään' opettamiseen ja tutkimukseen.

        >>> Laajaa kannatusta järjestelmä nauttii vain ammattikorkeakoulujen rehtorien ja opetusministeriön virkamiesten kesken.


        - Jatkotutkinto-ohjelman hyväksyttävästi suorittaneiden opiskelijoiden tulisi saada käyttää tutkintonimikettä 'maisteri' (Master).

        >>> Miksi pitäisi? Aina voi hakea yliopistoon jos maisterin tittelin haluaa. Amk:t keksikööt omat tittelinsä.


        - Tutkintoala ja siitä seuraava pätevyys tulee esittää samoin kuin yliopistoissa (maisteri ammattiala)

        >>> Älyvapaa ajatus. Tästä seuraa ainoastaan sekaannusta tutkintonimikkeissä.


        - Havaitsimme tiettyä sekavuutta ja hämmennystä työelämän tarpeiden ja jatkotutkintoohjelmien suhteesta käytävässä keskustelussa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoohjelmat ja yliopistojen master-ohjelmat eivät vastaa samoihin työelämätarpeisiin.

        >>> Tietääkseni niiden ei ole ollut tarkoituskaan vastata.


        - Sekä opiskelijoille että työnantajille oli epäselvää, mihin koulutusohjelmat tähtäävät. Myöskään koulutusohjelmien tuottamaa tutkintopätevyyttä ei ole määritelty.

        >>> Amk-jatkotutkinnot eivät ainakaan helpota asiaa.


        - Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon suorittaneiden tulee olla sekä työnhakutilanteessa että palkkauksessa yliopistollisen maisteri-tutkinnon suorittaneiden kanssa tasaarvoisessa asemassa.

        >>> Tähän voi vaikuttaa ainoastaan julkisen sektorin työpaikoissa. Yksityisellä puolella yliopistomaisterit tienaavat edelleen enemmän koska ovat tasokkaampia. Näin tulee myös jatkumaan.


        - Yllä mainitut kriteerit tulisi sisällyttää uuteen ammattikorkeakoululakiin.

        >>> Toivottavasti kansanedustajat eivät ole niin tyhmiä että päästävät tämän lain menemään läpi.

    • kaakelibaakeli

      mielestäni maisterin tutkintoon kuuluu jonkinasteinen kyky osallistua tieteelliseen maailmaan. tähän yliopisto tarjoaa teoreettisia valmiuksia teoreettisen opetuksen muodossa. vaan eikö amk painota nimenomaan käytännöllisempää puolta opetuksessaan? höö, minkätakia sitten edes yrittää ajaa nämä yhteen?

      voisikohan olla jopa niin, että raskin tai haataisen lapset ei ole päässeet yliopistoon ja mammat haluaa varmistaa jälkikasvunsa työnsaannin :) ... muussa tapauksessa tämä hölinä tuntuu aivan käsittämättömältä. miksi suoltaa ulos enemmän tasapaksua mössöä?

      niin,
      miksei muutoksia voitaisi kohdistaa suoraan yliopistoon: lisää rahaa -> laadukkaampaa tutkimusta -> tuloksia -> työpaikkoja

      tai:
      lisää rahaa -> enemmän aloituspaikkoja

      • juu

        Olenpa täysin samaa mieltä kanssasi tuosta.

    • Selänne

      Eipä kukaan näköjään ole esittänyt yhtään järkevää perustelua sille, minkä takia amk:sta pitäisi valmistua maistereita. Eihän se amk-maisteri ole sama kuin tiede-maisteri, joten ei sitä tittelillä voida muuttaa.
      Mitäs sitten tapahtuu jos kummastakin tulee maistereita? No työnjako ja palkat säilyy tietysti entisellään, erittely vain on entistä vaikeampaa. Varsinkin Suomen huippuyliopistoille tämä kyseinen muutos olisi jopa suotava. Amk-maisteri ei kuitenkaan uhkää näiden yliopistojen oikeita maistereita ja koska koulutuspaikka tulee työhaastatteluissa välttämättä ilmi, saavat hyvissä yliopistoissa opiskelleet etulyöntiaseman muihin nähden. Tuloksena siis yliopistojen entistä suurempi eriarvoisuus ja amk:n opiskelijoiden paikallaan junnaaminen tittelin vaihtumisesta huolimatta.

      • nisu

        Tohdinko kysyä sinulta, että mitkä yliopistot nousevat yli muiden ja milläköhän perusteilla?

      • Pena
        nisu kirjoitti:

        Tohdinko kysyä sinulta, että mitkä yliopistot nousevat yli muiden ja milläköhän perusteilla?

        Ei ne vielä ole kovinkaan hyvin erottuneet, mutta odota vain niin kyllä kohta erottuu...Esimerkiksi Ranskassa, jossa on "eurooppalainen" kolutusmalli. Huippu yliopistot ovat yksityisiä ja ne ovat suuntautuneet teknillis-, luonnontieteelisesti. Näihin kouluihin pääsee, joko rahalla/suhteilla tai sitten osoittamalla oman pätenvyytensä. Yhteiskunnan johtavilla paikoilla (Ranskassa) olevat, ovat yleensä valmistuneet ko. oppilaitoksista. Vahvistaako tämänkaltainen kehitys yhteiskunnan ja koulutuksen tasa-arvoisuutta?

        Suomessa on vielä julkinen koulutus voimissaan ja ihmeellistä kyllä täällä maksetaan siitä, että opiskellaan. Kun loputkin resurssit on hukattu siihen, että koulutetaan kaikki kyvyistä riippumatta maistereiksi, niin kuinka kauan uskot, että Suomen kokoisella maalla on ylläpitää ilmaista korkea-asteen koulutusta.

        Kun saadaan lopulta nämä huippu oppilaitokset (jotka ovat tietysti maksullisia) tähän maahan, niin uskotko todellakin, että Mäntästä valmistunut maisteri (AMK jos muistaa laittaa lyhenteen tittelin perään) on samalla viivalla kuin esim. Espoosta yksityisestä yliopistosta valmistunut maisteri hakiessaan töitä. Yksityisessä koulussa on hyvänä puolena myös se, että se voi itse päättää opiskelijaksi ottamisesta(vielä vapaammin kuin tämän hetken yliopisto/AMK). Jos koulun johtokunnan jäsenen tyttö/poika on vailla sopivaa opiskelupaikkaa niin...

      • Selänne
        nisu kirjoitti:

        Tohdinko kysyä sinulta, että mitkä yliopistot nousevat yli muiden ja milläköhän perusteilla?

        Jotkut nousee ylitse muiden resursseilla, palveluilla ja opettaja/luennoitsija-materiaalilla. Suomeksi siis, mitä suositumpi yliopisto sitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali ja tietysti toisin päin, mitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali, sitä suositumpi yliopisto.

      • ...
        Selänne kirjoitti:

        Jotkut nousee ylitse muiden resursseilla, palveluilla ja opettaja/luennoitsija-materiaalilla. Suomeksi siis, mitä suositumpi yliopisto sitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali ja tietysti toisin päin, mitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali, sitä suositumpi yliopisto.

        Ei mene aivan kyllä noin. Yliopiston suosio riippuu Suomessa etupäässä siitä missä päin maata se sattuu sijaitsemaan - teinit haluaa isoihin kaupunkeihin ja toisaalta etelä-suomessa on paljon väestöpohjaa ja siksi myös etelän yliopistoihin on paljon hakijoita. Resurssit taas eivät välttämättä ole isossa yliopistossa yhtään paremmat kuin jossakin pienemmässä, itse asiassa usein jopa päinvastoin (esim. Oulun yliopiston rahaongelmat, joista on ollut paljon puhetta). Kannattaa tutustua Hesarin taannoiseen yliopistovertailuun - vertailu oli muuten tehty nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Hesarin koulutusliite löytyy täältä: http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/erikoissivu/1076151889560
        Mitään huimia eroja ei löydy.

        Sitten vielä sellainen huomio, että Suomessa yliopistot ovat - tadaa - varsin hyvin verkottuneita, eikä vain internetin avulla. Eli esim. saman oppiaineen laitokset eri yliopistoissa tekevät paljon yhteistyötä. Toisaalta tutkijatasolla on tutkijakoulut ja dosenttijärjestelmän puitteissa yhden yliopiston proffa on usein toisen yliopiston dosentti.

