Aurinkoista marraskuun päivää!!
Satuin katsomaan eräänä päivänä telkkarista amerikkalaisen Dr Philin keskusteluohjelman. Tämä psykologimieshän siinä "ratkoo" ihmisten ongelmia.
Aiheena oli: "Miksi ei sitouduta". En nähnyt ohjelmaa alusta, mutta siinä kolme pariskuntaa, joissa mies (ymmärtääkseni) ei halunnut tehdä ratkaisevaa askelta eli naimisiinmenoa.
Mieleeni painui se, että DrPhil lausui loppulauseena:
"Mikseivät miehet nykyään halua mennä naimisiin?
- Koska seksiä saa nykyään niin helposti ilmankin."
ja:
"Mikseivät naiset halua mennä naimisiin?
- Koska naiset eivät enää ole taloudellisesti riippuvaisia miehistä."
Nuohan ovat kärjistetysti kaksi syytä. Toisille nuo voivat olla tottakin. Lisä"syitä" nähdäkseni voisi olla:
- Koska ei uskalleta sitoutua toiseen ihmiseen
- Koska on lapsia ennestään
- Koska pelätään uutta pettymystä...
Itseeni ei käy noista yksikään. Ainoastaan se, että mulla on lapsia, nyt siis yksinhuoltaja. Mutta lapsia en todellakaan näe esteenä sille, että joskus vielä tapaan miehen, jonka kanssa haluan jakaa loppuelämäni...
Satuin katsomaan eräänä päivänä telkkarista amerikkalaisen Dr Philin keskusteluohjelman. Tämä psykologimieshän siinä "ratkoo" ihmisten ongelmia.
Aiheena oli: "Miksi ei sitouduta". En nähnyt ohjelmaa alusta, mutta siinä kolme pariskuntaa, joissa mies (ymmärtääkseni) ei halunnut tehdä ratkaisevaa askelta eli naimisiinmenoa.
Mieleeni painui se, että DrPhil lausui loppulauseena:
"Mikseivät miehet nykyään halua mennä naimisiin?
- Koska seksiä saa nykyään niin helposti ilmankin."
ja:
"Mikseivät naiset halua mennä naimisiin?
- Koska naiset eivät enää ole taloudellisesti riippuvaisia miehistä."
Nuohan ovat kärjistetysti kaksi syytä. Toisille nuo voivat olla tottakin. Lisä"syitä" nähdäkseni voisi olla:
- Koska ei uskalleta sitoutua toiseen ihmiseen
- Koska on lapsia ennestään
- Koska pelätään uutta pettymystä...
Itseeni ei käy noista yksikään. Ainoastaan se, että mulla on lapsia, nyt siis yksinhuoltaja. Mutta lapsia en todellakaan näe esteenä sille, että joskus vielä tapaan miehen, jonka kanssa haluan jakaa loppuelämäni...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen katsonut itsekkin kyseisen psykologin ohjelmia,tosin en mainitsemaasi osiota.Ihan ok juttuja.
Herra Philin lausunnot naimisiinmenosta pitänee osittain paikkansa.
Sinun esille tuomasi syyt ovat kyllä mielestäni lähempänä totuutta.
Itse en kykene tällä hetkellä edes ajattelemaan sitoutumista naiseen,sen verran on tunnepuoli sohjona edellisestä suhteesta.
Aivan totta on että pelkään uutta pettymystä ja sen tuomaa tuskaa niin paljon että väistän tietoisesti tilanteet jotka voisivat johtaa seurusteluun.
Lapsi voi olla este, vaan sitä se ei saisi olla, sillä he ovat täysin syyttömiä aikuisten aiheuttamiin ongelmiin.
Aivan varmasti on lapsirakkaita miehiä jotka ei koe lasta esteenä seurustelulle.
Hyvää loppusyksyä. Onnea elämäänne ja uuden kumppanin löytämiseksi.
Avioliitosta purely seuraava tilitys. =)
Itsellä varmaan syy on se, että en kaipaa sitoutuakseni instituutiota. Se on selvää, että sitä kyllä kunnioitan ja varmasti käytännön syistä sen teen. Taidan olla jotain kapinallisen ja nuoren välimaastosta, sillä sitoutuakseni en tarvitse siitä mitään, tarvittaessa sitoudun kyllä vaikka tatuoimalla otsaani tai käsiraudoilla patteriin jos sitä vaaditaan. Minulle kyse on nimenomaan elämän jakamisesta.
...Elämän voi toisen kanssa jakaa muutenkin kuin menemällä naimisiin käytännön syistä tai koska niin "kuuluu tehdä". Naimisiin meno on turhaa. Ei se sormus sormessa tai papin aamen mitään muuta...
olen taloudellisesti riippumaton (miehestä) ja olisi tosiaan kamalaa jos joku menisi naimisiin kanssani vain seksin vuoksi. Eli minun ja hänen tulee olla toistemme mielestä 'sydämen valittu', koska kummankaan ei ole pakko. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Mitä 'papin aameneen' tai vastaavaan tulee, ajattelen kumminkin näin: mies, joka ei halua kanssani naimisiin ei halua olla kanssani. Yksinkertaista siis! - elämä vaan on joskus monimutkaisempaa...
Mahtavaa eeva, täysi kymppi sinulle ajatusmaailmastasi.Vain näin se homma etenee,ei se ole monimutkaista kun sen vain oivaltaa.
Hyvää syksynjatkoa.
Kaikki eivät usko Jeesuksiin ym. uskonnollisiin hömpötyksiin. EIkö naimisiinmeno ole juuri tätä?
Tarkentaisin vähän tuota alkuperäistä viestiäni.
Koska en nähnyt ko. ohjelmaa alusta asti, sain käsityksen,että puhuttiin juuri avioon menosta.
Mutta saattoi sittenkin tarkoittaa JOKO AVO- TAI AVIOLIITTOON menemistä...
Siis sitä yhteenmuuttamisen vaikeutta nykyaikana monille ihmisille. Tosin nämä ohjelmassa haastatellut pariskunnat olivat muuta kuin kakskymppisiä, siis aikuisia ihmisiä, joilla osalla oli takanaan liitto/liittoja. Siinä eräskin mies tuntui olevan kyllä rakastunut naiseen, mutta se yhteenmuutto tuntui aivan hirveältä...
Mielestäni nykyaikana tosiaan ollaan monesti niin itsekkäitä, että otetaan kyllä toiselta ne hyvät asiat ja puolet. Mutta se muu ehkä jääkin sitten. Se antamisen ja sitoutumisen puoli. Eräskin miestuttavani totesi, että on niin kiva asua erikseen, kun sinne omaan kotiinsa voi paeta, kun tulee ongelmia... Tuo taitaa olla aika yleistä meissä, joilla elämää takana jo muutama vuosikymmen. Omasta mielestäni silloin ei ole TODELLA rakastunut, jos yhteenmuutto on mahdotonta tai jos toisen seurassa ahdistuu. Ja silloin olisi reilua toisaalta puhua asiasta kumppaninsa kanssa eikä "pitää häntä varattuna". Toisella kun voi olla suurena haaveena jokapäiväinen elämä rakastettunsa kanssa. Mikä on aika loogista ja ihanaa!
Ei kai tuossa yhteenmuuttamisessa ongelmia ole. Ainahan ne lusikat saa jaettua. Ei kai suomessa?