Nyt oli ihan pakko kirjoittaa jotain positiivistä kun tuntuu, että kaikki vaan valittaa ja narisee huonoista parisuhteista jne. Katsokaa peiliin hyvät ihmiset joskus vika saattaa löytyä lähempää kuin arvaakaan miksi toinen osapuoli käyttäytyy miten käyttäytyy!
Olemme mieheni kanssa korvia myöten rakastuneita ( on ollut vaikeaakin välillä),
yhdessä oloa on kestänyt vuoden päivät...edelleen muistan päivän kun tapasimme ensi kerran :) rakkautta täytyy vaalia ja pitää yllä...
Sinä joka luet tätä nyt niin jos sinulla on rakas, laita hänelle tekstiviesti, sellainen hempeä mistä huokuu rakkaus. Niin minäkin teen, joka päivä ja saan viestin takaisin..
Eleet ei tarvi olla isoja vaan sellaisia teidän näköisiä...
Toivon , että kaikki onnistuu rakkaudessa vaikka sitten kantapään kautta!
Sanokaa toisillenne, että rakastatte..tulette huomaamaan kuinka se kannattaa....
Olemme mieheni kanssa korvia myöten rakastuneita ( on ollut vaikeaakin välillä),
yhdessä oloa on kestänyt vuoden päivät...edelleen muistan päivän kun tapasimme ensi kerran :) rakkautta täytyy vaalia ja pitää yllä...
Sinä joka luet tätä nyt niin jos sinulla on rakas, laita hänelle tekstiviesti, sellainen hempeä mistä huokuu rakkaus. Niin minäkin teen, joka päivä ja saan viestin takaisin..
Eleet ei tarvi olla isoja vaan sellaisia teidän näköisiä...
Toivon , että kaikki onnistuu rakkaudessa vaikka sitten kantapään kautta!
Sanokaa toisillenne, että rakastatte..tulette huomaamaan kuinka se kannattaa....
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noo just, että ihan vuoden päivät......
Sama tuli mieleen ; kun ajattelen oman parisuhteeni kehityskaarta, niin parin ekan vuoden aikana ei tullut mieleenkään, että suhde alkaa jossain vaiheessa olla arkista taapertamista jatkuvan hehkutuksen sijaan. Vuosi-pari suhteen alussa menee ns "pyhäkuosissa" niin, ettei kumppani näe sitä arkista, apaattista minää, joka huonon päivän tullen hiipii esille.
No, aloittajalle onnea mahtavista fiiliksistä. Toivottavasti voit käydä allekirjoittamassa sanasi tällä palstalla edelleen v. 2018, 2023 jne - kumppanin ollessa tietenkin sama kuin tällä hetkellä...
Onnea !
Pari ensimmäistä vuotta on suhteessa kuin suhteessa sitä pusipusihalihali-honeymoonia. Ja hyvä niin; vaikeudet kääntyvät voitoiksi jne.
Jokainen meistä nauttii suhteessa niin kauan kuin pystyy.
Ei kukaan tahallaan ala tuntea pahaa oloa suhteessa. Eikös tiedekin ole todistanut, että ihastuminen ja rakastuminen on melkein psykoosiin verrattavissa?
Ajan myötä tilanne tasaantuu ja on löydettävä uudet keinot ammentaa iloa, voimaa ja onnea suhteesta ja kumppanista. Aina se ei pidemmän päälle vaan onnistu.
"Katsokaa peiliin hyvät ihmiset joskus vika saattaa löytyä lähempää kuin arvaakaan miksi toinen osapuoli käyttäytyy miten käyttäytyy!"
En ota vastuuta toisen aikuisen ihmisen käytöksestä, vaan pelkästään omastani. Jokaisella on vastuu kannettavana omasta panoksesta parisuhteeseen. Itse olen rakastanut ja näyttänyt sen kaikilla tavoilla, toiset osapuolet eivät ole tehneet siltikään samoin. Ei tarvitse katsoa peiliin, jos joku ei syty minusta. Se on heidän asiansa.
Enpä vielä noin lyhyellä parisuhdehistorialla tulisi toisia neuvomaan. Muutama ensimmäinen vuosi menee rakkauden huumassa, mutta arki koittaa väistämättä joka suhteessa.
Siitä se sitten vasta alkaa se parisuhteen hoitaminen ja työstäminen, kuinka se saadaan kestämään. Alkuhuumassa ei juurikaan tarvitse tehdä mitään, koska on niin rakastunut ja kaikki toisen viat ja kummallisuudet ovat pelkästään söpöjä.
Ennen pitkää ärsytyksen aiheet lisääntyvät yhdessä eläessä. Siinä tarvitaan joustavuutta puolin ja toisin. Tähän lisätään vielä lapset, velkainen asunto, työttömyyttä ym., niin on siinä monelle mutkalle kummankin väännyttävä, että parisuhde kestää.
Joo aloittajalla on oikea asenne. Elä ongelmien kanssa,työ ym. Se repii elämän. Hyvä asenne tytöllä.
Todellakaan ei ollut tarkoitus kenenkään mieltä pahoittaa kirjoituksella tai alkaa neuvomaan. Omasta mielestäni ainakin asioiden menemiseen huonoon tai hyvään suuntaan tarvitaan kaksi..tuskin kukaan yksin nahistelee....
Ja otan vinkin kyllä kun arki sitten paukahtaa todella päälle, että en unohda sanoa rakkaalleni myös kauniita asioita...
Ja alun perin kirjoitukseni tarkoitus oli saada hyvä mieli ettei aina ajatella negatiivisiä juttuja mutta jokainen saa noukkia ne rivit ja asiat mitä haluaa..
Minä ainakin aion nauttia tästä elämästäni ja rakkaudestani täysillä !!!! Toivottavasti joku saa hyviäkin ajatuksia kirjoituksestani...
"tuskin kukaan yksin nahistelee"
Kyllä todellakin nahistelee! Olin aviossa 20 vuotta henkilön kanssa, joka sai saattoi itsensä raivoavaksi riehujaksi ihan tyhjästä. Hän sepitteli toisen suuhun vuorosanat ja luetteli toisen ajatuksetkin, vaikka toinen olisi ollut ihan hiljaa. Hän oli sitten vihainen omille ajatuksilleen, joista syytti hiljaa ollutta osapuolta.
Eron jälkeen tapasin toisen samankaltaisen, mutta onneksi en ole sen jälkeen heidänlaisiinsa törmännyt parisuhdeasioissa, mutta työ- ja opiskelukuvioissa paljonkin.
"asioiden menemiseen huonoon tai hyvään suuntaan tarvitaan kaksi"
Yksikin ihminen saa suhteen mönkään, ei siinä molempia tarvita. Sinunkin miehesi voi kääntää kelkkansa tuosta vaan, eikä siinä sinun rakastamisesi ja panoksesi silloin paina mitään.
Aloituksessasi olet syyllistävä ja käskevä, ylimielisyys huokuu kaikella tavalla. Ei kyllä vaikuttanut positiiviselta aloitukselta, sori vaan..