      • ...
        ... kirjoitti:

        Ei mene aivan kyllä noin. Yliopiston suosio riippuu Suomessa etupäässä siitä missä päin maata se sattuu sijaitsemaan - teinit haluaa isoihin kaupunkeihin ja toisaalta etelä-suomessa on paljon väestöpohjaa ja siksi myös etelän yliopistoihin on paljon hakijoita. Resurssit taas eivät välttämättä ole isossa yliopistossa yhtään paremmat kuin jossakin pienemmässä, itse asiassa usein jopa päinvastoin (esim. Oulun yliopiston rahaongelmat, joista on ollut paljon puhetta). Kannattaa tutustua Hesarin taannoiseen yliopistovertailuun - vertailu oli muuten tehty nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Hesarin koulutusliite löytyy täältä: http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/erikoissivu/1076151889560
        Mitään huimia eroja ei löydy.

        Sitten vielä sellainen huomio, että Suomessa yliopistot ovat - tadaa - varsin hyvin verkottuneita, eikä vain internetin avulla. Eli esim. saman oppiaineen laitokset eri yliopistoissa tekevät paljon yhteistyötä. Toisaalta tutkijatasolla on tutkijakoulut ja dosenttijärjestelmän puitteissa yhden yliopiston proffa on usein toisen yliopiston dosentti.

        Myös se vaikuttaa tietysti paljon hakijatilastoihin yleisellä tasolla, että mitä oppiaineita mikäkin yliopisto/korkeakoulu tarjoaa.

      • krrrrrrrrrrr
        Selänne kirjoitti:

        Jotkut nousee ylitse muiden resursseilla, palveluilla ja opettaja/luennoitsija-materiaalilla. Suomeksi siis, mitä suositumpi yliopisto sitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali ja tietysti toisin päin, mitä paremmat luennoitsijat ja oheismateriaali, sitä suositumpi yliopisto.

        Itsellä valintana oli pieni pohjoisen yliopisto, josssa proffilla on aikaa autella tutkimuksen teossa, eikä jokaista vastaanottoa joudu odottamaan kolmea-neljää viikoa...

    • joo-o

      Vielä suuressa määrin näin.

      • lime

        höpö. Olipas harvinaisen tyhmä kommentti... Mutta kertoo varmaan sen kirjoittajasta aika paljon... ;)

      • asiahemmo
        lime kirjoitti:

        höpö. Olipas harvinaisen tyhmä kommentti... Mutta kertoo varmaan sen kirjoittajasta aika paljon... ;)

        no eläkää unelmassa ts. keep on dreaming :D

        mulla on joka tieteen saralta opintoja sekä töissäoloa, siis sellaista työtä jossa pitää todella paljon OSATA TEHDÄ, ei puhua pälättää.

      • lime
        asiahemmo kirjoitti:

        no eläkää unelmassa ts. keep on dreaming :D

        mulla on joka tieteen saralta opintoja sekä töissäoloa, siis sellaista työtä jossa pitää todella paljon OSATA TEHDÄ, ei puhua pälättää.

        Jaa että JOKA tieteen saralta opintoja sekä töissäoloa... Siis lääketieteestä oikeustieteeseen ja kasvatustieteistä yhteiskuntatieteisiin...?! Taitaa olla joku muu, jolle pitää sanoa, että keep on dreaming :D

        Mitä tulee siihen, että yliopistossa päntättäisiin vain merkityksetöntä nippelitietoa, niin sehän ei vaan pidä paikkansa. Mutta, ehkä sellaisen, joka ei ole päässyt yliopistoon pitää vakuutella itselleen tuota, jottei liikaa ottaisi päähän :D

    • korjaus

      ei sieltä maistereita tuleva vaan amistereja!

      • nixe

        näin juuri ;)

    • AMK:sta esimieheksi päässyt

      Semmoisen jutun olen huomannut, että yliopistossa on pääsee paljon helpommalla kuin AMK:ssa. Ei tehtäviä läheskään yhtä paljoa, opintoviikkoja jaetaan melkeen tyhjästä, tentit ei yhtään vaikeampia kuin AMK:ssa. Nimittäin vaimoni opiskelee nykyään yliopistossa, käynyt myös AMK:n aiemmin.

      Katsoessani hänen koekysymyksiä, niin huomasin että lukemattakin osaisin niihin vastata. Eipä vaan lukematta AMK:ssa tenteistä hyviä numeroita vedellä. Vaimo AMK:n pohjakoulutuksella yleensä ottaa 4-5 arvosanoja lukematta yliopiston tentteistä.

      Kertoo että opetus vähän syvällisempää, mutta muuten ihan sitä samaa pask...:n jauhamista.

      Itse jatkan enenmin AMK:n jatkokoulutuksessa, vaikka minulla on paikka yliopistoon. En nimittäin tykkää olla vetelien ihmisten parissa. Niin monta tunnen sellaista yliopistossa opiskelevaa, etten heitä huolisi mistään hinnasta alaisekseni. Suurin osa heistä keitä tunnen on vetelyksiä, toisten avuilla ratsastelijoita ja super lainkuulijaisia nörttejä...

      • linjoilla

        Samansuuntaisia havaintoja täällä. Roikutaan koulun kirjoilla vuosikaudet, että saadaan alennuksia, hammaslääkäri jne.
        Sitten joskus kun alkaa yhteiskunnan/perheen paineet kerääntymään, väsätään "gradu" ja saadaan se säälistä läpi.

        Onneksi näitä saadaan haaviin työhönotossa ja nämä tyypit sitten luovat uraa mm. pikaruokaravintoissa.

      • Jeesuksen mopo

        Ei taida sulla olla kovin kummoista käsitystä yliopistoista, kun yleistät yhden pääaineen ja yliopiston pohjalta koko yliopistojärjestelmän. Voin taata, että tavan AMK-jeppe ei tajua hevon v*ttua esim. kansiksen, lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian tai fysiikan aloilta yliopistovaatimuksilla mitattuna.

      • Jeesuksen mopo
        linjoilla kirjoitti:

        Samansuuntaisia havaintoja täällä. Roikutaan koulun kirjoilla vuosikaudet, että saadaan alennuksia, hammaslääkäri jne.
        Sitten joskus kun alkaa yhteiskunnan/perheen paineet kerääntymään, väsätään "gradu" ja saadaan se säälistä läpi.

        Onneksi näitä saadaan haaviin työhönotossa ja nämä tyypit sitten luovat uraa mm. pikaruokaravintoissa.

        Melkosta shittiä. Mee huvikses kattomaan, montako teidän niin kovasti arvostamaanne työelämän suurta johtajaa on AMK-koulutuksella ja kenellä yliopistokoulutus. Niin kaikki teollisuuspatuthan tietty luo uransa, vetelehdittyään kirjoilla, pikaruokamestojen palkkalistoilta eteenpäin.

        Ei h*lvetti. Jos AMK:sta tulee ulos ihmisiä, joilla on tuollainen näkemys maailmasta, niin 1) teidät on joko aivopesty tai 2) AMK-jepet on niin saakelin urpoja, että oikein pelottaa.

        No ei jaksa yleistää. Tuo oli provo. Mutta:

        "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".

      • Systems analyst
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Ei taida sulla olla kovin kummoista käsitystä yliopistoista, kun yleistät yhden pääaineen ja yliopiston pohjalta koko yliopistojärjestelmän. Voin taata, että tavan AMK-jeppe ei tajua hevon v*ttua esim. kansiksen, lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian tai fysiikan aloilta yliopistovaatimuksilla mitattuna.

        Ainakin mulla oli rahoituksen opinnoissa tismalleen samat prujut kuin oli vastaavan kurssin kauppakorkean opintosisältö. Toisaalta, totuus on se, että ei tällä tradenomin tutkinnolla itselläään pitkälle pötkitä. Tutkinto luo vaan pintapuolisen perustietämyksen asioihin, todellinen osaaminen kasvaa työkokemuksen ja jatkokouluttautumisen myötä. Kysymys on vain siitä kuinka haasteisiin pystyy vastaamaan ja kuinka motivoitunut on itseään kehittämään. Itselläni tavoitteena suorittaa lähivuosina MBA-tutkinto ohessa, mikä on liike-elämässä varsin käyttökelpoinen.

