Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa!!
Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi.
Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita. Myös perheen koko vaikuttaa lapsen köyhyysriskiin. Vaikka sisaruus on lapselle monin tavoin rikkaus, ovat monilapsiset perheet useammin köyhiä.
Köyhien perheiden arki on elämistä "kädestä suuhun"
Pienituloisille, köyhyysrajan alapuolella eläville menojen kattaminen saaduilla tuloilla on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Pienituloisten lapsiperheiden arki onkin jatkuvaa "kädestä suuhun" elämistä, jossa yllättävät menot ja tulojen pienentyminen voivat vaikeuttaa elämää huomattavasti. Esimerkiksi pesukoneen rikkoutuminen voi romuttaa perheen talouden ja pakottaa nopeaan velkaantumiseen, jos yllättäviä menoja ei ole mahdollista siirtää.
Pienituloisista perheistä vain noin yksi neljäsosa arvioi selviävänsä 900 euron yllättävästä menosta, kun kaikista perheistä 65 prosenttia ei näe tuollaisen menon kaatavan perheen taloutta.
Lapsiköyhyyden syyt
1. Lapsen köyhyysriskiä kasvattaa eniten vanhemman työttömyys
Noin puolet köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä on sellaisia, joissa kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on lapsen köyhyysriski suuri.
Ansiotulojen ja tulosiirtojen ostovoima on kehittynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen eri suuntiin: ansiotulojen kasvanut ja tulonsiirtojen pysynyt ennallaan
2. Työstä saatavien tulojen riittämättömyys aiheuttaa köyhyyttä
Vaikka työ yleensä onkin paras suoja köyhyyttä vastaan, voi työtä tekevän vanhemman perhe olla silti köyhä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, ettei työstä saatava palkka riitä perheen kulujen kattamiseen.
Lapsiperheessä tulojen hankkimiseen osallistuu vain osa perheenjäsenistä, mutta ansaittuja tuloja käyttävät kaikki. Työssäkäyvien pienituloisten perheiden köyhyys liittyykin useimmiten kotitalouden rakenteeseen ja kokoon.
3. Sosiaaliturvan ostovoiman jälkeenjääneisyys
Keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kodinhoidontuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen- ja ansiotulojen noususta. Erityisesti pikkulapsivaiheessa sosiaaliturvalla on usein merkittävä rooli perheen menojen kattamisessa. Mitä vähäisempiä ovat perheen muut tulot, painottuu tulosiirtojen merkitys perheen taloudelle.
Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä
Lapsiköyhyys on yleisintä perheissä, joissa on vain yksi huoltaja. Nykyään joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe on pienituloinen, kun 1990-luvun puolivälissä osuus oli joka kymmenes. Vuonna 2008 kaikista suomalaisista lapsiperheistä noin 20 prosenttia oli yhden huoltajan perheitä. Valtaosa pienituloisista yksinhuoltajista on naisia: joka kolmas köyhyysrajan alittava lapsi elää yksinhuoltajaäidin perheessä.
Yksinhuoltajaperheiden muita yleisempi pienituloisuus liittyy sekä työttömyyteen että tulonsiirtojen tason heikkenemiseen. Yksinhuoltajien osallistuminen työhön on ollut muita lapsiperheitä selkeästi vähäisempää koko laman ajan.
Yksinhuoltajien työttömyys on muita lapsiperheitä yleisempää, eikä työllistyminen ole aina ongelmatonta. Kun hoitovastuuta lapsista ei voi jakaa toisen vanhemman kanssa, voivat esimerkiksi työmatkat tai epäsäännöllinen työaika olla este yksinhuoltajan työhön osallistumiselle.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa
Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi.
Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita. Myös perheen koko vaikuttaa lapsen köyhyysriskiin. Vaikka sisaruus on lapselle monin tavoin rikkaus, ovat monilapsiset perheet useammin köyhiä.
Köyhien perheiden arki on elämistä "kädestä suuhun"
Pienituloisille, köyhyysrajan alapuolella eläville menojen kattaminen saaduilla tuloilla on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Pienituloisten lapsiperheiden arki onkin jatkuvaa "kädestä suuhun" elämistä, jossa yllättävät menot ja tulojen pienentyminen voivat vaikeuttaa elämää huomattavasti. Esimerkiksi pesukoneen rikkoutuminen voi romuttaa perheen talouden ja pakottaa nopeaan velkaantumiseen, jos yllättäviä menoja ei ole mahdollista siirtää.
Pienituloisista perheistä vain noin yksi neljäsosa arvioi selviävänsä 900 euron yllättävästä menosta, kun kaikista perheistä 65 prosenttia ei näe tuollaisen menon kaatavan perheen taloutta.
Lapsiköyhyyden syyt
1. Lapsen köyhyysriskiä kasvattaa eniten vanhemman työttömyys
Noin puolet köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä on sellaisia, joissa kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on lapsen köyhyysriski suuri.
