Tarina lyhyesti:
Mies 26 Minä 19
Takana 8 kk joista 2 kk yhteisessä asunnossa.
Alkuaikoina, siis ennen yhteenmuttoamme suhde oli kuumimmillaan, luonnollisesti.
Puhuttiin kaikenlaisesta, yhteisestä tulevaisuudesta, kihloista ja lapsista.
Nyt kun asumme yhdessä:
Tuntuu, että hän on alkanut ottamaan asteittain etäisyyttä: yhteisistä haaveista puhuminen väheni ja lakkasi, seksi väheni huomattavasti, töissä venyy päivä päivältä pidempään.
Muuten hän on edelleen se hellä, kiltti ja ihana mies, johon olen syvästi rakastunut. Silloin kun on paikalla.
Viikonloppuna otin taas puheeksi varovaisesti yhteistä tulevaisuuttamme mutta ei. Siitä hän ei suostu keskustelemaan.
Pitääkö siis minun olettaa, ettei mies näe kenties meillä yhteistä tulevaisuutta?
Mies 26 Minä 19
Takana 8 kk joista 2 kk yhteisessä asunnossa.
Alkuaikoina, siis ennen yhteenmuttoamme suhde oli kuumimmillaan, luonnollisesti.
Puhuttiin kaikenlaisesta, yhteisestä tulevaisuudesta, kihloista ja lapsista.
Nyt kun asumme yhdessä:
Tuntuu, että hän on alkanut ottamaan asteittain etäisyyttä: yhteisistä haaveista puhuminen väheni ja lakkasi, seksi väheni huomattavasti, töissä venyy päivä päivältä pidempään.
Muuten hän on edelleen se hellä, kiltti ja ihana mies, johon olen syvästi rakastunut. Silloin kun on paikalla.
Viikonloppuna otin taas puheeksi varovaisesti yhteistä tulevaisuuttamme mutta ei. Siitä hän ei suostu keskustelemaan.
Pitääkö siis minun olettaa, ettei mies näe kenties meillä yhteistä tulevaisuutta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
on teillä vielä yhteistä taivalta ja jos jo nyt arjelta tuntuu niin voi vio.. mut tuntuupa siltä et mehelläs on jotain muuta ajateltavaa..sä vaan niin sanottuna *varma nakki* siinä mukana, no tää van mun mielipide..
"Tuntuu, että hän on alkanut ottamaan asteittain etäisyyttä: yhteisistä haaveista puhuminen väheni ja lakkasi, seksi väheni huomattavasti, töissä venyy päivä päivältä pidempään."
Lueppa mun "Pelon maantiede" otsikoitu viestini, jonka laitoin vissiin eilen tälle samalle palstalle. Toi sun lause voisi melkein olla kopioitu sieltä!
Elikkä olin vielä äsken täysin samassa tilanteessa kuin sinä. Tänään sitten puhuttiin ja pahat aavistukseni osuivat oikeaan: ero taitaa tulla. Vaikka kohtaaminen teki kipeää, meidän parin tunnin sessio päättyi siihen, että minä lohdutin vuolaasti itkevää tyttöystävääni.
Eihän siinä niin pitänyt käydä!
Semmonen tunne, että tätä jauhetaan vielä kauan.
Että juttu ei ole ollenkaan ohi. Saas nähä miten käy, rohkeasti eteenpäin vaan... Jotenkin ei nyt tunnu niin pahalta kuin odotin kaiken tuntuvan.