      • ihmettelevä trade
        Systems analyst kirjoitti:

        Ainakin mulla oli rahoituksen opinnoissa tismalleen samat prujut kuin oli vastaavan kurssin kauppakorkean opintosisältö. Toisaalta, totuus on se, että ei tällä tradenomin tutkinnolla itselläään pitkälle pötkitä. Tutkinto luo vaan pintapuolisen perustietämyksen asioihin, todellinen osaaminen kasvaa työkokemuksen ja jatkokouluttautumisen myötä. Kysymys on vain siitä kuinka haasteisiin pystyy vastaamaan ja kuinka motivoitunut on itseään kehittämään. Itselläni tavoitteena suorittaa lähivuosina MBA-tutkinto ohessa, mikä on liike-elämässä varsin käyttökelpoinen.

        miksi kaikilla tradenomeilla on aina TAVOITTEENA suorittaa MBA/KTM/DI/yms. ties mikä?

        Pitäisikö tämä tulkita niin, että tradenomin tutkinto ei olekaan hyvä ja/tai riittävä, vaikka toisaalla kovasti niin intetään??

        eikös kannattaisi tähdätä tällaiseen tavoitteeseen sitten heti alun alkujaan?

      • AMK:sta esimieheksi päässyt
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Ei taida sulla olla kovin kummoista käsitystä yliopistoista, kun yleistät yhden pääaineen ja yliopiston pohjalta koko yliopistojärjestelmän. Voin taata, että tavan AMK-jeppe ei tajua hevon v*ttua esim. kansiksen, lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian tai fysiikan aloilta yliopistovaatimuksilla mitattuna.

        Ok, tarkoitin kauppatiedettä!

        Saman laista opetusta tuntui olevan kuin AMK:ssa. Opettajatkin meilläpäin on usein samoja.

        Lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian ja fysiikan opetus asioista olet oikeassa. Sen voin tunnustaa mielikuvan perusteella, että yliopistossa on parempi opetus, mutta kokemusta ks. alan opetuksista minulla ei ole. Näissä asioissa uskon, että on yliopistossa huomattavasti tasokkaampaa opetusta eikä voida toisiinsa verrata.

      • AMK:sta esimieheksi päässyt
        ihmettelevä trade kirjoitti:

        miksi kaikilla tradenomeilla on aina TAVOITTEENA suorittaa MBA/KTM/DI/yms. ties mikä?

        Pitäisikö tämä tulkita niin, että tradenomin tutkinto ei olekaan hyvä ja/tai riittävä, vaikka toisaalla kovasti niin intetään??

        eikös kannattaisi tähdätä tällaiseen tavoitteeseen sitten heti alun alkujaan?

        Johtuu siitä, että Tradenomia ei arvosteta tarpeeksi, sekä imago ja tunnettuus ovat yritysjohtajilla huono. He kaiki eivät edes tiedä mikä on Tradenomi. Eli kaikki arvostavat yliopistoa enemmän ja sen imago on todella vahva verrattuna AMK:n. Siinä yksi syy.

        Ja mielestäni koulun nimitys on epäkelpo, sen voidaan yhdistää liikaa ammattikouluun esim. joksikin ammattikoulun jatkokurssiksi.
        Nimitykseltään kauppaoppilaitoskin tuntuu paremmalta vaikka onkin huomattavasti alempi koulutus kuin AMK. Ammattikorkeakoulu nimikkeen mielestäni pilaa sana ammatti.

      • ins+DI
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Ei taida sulla olla kovin kummoista käsitystä yliopistoista, kun yleistät yhden pääaineen ja yliopiston pohjalta koko yliopistojärjestelmän. Voin taata, että tavan AMK-jeppe ei tajua hevon v*ttua esim. kansiksen, lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian tai fysiikan aloilta yliopistovaatimuksilla mitattuna.

        ...jouduin itse menemään yliopistolle tekun viiden työvuoden jälkeen vähän pakosta kun piti saada oikeudet olla pääsuunnittelija ,kun tavan inssi "ei kykene" siihen. Itse en kylläkään saanut mitään lisä sivistystä tai syventäviä oppeja omalle "tieteen alalle" yliopistosta johtuneen ,ehkä hyvistä opettajista sitten tekulla tai... Ainut asia minkä yliopisto antoi minulle tittelin lisäksi oli opetus siitä, ettei papereihin pidä liikaa katsoa. Ehken siitä johtuen palkaan sellaisia ihmisiä mitä osaavat hommat parhaiten.

      • nurse
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Ei taida sulla olla kovin kummoista käsitystä yliopistoista, kun yleistät yhden pääaineen ja yliopiston pohjalta koko yliopistojärjestelmän. Voin taata, että tavan AMK-jeppe ei tajua hevon v*ttua esim. kansiksen, lääkiksen, matematiikan, filosofian, limnologian tai fysiikan aloilta yliopistovaatimuksilla mitattuna.

        kun amk:ssa ei opeteta esim lääketiedettä. lääketiedettä sh-opinnoissa on sen verran, että sh:n työssä pärjää. muuten tuo väitteesi, että amk:n käyneenä en mitään lääketieteestä ymmärtäisi ("yliopistovaatimuksilla"), on lähinnä loukkaavaa yleistämistä. kyllä itseään voi sivistää, ja toisaalta tarvitseekin nykyajan sairaalamaailmassa pärjätäkseen, sen verran ajat ovat muuttuneet nightingalen ajoista, jolloin ainoa vaatimus oli muistaa kumartaa lääkärille nöyrästi ja sairaan otsalta pyyhkiä hikeä joka toinen tunti.
        muuten olen itse sitä mieltä, että tuo amk jatkotutkinto=maisteri -ehdotus on aivan turha, sillä yliopistosta valmistuu maisteriksi jos haluaa, eli tälläinen päällekkäisyys, vieläpä amk:n resursseilla (ja välillä opiskellessa tuntui, että opiskelija-aineksen puolestakin) on todellakin tekemällä tehty. jos titteliä on vailla, kannattaa se hakea yliopistosta, eikä amk:sta. amk antaa käytännön perustyöhön jonkinasteiset valmiudet, mutta akateemisuuteen se ei todellakaan kummemmin valmista. ni.

      • heikki
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Melkosta shittiä. Mee huvikses kattomaan, montako teidän niin kovasti arvostamaanne työelämän suurta johtajaa on AMK-koulutuksella ja kenellä yliopistokoulutus. Niin kaikki teollisuuspatuthan tietty luo uransa, vetelehdittyään kirjoilla, pikaruokamestojen palkkalistoilta eteenpäin.

        Ei h*lvetti. Jos AMK:sta tulee ulos ihmisiä, joilla on tuollainen näkemys maailmasta, niin 1) teidät on joko aivopesty tai 2) AMK-jepet on niin saakelin urpoja, että oikein pelottaa.

        No ei jaksa yleistää. Tuo oli provo. Mutta:

        "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".

        Merkonomeja löytyy aika paljon...mieti sitä.

        Tradenomi on sen verran nuori koulutus, että ei niitä ole vielä kerinnyt nousemaan ylimpään johtoon.

      • merkonomi
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Melkosta shittiä. Mee huvikses kattomaan, montako teidän niin kovasti arvostamaanne työelämän suurta johtajaa on AMK-koulutuksella ja kenellä yliopistokoulutus. Niin kaikki teollisuuspatuthan tietty luo uransa, vetelehdittyään kirjoilla, pikaruokamestojen palkkalistoilta eteenpäin.

        Ei h*lvetti. Jos AMK:sta tulee ulos ihmisiä, joilla on tuollainen näkemys maailmasta, niin 1) teidät on joko aivopesty tai 2) AMK-jepet on niin saakelin urpoja, että oikein pelottaa.

        No ei jaksa yleistää. Tuo oli provo. Mutta:

        "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".

        Mekonomeja löytyy erittäin paljon...mieti mistähän se johtuu.