Ansiotulojen ja tulosiirtojen ostovoima on kehittynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen eri suuntiin: ansiotulojen kasvanut ja tulonsiirtojen pysynyt ennallaan
2. Työstä saatavien tulojen riittämättömyys aiheuttaa köyhyyttä
Vaikka työ yleensä onkin paras suoja köyhyyttä vastaan, voi työtä tekevän vanhemman perhe olla silti köyhä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, ettei työstä saatava palkka riitä perheen kulujen kattamiseen.
Lapsiperheessä tulojen hankkimiseen osallistuu vain osa perheenjäsenistä, mutta ansaittuja tuloja käyttävät kaikki. Työssäkäyvien pienituloisten perheiden köyhyys liittyykin useimmiten kotitalouden rakenteeseen ja kokoon.
3. Sosiaaliturvan ostovoiman jälkeenjääneisyys
Keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kodinhoidontuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen- ja ansiotulojen noususta. Erityisesti pikkulapsivaiheessa sosiaaliturvalla on usein merkittävä rooli perheen menojen kattamisessa. Mitä vähäisempiä ovat perheen muut tulot, painottuu tulosiirtojen merkitys perheen taloudelle.
Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä
Lapsiköyhyys on yleisintä perheissä, joissa on vain yksi huoltaja. Nykyään joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe on pienituloinen, kun 1990-luvun puolivälissä osuus oli joka kymmenes. Vuonna 2008 kaikista suomalaisista lapsiperheistä noin 20 prosenttia oli yhden huoltajan perheitä. Valtaosa pienituloisista yksinhuoltajista on naisia: joka kolmas köyhyysrajan alittava lapsi elää yksinhuoltajaäidin perheessä.
Yksinhuoltajaperheiden muita yleisempi pienituloisuus liittyy sekä työttömyyteen että tulonsiirtojen tason heikkenemiseen. Yksinhuoltajien osallistuminen työhön on ollut muita lapsiperheitä selkeästi vähäisempää koko laman ajan.
Yksinhuoltajien työttömyys on muita lapsiperheitä yleisempää, eikä työllistyminen ole aina ongelmatonta. Kun hoitovastuuta lapsista ei voi jakaa toisen vanhemman kanssa, voivat esimerkiksi työmatkat tai epäsäännöllinen työaika olla este yksinhuoltajan työhön osallistumiselle.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lapsi köyhyys on Suomessa käsin kosketeltavaa varsinkin jos yh hän onpi. Tähän suuresti vaikuttavia asioijoita ovat :
- kovasti pienetyneet lapslisät
- europan korkein työttömyys
- maaliman huonoin ostovoima .!!
-euroopan pienimät palkat ja pikkuset maksetut tuet
- päihteongelmat huippu luokkaa ja masennus
- vaikea saaha koulutus paikkaa jos tahtoopi nousta suosta ylös .!
Ei naurata ei.
Nimimerkki "Tarkkailia":lla ei taida olla edes peruskoulun päättötodistusta. Se on jonkin tekijä - J:llä, pölvästi!
Suomessa ei ole Euroopan korkein työttömyys.
Eikä todellakaan maailman huonoin ostovoima.
Palkat ja tuet ovat hyvää luokkkaa.
Mikä ihme tarve joillakin on jatkuvasti vääristella totuutta tai suorastaan valehdella, kuten tämä lukutaidotan "Tarkkailia"?
Mene nyt heti töihin jumalauta! Ei tarvitse olla täällä pasteemassa joka ikistä uutisotsikkoa ja päivittelemässä.
Hyvänen aika aikuinen ihminen etkä olet töissä! Mitä ihmettä tämä oikein on???? VASTAA HETI"2221211111
Ja mitä tarkoittaakaan "köyhä" tai "pienituloinen"? Nämä käsitteet ovat suhteellisia. Köyhyys on Suomessa suhteellista. Aiheesta on ollut täällä ennenkin aloitus.
"Pienituloisille, köyhyysrajan alapuolella eläville menojen kattaminen saaduilla tuloilla on vaikeaa tai jopa mahdotonta."
En ole sama mieltä. Jos Suomen toimeentulotuella ei tule toimeen, on ongelmana rahan puutteen sijasta elämän hallinnan ongelmat, kuten avuttomuus, tietämättömyys, älyn puute, mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, rikollisuus jne.
"Esimerkiksi pesukoneen rikkoutuminen voi romuttaa perheen talouden ja pakottaa nopeaan velkaantumiseen, jos yllättäviä menoja ei ole mahdollista siirtää."
Tuohan on täyttä puppua! Jos pesukone menee rikki, vastuullinen perheellinen ihminen menee sossuun, kertoo tilanteen ja pyytää sieltä rahat pesukoneeseen.
Ei sitä pesu konetta niin vaan sossusta makseta jos jonnillainen pesu tupa löytyy. Meil meni pölyn imurukii rikki ja nyt jouvutaan lakasee luutalla lattiat. Ja joulu tulee eikä pennin pyöreää taskussa rahaa !!