Eli koko teini-ikäni kuvittelin olevani ruma luuseri, mutta aikuistuessani huomasinkin monen varsin hyvännäköisen pitävän minusta ja monet ovat osoittaneet kiinnostustaan. Kuitenkaan en ole vielä oikeasti ollut paljoa naisten kanssa muuten kuin kavereina ja nolottaisi myöntää, jos jonkun kanssa yhteen päätyisin, että olen yhä neitsyt ja seurusteluhistoriaa ei ole. Ongelma on myös se, etten itse ole kovinkaan aloitteellinen. Tuottaisinkohan jollekin miesten kanssa kokeneelle naiselle ihan hirveän pettymyksen?
Naiset pitävät minusta kai sittenkin... Mutta..
Rrrrrrhh
15123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minkä ikäinen olet? JOs olet vasta 20 tai niukasti yli, niin ei se neitsyys vielä mikään kovin ihmeellinen asia ole.
21.
Eikä se minustakaan ihmeellistä ole, mutta jotenkin tuntuu, että yhteiskunta opettaa monille toisin.
Sitten kun pääset läheisempään kanssakäymiseen naisen kanssa, se ottaa ohjat jolla on kokemusta. Jos kummallakaan ei ole kokemusta, opettelette yhdessä. Ei pidä luoda itselleen turhia ongelmia ajattelemalla liikaa asioita, jotka yleensä sujuvat ihan luonnostaan.
Ei kokemattomuus 21 vuotiaana ole vielä mitään, itse sain aikaiseksi ensimmäisen tapailun/seksit vasta 28-vuotiaana ja hyvin meni kaikki vaikka nainen oli kokenut.
21-vuotiaana oleva neitsyt on kyllä epätavallista, muttei toivotonta. Jos pääset naisen kanssa hommiin niin ei kannata kertoa, että on kokematon. Muuten häneltä menee kaikki halut. Jos kysyy seurustelusuhteista niin sano, ettei ole ollut mitään vakavaa.
Kokenut nainen huomaa heti kättelyssä jos olet kokematon. Sen voi kyllä tunnustaa suoraan.
No tuohan se ongelma on, haluaisin olla rehellinen alusta asti, myöskin uskon, että kokemattomuuden huomaa. En ymmärrä, mikä siinä on niin kauheaa ja halut vievää, jos toinen on aloittelijana puuhissa?
Jos nainen on kiinnostunut sinusta pidemmällä tähtäimellä, kokemattomuus ei haittaa, mutta jos nainen haluaa vain yhden yön huvin, hän voi toivoa taidokkaampaa suoritusta eikä jaksa ruveta opettamaan.
Minulle taas kävi niin, että kuvittelin olevani tylsä ja vastenmielinen, enkä koskaan edes yrittänyt saada elämäni puitteita kuntoon, sillä ajattelin kaiken sen olevan turhaa.
Sitten kohtalo päätti tehdä tepposensa, ja luonteeni ja persoonallisuuteni alkoikin vedota ensivaikutelmatasolla naisiin NYT kun olen kolmekymppinen syrjäytynyt peräkammarinpoika ilman minkäänlaisia työ- tai seksikokemuksia (eli minulla ei ole mitään konkreettisia mahdollisuuksia viedä romantiikka-asioita eteenpäin).
Tällainen "olisit voittanut lotossa jos vain olisit viitsinyt viedä kupongin" -tilanne syö miestä melkoisesti.
Molemmat asiathan on korjattavissa? nais ja työkokemuksia voi alkaa hankkimaan missä tilanteessa vaan?
Ei todellakaan.
En ymmärrä, miksi noista seksiasioista tehdään nykyisin niin suuri numero?
Se, että olet kokematon, on pelkästään hyvä asia.
Ei seksi ole mikään urheilusuoritus, vaan kuuluu osaksi hyvää parisuhdetta oikean kumppanin kanssa. Älä hätäile!
Samaa mieltä kyllä, kiva kun välillä joku ajattelee noinkin. Mutta varsinkin tällä palstalla siitä tehdään usein ongelma (okei, tämä palsta on mitä on...) ja samoin kaveripiirissäni kokemattomuudelle tunnutaan naureskelevan. (joo, hyviä kavereita minulla...)
Niin, tämä palsta nyt on enemmän ja vähemmän marginaalitapausten ja häiriintyneitten ihmisten galleria, joten se siitä.
Kannattaisi varmaan hankkia fiksumpia kavereita, jos tuollaisille asioille nauravat...
Mutta älä välitä; pidä järki päässä ja hymynvirne suupielessä ja eikun eteenpäin... :)
Yksi kaverini menetti poikuutensa vasta 28-vuotiaana eli ei hätää :)