      • talvi

        Onpas esimiehellä huono kirjallinen ilmaisu! Toiseksi, yliopistossa ei voi saada tenteistä arvosanoja 4 ja 5! Asteikko on 1-3, joten otapa asioista selvää.
        AMK-tutkinnon arvostus on nollaluokkaa, joten en ihmettele, miksi roikut täällä yliopistolaisia arvostelemassa. Jos sinulla on kerta paikka yliopistossa, näytähän kuinka lukematta teet tentit ja gradun. Taidat tajuta huonommuutesi, kun et uskalla tarttua todellisiin haasteisiin ja tutustua tieteen maailmaan!

      • juttua
        Jeesuksen mopo kirjoitti:

        Melkosta shittiä. Mee huvikses kattomaan, montako teidän niin kovasti arvostamaanne työelämän suurta johtajaa on AMK-koulutuksella ja kenellä yliopistokoulutus. Niin kaikki teollisuuspatuthan tietty luo uransa, vetelehdittyään kirjoilla, pikaruokamestojen palkkalistoilta eteenpäin.

        Ei h*lvetti. Jos AMK:sta tulee ulos ihmisiä, joilla on tuollainen näkemys maailmasta, niin 1) teidät on joko aivopesty tai 2) AMK-jepet on niin saakelin urpoja, että oikein pelottaa.

        No ei jaksa yleistää. Tuo oli provo. Mutta:

        "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".

        No joo, oli aika kärjistetty viesti.
        En tietenkään ole sitä mieltä, että kaikki ovat tätä luokkaa.

        Pointti oli se, että molemmista laitoksista näitä löytyy. Joillakin vaan on se käsitys, että aivan kaikki YO-tutkinnot ovat yliluonnollisen hyviä. Itse olen nähnyt niin monta aidan alta menijää, että pitää olla jo kohtalaisen hyvä ihmistuntija erotellaakseen jyvät akanoista.

        Samaa on kyllä AMK:ssakin, mutta sieltä potkitaan nopeammin pois. Sielläkin erot koulutusohjelmien välillä on todella suuria ja tietyn alan ihmiset mustaavat laitoksen mainetta. Ketään mollaamatta, yleensä nämä -nomi -päätteiset ovat niitä joilla on ongelmia arvostuksessa ja työnsaannissa. Insseillä on aika vakaa asema työmarkkinoilla, eikä sitä ole tarvetta pönkittää hienommalla nimikkeellä. Töitä riittää hyvällä palkalla ihan omana itsenään.

    • zustus

      Mä en jaksa ymmärtää mikä hirveä hinku on saada amk:n jatkotutkintoihin rinnastus yo-tutkintoon. Jos on välttämättä tarve saada se maisterin arvosana ja yliopistolla on niin helppoa että opintoviikkoja tulee suorastaan liukuhihnalta, niin mikä estää menemästä amk-tutkinnon jälkeen yliopistolle?

      Mä olin joskus amk:ssa 1½ vuotta ja sen jälkeen vaihdoin yliopistolle. Sen 1½ vuoden aikana amk:ssa opetetut alan asiat tuli käsiteltyä yliopistolla yhden 2ov:n kurssin aikana...

      Eikö amk- ja yliopisto-opetuksen lähtökohtakin ole jo aivan totaalisen erilainen? Amk:ssa opetetaan käyttämään työkaluja, ja se osataan hyvin, yliopistossa opetetaan tekemään uusia työkaluja. Yliopistolla opetetaan asioiden tutkimista ja tiedon hakemista, tätä ei mun kokemusten perusteella amk:ssa tehdä vaan siellä kerrotaan mitä ratkaisua pitää käyttää mihinkin ongelmaan.

      • alasta

        "Amk:ssa opetetaan käyttämään työkaluja, ja se osataan hyvin, yliopistossa opetetaan tekemään uusia työkaluja."

        Joillakin aloilla muuten juuri päinvastoin.
        Esim. elektroniikassa ja tietokonetekniikassa AMK-inssi tekee sen rautasuunnittelun ja softan, mitä sitten esim. tietojenkäsittelyn maisteri käyttää.

        Mutta niinhän sen pitääkin olla, joissakin asioissa pelataan ihan omilla nappuloilla, toisissa tuetaan toista.

      • zustus
        alasta kirjoitti:

        "Amk:ssa opetetaan käyttämään työkaluja, ja se osataan hyvin, yliopistossa opetetaan tekemään uusia työkaluja."

        Joillakin aloilla muuten juuri päinvastoin.
        Esim. elektroniikassa ja tietokonetekniikassa AMK-inssi tekee sen rautasuunnittelun ja softan, mitä sitten esim. tietojenkäsittelyn maisteri käyttää.

        Mutta niinhän sen pitääkin olla, joissakin asioissa pelataan ihan omilla nappuloilla, toisissa tuetaan toista.

        Nojoo ihan noin konkreettisia asioita mä en tarkoittanut.. :)

    • Kauppakorkeakoulun opiskelija

      AMKt ovat aivan eri tasolla kuin korkeakoulut. Mielestäni ammattikorkeakoulutkin voisivat luopua "korkekoulu" sanasta. Voisi olla vaikka ammattijatkokoulu tai jotain vastaavaa sopivampaa. Itse olen käynyt vuoden tradenomilinjalla ja se on kuin leikkikoulu kauppakorkeakouluun verrattuna. Ei voi esim. saada opintoviikkoja viininmaistiaiskurssista niin AMK:sta nyt saa. Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu ja yliopisto on yliopisto! Harmittaa vaan kuin AMK:sta valmistuvat uskovat että he ovat samalla tasolla kuin korkeakouluista valmistuvat....ETTE ole!

      • teretere

        Kyllä noita ammattikorkeakouluja on aika moneen lähtöön, joten ihan noin komeasti en alkaisi yleistämään. Uskon että jostain viininmaistajaiskurssista ei ole kuullut kuin 0,1%:a opiskelijoista. Aivan yhtä hyvin voisin alkaa tarinoimaan jostain maalaisyliopiston idiooteista, joista ei ole työelämässä mihinkään. Ei yliopisto-opiskelijaksi pääseminen ole mikään mahdoton tehtävä, helpompaa se on kuin moneen AMK:hon pääsy. Ja kun sisällä on, niin paperien saaminen ei aiheuta senkään vertaa ongelmia.

        Monella opettajalla on sen verran kunnianhimoa, että kursseilla käydään aivan samoja asioita kuin yliopistojen vastaavilla.

      • EAl

        Sitähän on tullu ihan väärään AMKuun sitten mentyä. Meillä on vaan konsernitilinpäätöstä, tilintarkastusta, verosuunnittelua, johtamista ja muuta semmosta turhanpäivästä.

      • sivusta seuraaja

        Varmaankin on niin että välikuilu ammattikorkeakoulun ja korkeakoulun välillä
        riippuu koulutusalasta. IT alalla 10 vuoden kokemuuksella voisin sanoa seuraavaa
        DI insinööri:
        ei mitään merkitystä IT alalla kummatkin tekee samoja hommia samalla menenstyksellä
        EKONOMI tradenomi:
        Yleisesti voidaan sanoa että Ekonomi pystyy hoitamaan paremmin taloushallinnon jutut. tästäkin löytyy poikkeuksia mm tradenomeja ja merkonomeja joilla on 20 vuoden kokemus tekee samoja hommia.
        Maisterit näitä on mitä erillaisemmissa tehtävissä eikö ole mihin verrata.

        Päällikkötasolla löytyy niin insinöörejä, DI, maistereita.

        Toisaalta tuntuu että IT-talolle tuo koulutus ei ole niin tärkeää kuin työkokemus ja näytöt onnistumisista.

      • Mie
        sivusta seuraaja kirjoitti:

        Varmaankin on niin että välikuilu ammattikorkeakoulun ja korkeakoulun välillä
        riippuu koulutusalasta. IT alalla 10 vuoden kokemuuksella voisin sanoa seuraavaa
        DI insinööri:
        ei mitään merkitystä IT alalla kummatkin tekee samoja hommia samalla menenstyksellä
        EKONOMI tradenomi:
        Yleisesti voidaan sanoa että Ekonomi pystyy hoitamaan paremmin taloushallinnon jutut. tästäkin löytyy poikkeuksia mm tradenomeja ja merkonomeja joilla on 20 vuoden kokemus tekee samoja hommia.
        Maisterit näitä on mitä erillaisemmissa tehtävissä eikö ole mihin verrata.

