Laitan lyhyen yhteenvedon velloneesta keskustelusta liittyen elareihin ja kaikkeen siihen liittyvään:
M-36 kiitos selkeistä esimerkeistä laskentatavasta jonka olet tuonut monesti esiin.Elatuskulut jaetaan nettotulojen suhteessa. Lähtötaso 420 josta väh.lapsilisät. Epäselväksi jäi miten jos kolme lasta, joku toi esiin 320*3 toinen 420 380 320, vai kaikista 420*3? Mikähän on oikeuskäytäntö?
Laki on yksiselitteinen mitä tulee kuntien maksamiin elatustukiin, se upporikaskin saa 118,15/lapsi,tai erotuksen jos etä ei siihen pysty. Tässä on suuri epäkohta jota pitäsi saada muutettua välittömästi.
Itseäni koskeva tärkeä kysymys jonka haluan vielä esittää: Miten otetaan huomioon ex-puolison omistama mittava metsäomaisuus? Tehdyn arvion mukaan sen arvo on 100.000 euroa, käypänä arvona jota käytettäisiin esim tilakaupan yhteydessä esitetään summaa 64.000 euroa. Metsätulot ovat pääomatuloja, jos siis metsää hakkaa ja saa puun myyntituloja. JOs ex-puolison Brutto ANSIOtulot maataloudesta ovat n. 32.000/v, miten pitäsi mahdollisessa tulolaskelmassa huomioida hänen mahdollisuus metsätuloihin (pääomatulot)Tuo metsän arvo on suuri, se tarkoitaa että pinta-alaa on 44,2 ha, josta hakkuutuloja voi saada välittömästi esim 25.000 euroa, jos siis ex haluaa niin tehdä.Omat bruttotuloni ovat 1800e/kk.Täytyykö jakaa jotenkin tuleville vuosille hänen tuloissa mahdolliset pääomatulot vai miten? Elatusraati puhukaa..;)
M-36 kiitos selkeistä esimerkeistä laskentatavasta jonka olet tuonut monesti esiin.Elatuskulut jaetaan nettotulojen suhteessa. Lähtötaso 420 josta väh.lapsilisät. Epäselväksi jäi miten jos kolme lasta, joku toi esiin 320*3 toinen 420 380 320, vai kaikista 420*3? Mikähän on oikeuskäytäntö?
Laki on yksiselitteinen mitä tulee kuntien maksamiin elatustukiin, se upporikaskin saa 118,15/lapsi,tai erotuksen jos etä ei siihen pysty. Tässä on suuri epäkohta jota pitäsi saada muutettua välittömästi.
Itseäni koskeva tärkeä kysymys jonka haluan vielä esittää: Miten otetaan huomioon ex-puolison omistama mittava metsäomaisuus? Tehdyn arvion mukaan sen arvo on 100.000 euroa, käypänä arvona jota käytettäisiin esim tilakaupan yhteydessä esitetään summaa 64.000 euroa. Metsätulot ovat pääomatuloja, jos siis metsää hakkaa ja saa puun myyntituloja. JOs ex-puolison Brutto ANSIOtulot maataloudesta ovat n. 32.000/v, miten pitäsi mahdollisessa tulolaskelmassa huomioida hänen mahdollisuus metsätuloihin (pääomatulot)Tuo metsän arvo on suuri, se tarkoitaa että pinta-alaa on 44,2 ha, josta hakkuutuloja voi saada välittömästi esim 25.000 euroa, jos siis ex haluaa niin tehdä.Omat bruttotuloni ovat 1800e/kk.Täytyykö jakaa jotenkin tuleville vuosille hänen tuloissa mahdolliset pääomatulot vai miten? Elatusraati puhukaa..;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Poika kun joutui koulukodintapaiseen laitokseen, pyysivät sosiaalihenkilöt kopion yhdestä tililapusta. Sen perusteella määrättiin kk-maksu. Ei kyselty taloista eikä metsistä, vaikka niitäkin on.
Tuo hoito on tosin niin kallista, että vanhempien maksut ovat marginaalisia.
Vanhemmat saavat ihan vapaasti sopia tästä - käyttäen vaikka pohjana etävanhemman kengännumeroa kerrottuna jollain kertoimella. Jos homma menee oikeuteen niin on sitten tuomarista kiinni mitä otetaan huomioon. Yleensä katsotaan säännöllisiä kuukausituloja ja varmistetaan että etävanhemmalle jää joku tietty summa elämiseen.
Turha nyt noita summia pyöritellä - yritä hahmottaa tulosuhde sinnepäin ja arvioi siitä joku sopiva summa.