        Päällikkötasolla löytyy niin insinöörejä, DI, maistereita.

        Toisaalta tuntuu että IT-talolle tuo koulutus ei ole niin tärkeää kuin työkokemus ja näytöt onnistumisista.

        Tuo IT- ala kommenttisi on harvinaisen totta! Meilläkin (suht suuressa kansainvälisessä konsulttiyrityksessä) on töissä niin inssejä, DI:tä kuin maistereitakin, ja kaikki tekevät aivan samoja hommia. Itse asiassa aiemmin sekä pää-arkkitehtimme että jaospäällikkömme olivat vieläpä teknikoita!!

        Eli ainakin tällä alalla tärkeää on oma osaaminen, eikä koulupaperit. Ja osaamistahan saa vain töitä tekemällä.

      • yleistää

        Älkää nyt aina yleistäkö koko AMK:ta johonkin tradenomilinjaan. Ne on nostettu AMK:hon kauppaoppilaitoksesta, joka on siis ammattikoulu.

        Ei näy paljon inssejä näillä palstoilla itkemässä arvostusta ja työpaikkoja...
        Joku syy siihen on, ehkä ne on töissä ja tyytyväisiä asemaansa?

      • samaa
        Mie kirjoitti:

        Tuo IT- ala kommenttisi on harvinaisen totta! Meilläkin (suht suuressa kansainvälisessä konsulttiyrityksessä) on töissä niin inssejä, DI:tä kuin maistereitakin, ja kaikki tekevät aivan samoja hommia. Itse asiassa aiemmin sekä pää-arkkitehtimme että jaospäällikkömme olivat vieläpä teknikoita!!

        Eli ainakin tällä alalla tärkeää on oma osaaminen, eikä koulupaperit. Ja osaamistahan saa vain töitä tekemällä.

        Tästä kun vilkaisen ympärilleni, näen kaksi inssiä, kaksi DI:tä ja yhden maisterin.

        Kaikki samassa tiimissä, hieman eri vastuut, palkka samalla tasolla. Työkokemus ja vuodet tietysti luovat yksilöiden välille merginaalisen eron.

    • RAUHANTEKIJÄ

      Aluksi voin sanoa että tämä keskustelu ei anna hyvää kuvaa maistereista eikä AMK-ihmisistä. Aivan kuin pikkulapset väittelisivät hiekkalaatikolla. No toivottavasti nämä kirjoittajat edustavat kummankin ryhmän alempaa kastia!!!
      Minun oma mielipide asian hoitamiseksi olisi tämä:
      AMK-tutkinto rinnastettaisiin kandintutkintoon soveltuvilla aloilla. AMK:sta pääsee vain motivoiduimmat pääsee yliopistoon (Eli pääsykoe ja aikaisempi opintomenestys ja työkokemus). Tämän jälkeen AMK-hepun pitäisi käydä siltausopinnot n1-2 vuotta ja näitten jälkeen joku pieni opinnäytetyö (ei mikään gradu) ja tämän jälkeen maisteriksi.

      Eli nyt tilanne on se että ammattikorkeakoulusta saa yliopistoista eri määrän hyväksiluettuja opintoja. Olen kuullut 9 opintoviikosta 70 opintoviikkoon. Tämän jälkeen kaikki olisivat samalla viivalla ja minusta tuntuu että tällätavalla maisteriksi opiskelevat on ainakin yhtäpäteviä kuin suoraan lukiosta valmistuvat. Jos taas AMK:ssa alkaa valmistua suoraan maistereita niin aivan varmasti tulee ongelmaksi
      riittävä opetuksen taso ja yhtenäisyys ja liikakoulutus.

      • tasa-arvo

        Ei ole hyvä idea. Vieläkin pyritään ihmisiä eriarvoistamaan. Mun "paperissa" lukee olen MESTARI.
        No eikä lue kuin MAISTERI, MESTARI on ihan eri asia, on se.

        Tyhmä kysyy: "no mikäs se semmonen maisteri on?"
        Viisas vastaa: "Hän on ylemmän korkeakoulututkinnon
        suorittanut"
        Tyhmä sanoo "No kyllä hän sitten todella viisas, kun on niin korkeassa koulussa käynyt" :)

      • pieni lisäpointti

        Hyvä kannanotto kokonaisuudessaan.

        Käsittääkseni AMK: jatkotutkintoon olisi pääsyvaatimuksena vähintään kolme vuotta työelämässä AMK:sta valmistumisen jälkeen.

        Nämä ensimmäiset vuodet työelämässä taitavat olla melkoista opiskelua jo itsessään, sanotaanhan työn tekijäänsä opettavan. Käsittääkseni opinnot olisi lisäksi tarkoitus suorittaa työskentelyn ohessa. Tämä taitaisi rajoittaa valmistuneiden määrää, koska vain riittävän motivoituneet henkilöt jaksaisivat tutkinnon suorittaa. Ja motivoituneita ihmisiä työelämäkin kaipaa.

    • Pena

      Mutta mitä JÄRKEÄ tässä koko hommassa on? Minä olen ihan tyytyväinen elämääni jo nyt. Sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä koulua olen käynyt. Henkilökohtaisesti tässä asissa minua ottaa päähän se, että ihmisiä (niin AMK:ssa kuin yliopistossa) kusetetaan tällä tittelihöpinällä. Koulutus on yksilön investointi tulevaisuuteen. Jos minä menisin vielä opiskelemaan olisi minulle tärkeää tietää, että voisin työllistyä opiskelun jälkeen. Toivottavasti alalle, jonka opinnot olen suorittanut ja josta olen kiinnostunut. AMK-jatkotutkinnot, joita nyt ollaan ajamassa sisälle vaikka väkisin, ovat vain yksi lupaus tyhjästä. Turhaa ähkimistä kun on jo housut ruosteessa.
      Aikaisemmin keskustelussa puhuttiin siitä, että johtoasemissa toimii merkonomeja. Onko tämä ihme? Ei, merkonomin tutkinto oli aikanaan hyvin arvostettu, nyt kukaan ei uskalla olla tyytväinen siihen. Koulutusteollisuus on osa meidän nykypäivää, mutta yrittäkää hyvät ihmiset nähdä mistä naruista teitä nypitään. Vapaa yksilö on pelkkä illuusio ja kun näitä tekstejä lukee, niin uskon, että kyseessä on ennemminkin joukkopsykoosi.

      • kannatusta

        Olen samaa mieltä. Täyttä hypotystä...yliopistojen julkaisujakaan ei oo netissä, jotta niitä vois arvostella. Miten semmonen edistää tiedettä?

      • vapaa maa

        Jotta ne lisäisivät meidän veronmaksajien viisautta.

      • kyseenalaistaja
        kannatusta kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Täyttä hypotystä...yliopistojen julkaisujakaan ei oo netissä, jotta niitä vois arvostella. Miten semmonen edistää tiedettä?

        ja silläkö se tiede sitten edistyy, jos pääsisit netissä selailemaan jotain harjoitustutkielmia?

      • joopa joo
        kannatusta kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Täyttä hypotystä...yliopistojen julkaisujakaan ei oo netissä, jotta niitä vois arvostella. Miten semmonen edistää tiedettä?

        Joo, nettiin vaan kaikki, niin että kaiken maailman vähä-älyiset pellet voi niitä sieltä kopioida omiin "tutkimuksiinsa". Kyllä opinnäytteitä saa lukeakseen asianomaisesta kirjastosta, sen pitäisi riittää... Toisekseen, yliopistojen julkaisuja on kyllä jonkin verran netissäkin.

        Ja miten muka tutkimusten netissä olo edistää tiedettä...?

    • ...

      Näin ihmisteiden opiskelijana voipi sivuhuomiona todeta, että nähtävästi nuo amk-maisterit "uhkaavat" lähinnä kauppa- ja teknillistieteellisten alojen yliopisto-immeisiä. Tältä se vaikuttaa ainakin kun lueskelee tämän ketjun kirjoittajien kommentteja.

      Onkohan se sitten niin, että tuollaisilla enemmän soveltavilla tieteen aloilla ollaan sitten tosiaan lähempänä ammattikorkeakoulutusta kuin muunlaisilla aloilla? Nimittäin eipä täällä juuri näy filosofian, matematiikan, kasvatustieteen, sosiologian, teologian, kielitieteen tms. oppiaineiden opiskelijoita valittamassa sitä, että amk-maisterit olisivat jotenkin ihan hirveän kamala asia.

      • Hekoheko

        Amismaisterit eivät varsinaisesti uhkaa ketään. Älytön titteliruletti ainoastaan sekoittaa hyvin toimivan järjestelmän ja työnantajien on enenevässä määrin vaikea vetää johtopäätöksiä työntekijän tutkinnosta. Lopputulos on se että ainoastaan koulun nimellä (eikä tutkinnon nimellä) tulee olemaan merkitystä. B-tason amikset eivät ymmärrä ettei tutkinnon nimeä muuttamalla voi saavuttaa arvostusta, se on ansaittava työllä.

      • amis
        Hekoheko kirjoitti:

        Amismaisterit eivät varsinaisesti uhkaa ketään. Älytön titteliruletti ainoastaan sekoittaa hyvin toimivan järjestelmän ja työnantajien on enenevässä määrin vaikea vetää johtopäätöksiä työntekijän tutkinnosta. Lopputulos on se että ainoastaan koulun nimellä (eikä tutkinnon nimellä) tulee olemaan merkitystä. B-tason amikset eivät ymmärrä ettei tutkinnon nimeä muuttamalla voi saavuttaa arvostusta, se on ansaittava työllä.

        Ajattelitko että me B-tason amikset emme tuota päätöstä ole tekemässä?

    • Lääketieteen fuksi

      Minulla on kokemuksia hoitotyön opiskelusta ammattikorkeassa. Voin sanoa, että opiskelusta oli korkeakoulun tuntu kaukana. Jopa lukio oli vaativampi. Ammattikorkeakoulussa tehtäviä, projekteja jne. oli paljon ja tekemistä riitti, mutta tehtävien taso oli taas naurettava. Ei ole kovin motivoivaa, kun tenteistä ja tutkielmista saa arvosanoja 4-5 lukematta ja käymättä tunneilla. Poikkeuksia olivat tietyt osa-alueet, kuten esim. sisätautioppi. Vaikeaa amk:ssa oli ainoastaan se, että käytännön asioita piti järjestellä. Ns. pikkuprojekteja oli paljon, mutta ne eivät olleet todellakaan vaativia.

      AMK yritti olla kovin korkeakoulu, esimerkiksi tentteihin tuli muka monta tieteellistä kirjaa ja luettavaa satoja sivua. Ja millaisia tentit sitten olivat? Naurettavia "kirjoita lyhyesti ranskalaisin viivoin"-tenttejä, joissa kaikkea piti soveltaa käytäntöön. Toisin sanoen nuo hienot kirjat olivat vain lumetta, sillä oikeasti niitä ei tarvinnut lukea saadakseen hyvän arvosanan.

      Minulla oli heti lukion jälkeen erilaiset odotukset korkeakoulusta, eikä ammattikorkeakoulu todellakaan vastannut odotuksia. Allekirjoitan väitteen, että ammattikorkeakoulu on leikkikorkeakoulu. Surullista sikäli, että itse ammatti on vaativa ja vaatii tietotaitoa, mutta opiskelijoita todella aliarvoidaan nykyisessä amk-järjestelmässä.

      Summa summarum; ammattikorkeakoulusta voisi poistaa korkeakouluhöpötyksen, kun siihen ei riitä rahkeet. Korkeakoulu-nimike antaa täysin väärät käsitykset koko opiskelusta. Amk antaa hyvät taidot käytännön saralla, mutta teoria on leikkikoulumaista näperrystä, joka ei anna haastetta kenellekään normaaliälyiselle.

      • tympääntynyt

        Taso on ollut sitä ylä-astetta vastaavaa. Ei lukiolaisen sinne kannata mennä, lähihoitsut siitä hyötyy paremmin.

    • Omni

      Minun käsitykseni mukaan AMK-opintojen vaikeusaste riippuu pitkälti linjasta jolla opiskelee. Eli tietyillä linjoilla kuten tietokonetekniikka, tietojenkäsittely ym. liikutaan vaikeustasolla, joka ei tietenkään ole yhtä korkea kuin yliopiston vastaavissa, mutta todennäköisesti korkeampi kuin monessa "sosiaalitieteessä". Olettaen tietysti että vaikeusaste määritellään loogisenajattelun tarpeen mukaan eikä niinkään työvoittona.

      Käsittääkseni joillakin linjoilla AMK:ssa on laajemmat kielitaitovaatimukset kuin yliopistossa.

      Opetuksesta taas voisi ajatella seuraavasti, niin kuin joku yllä jo taisi tehdäkin: Mitä pienempi laitos sitä taitamattomammat opettajat. Toisaalta mitä vähemmän opiskelijoita opettajaa kohti sitä yksilöllisempää on opetus. AMK:ssa on ja samoin yliopistoissa on aineita joiden tehokkain opetusmuoto ei varmaankaan ole luennot, mainittakoon vaikka ohjelmointi.

      Jokin aika sitten juttelin tuttavana kanssa joka opiskeli tuolloin sosiaalialaa AMK:ssa ja hän oli vahvasti sitä mieltä että ammattikorkeakoulujen sisällä on huomattavia vaikeustason vaihteluita ja että ”sosiaalialan” voisi pudottaa toiselle asteelle. Minulla on myös samankaltainen käsitys siitä että linjat eroavat suuresti toisistaan. Tämä taas johtaa ikävästi kaikkien linjojen aliarviointiin.

      Mitä numeroiden saantiin tulee, niin se riippuu varmasti koulusta ja opettajasta. Kurssien läpäiseminen ei ole vaikeaa, mutta hyviä numeroita ei saa ihan ilman vaivaa, ainakaan kaikissa kouluissa.

      Mitä sitten tähän maisteria asiaan tulee, niin miksipä ei? Onhan tietysti eriasia olla AMK maisteri kuin yliopistomaisteri, onhan koulutuksen painotukset hyvin erilaiset. Tosin onpa yliopisto maistereissakin eroja, ainakaan en pysty kunnioittamaan jotain kaupallisen alan maisteria samalla tavalla kuin esimerkiksi luonnontieteiden alalla kunnostautunutta. On kuitenkin hyvin eriasia saavuttaa maisterin arvo esimerkiksi matematiikasta kuin vaikka teologiasta.

      Jäähän yliopisto-opiskelijoille kuitenkin mahdollisuus kivuta maisteria korkeammille titteleille, joille amk-väellä ei ole asiaa. En tiedä, mutta uskallan olettaa, että suurelle osalle yliopistossa mieleistään ainetta opiskelevalle titteli ei ole se mitä he koulutukseltaan hakevat. Mutta niiltä jotka tittelin tähden opiskelevat voisi varmaankin kysyä: Miksi? Toisaalta kaipa se sosiaalinen status olisi ihan miellyttävä, tosin sen voi hommata tässä yhteiskunnassa huomattavasti pienemmällä vaivalla, liittymällä vaikka Mensaa… Jonka jälkeen sitten voisi toteuttaa itseään miten ikinä haluaa, murehtimatta sosiaalisesta statuksestaan.

      No jaa eiköhän tämä tästä. En edes alun perin tiedä miksi tänne kirjoitin, ei vaikuta hyvältä pohjalta asialliselle keskustelulle, mutta ei auta… Tämä ei ole keskustelunaiheena kovin hedelmällinen, koska ihmisluonteelle on tyypillistä puolustaa reviiriään, joten suurin osa tai se osa, joka yliopistoväestä vaivautuu tänne kirjoittamaan kirjoittaa itsestään selvät asiat, tuomitsevalla asenteella ja mikä ikävintä vielä ilma kunnon perusteluja, jotka mielestäni kuuluvat olennaisena osana keskusteluihin. Ei sillä että tämä olisi oiva esimerkki mielipidekirjoituksesta, sitä tämä ei varmasti ole, mutta julkaisuympäristöön nähden varsin asiallinen tämä on.