Kyse onkin nimenomaan siitä, että näistä asioita ei päätä vanhemmat, koska sopuun meillä ei ole päästy. Toisella on asianajaja, sain haasteen, ja itseäni edustan ja puoltustan. JOs menen käräjille, enkä tuo kaikkea esille mikä saattaa vaikuttaa vanhempien elatuskykyyn, kärsin sen nahoissani. Siitä on kysymys. Valitettavasti näyttää, ettei tietoa ole jos puhutaan säännöllisistä kuukausituloista maatilayrittäjällä..Tili tulee syksyllä kasvinviljelytilalla tukien muodossa Eu:lta ja valtiolta osa, samoin rahaa kilahtaa tilille kun myy viljaa. Ympärivuoden sitä ei kukaan myy säännöllisesti.Maatilan tuloihin oleellisesti kuuluu myös metsätalous, se on yksi tulolähde yrittäjälle.
niin paljonko pitää jäädä jokaiselle?Koko elatusasia tuntuu olevan mutu asiaa täynnä
Jos olet menossa käräjille elatusriidasta, niin ihmettelen miksi sinulla ei ole juristia ... he sen oikeuskäytännön luovat yhdessä tuomarin kanssa ... laki näissä asioissa ärimmäisen "vapaamuotoinen", koska lähtökohdat aina hyvin erilaiset toisistaan -- sen vuoksi kuvaamaasi omaan tapukseesi on täysin mahdotonta ottaa jyrkkää kantaa, asianne päätetään oikeudessa ... ole hyvin valmistautunut omassa kannassasi, minkä näet oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi.
Luotan kait jotenkin siihenettä oikeus voittaa kuitenkin. Omalla kohdallani asiaan ainoa todella vaikuttava seikka on omat tuloni. Koska nettotulot on helppo vakuuttavasti osoittaa kohdallani pieniksi (noin 700/kk) ja toisaalta voin myös itsekin helposti osoittaa ex:n tulot katson olevan turhaa rahan haaskausta jos asianajajan otan selvään asiaan. Lisäksi jotenkin en voi uskoa, että joku osaa ajaa asiaani paremmin kuin minä itse.Kun kyseessä on maatilatalous, ja kaikki siihen liittyvä, ei juristi ole välttämättä kovin hyvin perillä noista asioista. Itse olen tehnyt ko tilan verot yms asiat 7-vuotta, ja koulutustakin on jonkinverran.
Näin voit toki menetellä.
Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä -- passaa toivoa että tuomari on myös maanviljelijä, ja puhutte asioista "samaa kieltä"...
siis et elatusmaksu määrätään sitten maksuvelvollisen maksukyvyn mukaan, oli sitte elatustarve vaikka 1000 euroo/kk
Väkäsinpä koosteen aiheesta, jonka tuuttaan jatkossa elarikysymyksiin omana mielipiteenäni ”copy-paste”:na. Mielipide se on sen vuoksi, ettei näihin OLE OLEMASSA yhtä kaavaa – onneksi, koska omat vanhemmathan asiantuntijoita tässä asiassa ovat … paitsi jos ovat sellaisia puusilmiä ettei sopia osata mistään… sääli lapsia.
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Laskea voidaan myös toimeentulorajojen mukaan -- tämän pienemmäksi mielestäni lapsen elinkustannuksia voi perustella. Ohessa esimerkki:
kolme yli 10v. lasta kuntaryhmä I => 264 + 264 x 0,95 + 264 x 0,90 = 752 euroa + lapsilisät
kolme alle 10v. lasta kuntaryhmä II => 227 + 227 x 0,95 + 227 x 0,90 = 647 euroa + lapsilisät
Jos tätä kaavaa käytetään, tarvitsee päivähoitomaksut lisätä, toimeentulotukea saavillahan tämä yleensä nolla.
d) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun. Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Mistä lähtien minimielari on ollut 118,15/ kk? Minun kokopäivätyössä oleva mieheni maksaa 117 e / kk.
Et saa kunnalta tuota erotusta 118,15 asti, koska erotus on ainoastaan 1,15 snt.Muistaakseni raja on jotai 5-10 euroá. ELi jos miehesi maksaisi esim 108 euroa, voisit hakea kymppiä kunnalta.
En minä aikonutkaan hakea kunnalta mitään. Halusin kysysä, milloin, siis mistä pvm:stä asti minimi on ollut 118 ja risat? Huomauttaisin kainosti exälle että nostapa elaria kymmenen euron verran - voipi olla ettei hän lotkauta korvaansakan vaan maksaa ala-asteen luokanopettajan palkastaan edelleen alle minimin, mutta minkäpä minä sille. En jaksa riidellä.
Onko teillä oikeudessa määrätty elarit, vai lastenvalvojalla (tai muuten) sopineet elarit?
Elarit VOI sopia vaikka nollaksi ... ja jos muutosta sovittuun tahdot, niin siihen exän tietenkin suostuttava. Ja jos aikaisemmasta tapahtunut merkittävä ja pysyvä muutos maksukyvyissä, niin voit tietenkinvaatia muutosta oikeusteitse.
Tuo 118 on minkä voi saada maksimissaan kunnalta elatusapua (esim. elatusvelvollinen kykenee nyt maksamaan 20 ekee, kunta tilittää vähän vajaan satkun ... vaikka elarit OLISI aikanaan sovittu vaikka 250 euroksi) -- mutta näin ei tietenkään jos vanhemmat ovat vähemmän SOPINEET ja etä sen maksaa (indeksikorotukset huomioituna).