      • TIETEIDEN MAISTERI

        Etkö tajua, että jo amk.liitto on vastustanut maiseri-sanaa joten sitä ei tule....Eikä se olisi
        ollutkaan esim kaupallisella alalla kauppaTIETEIDENmaisteri, KTM, vaan jotain tyyliin
        liiketalouden maisteri.Sitten olisi työpaikkailmoituksissa lukenut virkaan haetaan KTM, TAI , että virkaan haetaan tradenomi tai liiketalouden maisteri.

        Te saatte englanninkielisen master-sanan joten jatkossa on samanhenkilön mahdollista olla mitä nyt teistä parhaat tulevatkaan olemaan ja mba (master in business admistration), eli samalla henkilöllä voi olla kaksi master-tutkintoa eikä yhtään akateemista!

        Sen koko amk raportin, ja jopa amk.liiton vastineen siihen, MOLEMPIEN pointti oli säilyttää selkeä ero AMMATTI JA TIEDEkorkeakoulujen välillä. Mistä vitusta olette keksineet, että voisitte saada titteliinne kirjaimen T niinkuin tiede
        kun sitä ei ole edes ajanut kukaan.

        Luuliko joku teistä typeristä oikeasti, että SDP teki teistä TIETEEN maistereita vaikka ette koskaan edes ole opiskelleet tieteitä.

        Paljastitte taas typeryytenne ja itsekritiikittömän katkeruutenne.

        Ja sitä amk-jatkokoulutusta tulee olemaan tiukat kriteerit kuka sitä saa järjestää ja sitten pääsyvaatimukset siihen.

        Eikä ketään kouluteta yli amk-perustutkinnon kuin aloille joilla on tarve "tietyissä tilanteissa ylempään korkeakoulutukseesn rinnastettavalle tutkinnolle"....siis RINNASTETTAVILLE. EI YLEMMÄLLE KORKEAKOULUTUTKINNIOLLE VAAN SIIHEN RINNASTETTAVALLE! Miltei tuli maistereita muttei KOSKAAN olisi tullut TIETEIDEN maistereita. Koska tämä olisi jakanut maisterit kahteen kastiin (tieteiden ja muihin kun nyt ja jatkossa on vain tieteiden) , ilmeisesti siksi niin syl, kun amk.liitto vastustivat sitä.

        Kehtaatteko edes hävetä itseänne jos pikkuhiljaa tajuatte tosiasiat??????????

      • Omni
        TIETEIDEN MAISTERI kirjoitti:

        Etkö tajua, että jo amk.liitto on vastustanut maiseri-sanaa joten sitä ei tule....Eikä se olisi
        ollutkaan esim kaupallisella alalla kauppaTIETEIDENmaisteri, KTM, vaan jotain tyyliin
        liiketalouden maisteri.Sitten olisi työpaikkailmoituksissa lukenut virkaan haetaan KTM, TAI , että virkaan haetaan tradenomi tai liiketalouden maisteri.

        Te saatte englanninkielisen master-sanan joten jatkossa on samanhenkilön mahdollista olla mitä nyt teistä parhaat tulevatkaan olemaan ja mba (master in business admistration), eli samalla henkilöllä voi olla kaksi master-tutkintoa eikä yhtään akateemista!

        Sen koko amk raportin, ja jopa amk.liiton vastineen siihen, MOLEMPIEN pointti oli säilyttää selkeä ero AMMATTI JA TIEDEkorkeakoulujen välillä. Mistä vitusta olette keksineet, että voisitte saada titteliinne kirjaimen T niinkuin tiede
        kun sitä ei ole edes ajanut kukaan.

        Luuliko joku teistä typeristä oikeasti, että SDP teki teistä TIETEEN maistereita vaikka ette koskaan edes ole opiskelleet tieteitä.

        Paljastitte taas typeryytenne ja itsekritiikittömän katkeruutenne.

        Ja sitä amk-jatkokoulutusta tulee olemaan tiukat kriteerit kuka sitä saa järjestää ja sitten pääsyvaatimukset siihen.

        Eikä ketään kouluteta yli amk-perustutkinnon kuin aloille joilla on tarve "tietyissä tilanteissa ylempään korkeakoulutukseesn rinnastettavalle tutkinnolle"....siis RINNASTETTAVILLE. EI YLEMMÄLLE KORKEAKOULUTUTKINNIOLLE VAAN SIIHEN RINNASTETTAVALLE! Miltei tuli maistereita muttei KOSKAAN olisi tullut TIETEIDEN maistereita. Koska tämä olisi jakanut maisterit kahteen kastiin (tieteiden ja muihin kun nyt ja jatkossa on vain tieteiden) , ilmeisesti siksi niin syl, kun amk.liitto vastustivat sitä.

        Kehtaatteko edes hävetä itseänne jos pikkuhiljaa tajuatte tosiasiat??????????

        Tämä ei varmastikaan ollut tarkoitettu minulle vastineeksi, vaikka se niin oli aseteltu. Ainakaan en huomannut maininneeni mistää noista asioista. Jos kuitenkin oli niin kovin on valitseva silma ystävällä. Ja mikä siinä väitellessä jos itse asettaa vasta-argumentitkin, eipä muodostu ainakaan ylivoimaista vastusta. Ja onhan se mukavaa saada tuntea olevansa oikeassa.

        Tuossa taitaa olla asiavirhekin osassa jossa mainitaan että tämä jatkokoulutus rajoittuu vain tietyille aloille, mutta mitä tuosta, noita sattuu kun tunteenvallassa kirjoittaa.

        Voikaa hyvin

      • TIETEIDEN MAISTERI
        TIETEIDEN MAISTERI kirjoitti:

        Etkö tajua, että jo amk.liitto on vastustanut maiseri-sanaa joten sitä ei tule....Eikä se olisi
        ollutkaan esim kaupallisella alalla kauppaTIETEIDENmaisteri, KTM, vaan jotain tyyliin
        liiketalouden maisteri.Sitten olisi työpaikkailmoituksissa lukenut virkaan haetaan KTM, TAI , että virkaan haetaan tradenomi tai liiketalouden maisteri.

        Te saatte englanninkielisen master-sanan joten jatkossa on samanhenkilön mahdollista olla mitä nyt teistä parhaat tulevatkaan olemaan ja mba (master in business admistration), eli samalla henkilöllä voi olla kaksi master-tutkintoa eikä yhtään akateemista!

        Sen koko amk raportin, ja jopa amk.liiton vastineen siihen, MOLEMPIEN pointti oli säilyttää selkeä ero AMMATTI JA TIEDEkorkeakoulujen välillä. Mistä vitusta olette keksineet, että voisitte saada titteliinne kirjaimen T niinkuin tiede
        kun sitä ei ole edes ajanut kukaan.

        Luuliko joku teistä typeristä oikeasti, että SDP teki teistä TIETEEN maistereita vaikka ette koskaan edes ole opiskelleet tieteitä.

        Paljastitte taas typeryytenne ja itsekritiikittömän katkeruutenne.

        Ja sitä amk-jatkokoulutusta tulee olemaan tiukat kriteerit kuka sitä saa järjestää ja sitten pääsyvaatimukset siihen.

        Eikä ketään kouluteta yli amk-perustutkinnon kuin aloille joilla on tarve "tietyissä tilanteissa ylempään korkeakoulutukseesn rinnastettavalle tutkinnolle"....siis RINNASTETTAVILLE. EI YLEMMÄLLE KORKEAKOULUTUTKINNIOLLE VAAN SIIHEN RINNASTETTAVALLE! Miltei tuli maistereita muttei KOSKAAN olisi tullut TIETEIDEN maistereita. Koska tämä olisi jakanut maisterit kahteen kastiin (tieteiden ja muihin kun nyt ja jatkossa on vain tieteiden) , ilmeisesti siksi niin syl, kun amk.liitto vastustivat sitä.

        Kehtaatteko edes hävetä itseänne jos pikkuhiljaa tajuatte tosiasiat??????????

        Kun puhuin äsken amk.liitosta niin nyt en ole enää varma oliko se se vai joku vastaava Silti koko keskustelun pointti on ollut se , että KAIKKI osapuolet ovat samaa mieltä, että TIEDEkorkeakoulut ja AMMATTIkorkeakoulut TÄYTYY PITÄÄ ERILLÄÄN.

        Eli TIETEIDEN maistereita ei ole halunnut/ehdottanut kukaan ja nyt kun maisterit säilytetään tieteellisenä (ei jakaa kahtia, ette olisi ikinä saanut kirjainta T )ei tule mitään maistereita.

        Se masterinne vastaa mba masteria myös siinä mielessäkin , että se kuten teidän on työelämässä olevien jatkotutkinto. Se amk.n EI TIETEELLINEN KUTEN ESIM. KTM ,mastertutkinto edellyttää 3a vuotta työelämää.

        Me yliopiston käyneet olemme englanniksi master in SCIENSE, eli myös englanninkielinen tittelimme säilyy erilaisena.

        Jossain usassa on kai jo kauan ollut TIETEELLISIÄ ja eitieteellisiä master-tutkintoja.
        Onneksi suomenkielistä maisteritutkinto ei pilkota noin.

        Toistan edellisen viestin kysymyksen ja kysyn kuvittelivatko jotkut teistä oikeasti, että SPD tekee teistä TIETEIDEN maistereita vaikka ette ole ikinä edes opiskelleet tieteitä??????

        Onko teillä mitään tajua edes näistä käsitteistä?
        En tiedä miksi provosoiduin kuin olisi pitänyt huvittua, mutta tulipa asia selväksi kun vähän harjoitti tutkimista.

      • TIETEIDEN MAISTERI
        Omni kirjoitti:

        Tämä ei varmastikaan ollut tarkoitettu minulle vastineeksi, vaikka se niin oli aseteltu. Ainakaan en huomannut maininneeni mistää noista asioista. Jos kuitenkin oli niin kovin on valitseva silma ystävällä. Ja mikä siinä väitellessä jos itse asettaa vasta-argumentitkin, eipä muodostu ainakaan ylivoimaista vastusta. Ja onhan se mukavaa saada tuntea olevansa oikeassa.

        Tuossa taitaa olla asiavirhekin osassa jossa mainitaan että tämä jatkokoulutus rajoittuu vain tietyille aloille, mutta mitä tuosta, noita sattuu kun tunteenvallassa kirjoittaa.

        Voikaa hyvin

        Kyllä se rajoittuu tietyille aloille. Siinä amk-raportissa selvästi lukee, että yksi peruste amk.lle saada järjestää jatkotutkintoa, (siinä oli n. 4 perustetta) on, että ALALLA ON TARVETTA JATKOTUTKINNNOILLE! ( En tiedä millä aloilla on mutta kai jollain)

        Ja vastasin lähinnä kaikille amiskorkealaisille jotka tänne kirjoittivat, tuo teidän tyhmän katkera itsekritiikittömyytenne on käsittämättömän raivostuttavaa. Tai oli tällä hetkellä, joskus muulloin olisin varmaan ollut huvittunut.

      • Omni
        TIETEIDEN MAISTERI kirjoitti:

        Kun puhuin äsken amk.liitosta niin nyt en ole enää varma oliko se se vai joku vastaava Silti koko keskustelun pointti on ollut se , että KAIKKI osapuolet ovat samaa mieltä, että TIEDEkorkeakoulut ja AMMATTIkorkeakoulut TÄYTYY PITÄÄ ERILLÄÄN.

        Eli TIETEIDEN maistereita ei ole halunnut/ehdottanut kukaan ja nyt kun maisterit säilytetään tieteellisenä (ei jakaa kahtia, ette olisi ikinä saanut kirjainta T )ei tule mitään maistereita.

        Se masterinne vastaa mba masteria myös siinä mielessäkin , että se kuten teidän on työelämässä olevien jatkotutkinto. Se amk.n EI TIETEELLINEN KUTEN ESIM. KTM ,mastertutkinto edellyttää 3a vuotta työelämää.

        Me yliopiston käyneet olemme englanniksi master in SCIENSE, eli myös englanninkielinen tittelimme säilyy erilaisena.

        Jossain usassa on kai jo kauan ollut TIETEELLISIÄ ja eitieteellisiä master-tutkintoja.
        Onneksi suomenkielistä maisteritutkinto ei pilkota noin.

        Toistan edellisen viestin kysymyksen ja kysyn kuvittelivatko jotkut teistä oikeasti, että SPD tekee teistä TIETEIDEN maistereita vaikka ette ole ikinä edes opiskelleet tieteitä??????

        Onko teillä mitään tajua edes näistä käsitteistä?
        En tiedä miksi provosoiduin kuin olisi pitänyt huvittua, mutta tulipa asia selväksi kun vähän harjoitti tutkimista.

        Niinkai, mutta eikö ole epäkohteliasta yleistää? Saattaa ihmisellä olla jotain muitakin saavutuksia, jos nyt tässä maailmassa voi mitää saavuttaa, koulun ulkopuoleltakin... Minä omaan mielestäni aika korkean itsekritiikion, ja olen joittain asioissa lähes narsistinen. Olen myös mainitsemasi amiskorkkari, mutta olen myös opiskellut joitakin opintoviikkoja matematiikkaa siellä "aidossa" korkeakoulussa.

        Mielestäni on kummallista että ihmiset jotka eivät tässä päämäärättömässä maailmassa aseta itselleen näennäisiä päämääriä, näiinhän ei tietysti voi olla kun tietyssä mittakaavassa, joutuvat kärsimään siitä että ne jotka asettavat haluavat tuntea paremmuutta. Toisaalta miksi ei. Samapa se minulle, ei ketään ole käskenyt minun vuorovaikuttaa, joskin se on pakollista, mikäli haluaa olla.

        Katsopa www.kka.fi Sieltä saattaa löytyä mistä oikein on kyse... Spekulointi lie turhaa... Mielipiteemmekin lievät turhia, kuka meitä kuuntelee...

        Voisi kai sitä ihmisellä olla perempaakin tekemistä, mutta ei vaan ole.

        over and out

      • anestesian ylilääkäri
        Omni kirjoitti:

        Niinkai, mutta eikö ole epäkohteliasta yleistää? Saattaa ihmisellä olla jotain muitakin saavutuksia, jos nyt tässä maailmassa voi mitää saavuttaa, koulun ulkopuoleltakin... Minä omaan mielestäni aika korkean itsekritiikion, ja olen joittain asioissa lähes narsistinen. Olen myös mainitsemasi amiskorkkari, mutta olen myös opiskellut joitakin opintoviikkoja matematiikkaa siellä "aidossa" korkeakoulussa.

        Mielestäni on kummallista että ihmiset jotka eivät tässä päämäärättömässä maailmassa aseta itselleen näennäisiä päämääriä, näiinhän ei tietysti voi olla kun tietyssä mittakaavassa, joutuvat kärsimään siitä että ne jotka asettavat haluavat tuntea paremmuutta. Toisaalta miksi ei. Samapa se minulle, ei ketään ole käskenyt minun vuorovaikuttaa, joskin se on pakollista, mikäli haluaa olla.

        Katsopa www.kka.fi Sieltä saattaa löytyä mistä oikein on kyse... Spekulointi lie turhaa... Mielipiteemmekin lievät turhia, kuka meitä kuuntelee...

        Voisi kai sitä ihmisellä olla perempaakin tekemistä, mutta ei vaan ole.

        over and out

        "Mielestäni on kummallista että ihmiset jotka eivät tässä päämäärättömässä maailmassa aseta itselleen näennäisiä päämääriä, näiinhän ei tietysti voi olla kun tietyssä mittakaavassa, joutuvat kärsimään siitä että ne jotka asettavat haluavat tuntea paremmuutta. Toisaalta miksi ei. Samapa se minulle, ei ketään ole käskenyt minun vuorovaikuttaa, joskin se on pakollista, mikäli haluaa olla. "

        siis häh?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      119
      5204

    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      47
      2869

    3. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2812

    4. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      31
      2561

    5. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      23
      1939

    6. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      11
      1687

    7. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1647

    8. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      23
      1425

    9. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      97
      1397

    10. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      10
      1388
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt