Onko raamatussa kohtaa raiskaaja saa ottaa raiskatun vaimokseen. Tää on aika ihme juttu. Toi hihhuli selittää siitä täällä. Ketä pitäisi uskoa http://www.kotipetripaavola.com/vaaravaitejatotuus.html
Raamattu raiskaaja ottakoon raiskatun vaimokseen!
tutkapari
38668
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ei Raamattu opeta raiskaamista.
Jospa vaivautuisit lukemaan huolella linkissä olevan kirjoituksen, etkä mollaisi itseäsi tyhjällä mölyämisellä.
Kiitos Jumalalle totuuden paljastamisesta.
On hienoa että raiskattu pääsee naimisiin. Hänhän ei kelpaisi enää muille. Hallet sille.
Et joko lukenut tai ymmärtänyt lukemaasi. Siinä ei puhuta raiskauksesta se on käännösvirhe. Älä enää levitä valheita.
Siihen aikaan ei tunnettu raiskaus-käsitettä, koska nainen oli esine ja käyttötavara.
Niin Suomessakin aina vuoteen 1994 asti oli voimassa vanha maantapa.
Jotkut asiat muuttuvat TODELLA hitaasti.
Ihmisoikeuksista täällä: http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=naisten-oikeuksien-kehitys-suomessa
Jos huippua nimimerkki selittäisi kantansa
5 Moos 22:
28 Jos joku tapaa neitsyen, joka ei ole kihlattu, ja ottaa hänet kiinni ja makaa hänen kanssaan ja heidät siitä tavataan,
29 niin mies, joka makasi hänen kanssaan, antakoon tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, ja tyttö tulkoon hänen vaimokseen, koska hän raiskasi hänet; hän älköön hyljätkö häntä koko elinaikanansa.
Deut 22:
28 If a man find a damsel that is a virgin, that is not betrothed, and lay hold on her, and lie with her, and they be found;
29 then the man that lay with her shall give unto the damsel's father fifty shekels of silver, and she shall be his wife, because he hath humbled her; he may not put her away all his days. (Jewish Publication society Bible - JPS)
Toimittaja Joutsen kirjoittaa Raamatun antavan miehelle oikeuden raiskata kihlaamattoman neitsyen ja kun mies maksaa maksaa tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, niin hän saa tytön itselleen vaimoksi.
Suomalaisessa Raamatun käännöksessä on todella paha käännösvirhe tässä kohden. Hepreankielen alkuteksti käyttää sanaa nöyryyttäminen, ei raiskaus. Alkutekstissä ei ole sanaa raiskaus. Kyse ei ollut raiskauksesta.
VT:n ilmoituksen valossa 5 Moos 22:28,29 kertoo naimattomasta miehestä ja neitsyestä, jotka yhteistuumin harrastavat avioliiton ulkopuolista seksiä. Koska VT:n aikana juutalaisuudessa seksi kuului avioliittoon ja kun naimaton mies ja neitsyt yhteistuumin harrastivat seksiä, niin mies joutui maksamaan sakkoa 50 hopeasekeliä tytön isälle tytön neitsyyden viemisestä. Laki suojeli tässä tyttöä, vaikka he olivatkin harrastaneet seksiä yhteistuumin.
Koska he olivat molemmat naimattomina yhtyneet yhdeksi lihaksi toisiinsa haureellisen seksin kautta, niin laki velvoitti heitä menemään naimisiin. Kun ihminen teki tällä tavalla moraalittoman ja haureellisen synnin, niin laki ohjasi heidät siitä pois avioliiton sinetöimisen kautta. VT:n aikainen juutalaisuus lain kautta ohjasi moraalittoman ihmisen pois synnin ja erheen poluilta harjoittamaan siveää ja puhdasta elämää. Suomen valtio voisi ottaa oppia tässä suhteessa VT:n järjestelmästä, joka ohjasi erheitä tehneet ihmiset elämään moraalisesti puhdasta elämää.
Laki määräsi naimisissa olevan miehen tai naisen kuolemaan, jos he syyllistyivät haureuteen, jossa he pettivät puolisojaan haureellisen seksin kautta. Samoin jos nuori naimaton mies tai neitsyt syyllistyi harrastamaan haureellista seksiä naimisissa olevan ihmisen kanssa, niin heidät tuomittiin kuolemaan.
Jos naimaton mies tai neitsyt harrastivat keskenään haureellista seksiä, niin he eivät rikkoneet kenenkään avioliittoa vastaan, vaan tekivät syntiä harrastamalla avioliiton ulkopuolista seksiä. Tällaisessa tapauksessa ei tuomittu kuolemaan, vaan laki velvoitti heidät menemään naimisiin keskenään. 5 Moos 22:28,29 on juuri tällainen tapaus, siksi heidän tuli mennä naimisiin.
VT:n laista tulee esille kuinka Jumala arvostaa avioliittoa. Jos Jumala arvostaa sitä, niin meidän ihmistenkin tulisi arvostaa sitä. Jumala sääti avioliiton miehen ja naisen välille pysyvään parisuhteeseen, kunnes kuolema erottaa.
Huomautan että avioseksikin voi olla syntiä. Vaan tietyllä tavalla tehty avioseksi on oikein. Erkki Kuisma ja Paavola antavat ohjeistuksen. Ei saa himonhekumassa tehdä vaan hitaasti ja hartaasti sekdiä.
Kuivaan pimppiin pitää työntyä?
Löysällä vehkeellä ja ajatella pyhiä asioita.
"VT:n ilmoituksen valossa 5 Moos 22:28,29 kertoo naimattomasta miehestä ja neitsyestä, jotka yhteistuumin harrastavat avioliiton ulkopuolista seksiä."
Kohdassa ei ole kyse yhteistuumin harjoitetusta avioliiton ulkopuolisesta seksistä. Ko. heprean verbi on 'ina (pi'el-verbivartalon muoto juuresta ajin-nun-he) joka kaikissa vastaavissa VT:n kohdissa esiintyy kun naisosapuoli osallistuu aktiin ilman omaa tahtoaan.
Paavola on myös käyttänyt vanhaa JPS:n käännöstä noiden englanninnostensa lähteenä, vuodelta 1917. Uudempi JPS:n käännös vuodelta 1985 kääntää "violate" – "tehdä väkivaltaa" kuten The Judaica Press’n julkaisema käännös Complete Tanach with Rashi jonka käännöstä voi katsoa vaikka tuolta
http://www.chabad.org/library/bible_cdo/aid/9986
korj. "ilman" > "vastoin"
Eli raiskauksesta kohdassa on kyse kuten se on ollut tapana suomentaa.
Raamatussa on oman aikansa moraalikäsityksiä, lakeja ym. mikä ei ole mikään ongelma jos tai kun ymmärtää vähänkin uskontojen ja kulttuurien historiaa. Saa tehdä aikamoisia tulkintoja kääntääkseen tai “kääntääkseen” siitä kaiken itselleen syystä tai toisesta epämieluisan pois. Sitä käännöstä odotellessa jossa esim. muinaiset israelilaiset, viholliskansat ja näiden kaikkien jumalat selvittelevät välejään sulassa sovussa vaikka korttipöydässä ja Jeesuskin on oppinut hoitamaan seurakuntansa ongelmajäseniä muutoin kuin sairastuttamalla ja tappamalla näitä ja näiden jälkikasvua (1 Kor 11:28-30; Ilm 2:20-23) jne.…
Voi että voi teita.
Raiskaus on synti ei Jumala palkitsee sitä vaimolla.
Eihän se palkinto olekan mutta raiskaajan on mentävä naimisiin uhrinsa kanssa ja uhrin on vain hyväksyttävä se. Se on Jumalan tahto.
Sehän oli käännösvirhe etkö osaa lukea vai onko muuten vaikeuksia ymmärtää tekstiä?
Kaikki mikä ei soivi nykyuskovalle on käännösvirhe :-D
No ku se oli ihan oikee käännösvirhe tsekkaa ite niin huomaat.
Raamattua on käännetty niin monta kertaa että itse pirukaan ei ota siitä enää selvää.
Just näin.
Hyvä kun valheet paljastuu.
koska homot pääsee naimisiin
maksamalla isälle 50 hopearahaa?
olisi jo sen aika!
Kaikenmaailman vihervientäjät vientää ja kientää täällä ja ilkumoi omassa tyhmyydessään. Jos ei ole kaaliin senverran historiallista tietoa, että 4 tuhatta vuotta sitten raiskattu nainen oli sama kuin hylkiö jota ei kukaan halunnut vaimokseen eikä perhe halunnut elättää, niin eikö se ole suuri parannus kun Laki määräsi sen joka tällaisen teki pitämään huolta hänestä! Ei silloin ollut mitään Haagin ihmisoikeusistuinta jossa aloituksen kaltaiset luupäät kävivät valittamassa kun on väärän väriset sukat! Vain idiootti kientää ja vientää samoin kuin aloittajat!
Vielä kun tekin tajuaisitte sen että myös Muhammedin monet vaimot olivat samasta syystä pelastettuja kadulta ja kovalta kohtalolta.
Niinsevaanmeni
Onneksi toi raiskausjuttu selvisi se olikii käännösvirhe.
raiskattava usein houkuttelee vaikka meikillä, hymyllä, kohteliaalla käytöksellä, pienillä vaatteilla, kampauksella raiskakseen ja on siten osasyyllinen.
Raamattu ei kuiteskaa opeta raiskaajan saavan ottaa raiskattua vaimokseen. Se oli käännösvirhe. Muistakaa tämä.
Deut 22:
28 If a man find a damsel that is a virgin, that is not betrothed, and lay hold on her, and lie with her, and they be found;
29 then the man that lay with her shall give unto the damsel's father fifty shekels of silver, and she shall be his wife, because he hath humbled her; he may not put her away all his days. (Jewish Publication society Bible - JPS)
Deut 22:29 Then the ish that lay with her shall give unto the avi hana'arah fifty [shekels] of kesef, and she shall be his isha; because he hath humbled her, he may not put her away all his yamim. (Orthodox Jewish Bible - OJB)
Toimittaja Joutsen kirjoittaa Raamatun antavan miehelle oikeuden raiskata kihlaamattoman neitsyen ja kun mies maksaa maksaa tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, niin hän saa tytön itselleen vaimoksi.
Suomalaisessa Raamatun käännöksessä on todella paha käännösvirhe tässä kohden. Hepreankielen alkuteksti käyttää sanaa anah, jonka erittäin arvostettu juutalainen JPS Raamatunkäännös on kääntänyt sanalla nöyryyttäminen, ei raiskaus. Alkutekstissä ei ole sanaa raiskaus. 5 Moos 22:28,29:ssa ei ole kyse raiskauksesta, sillä lain mukaan raiskaaja sai raiskauksesta kuolemantuomion:
5 Moos 22:
25 Mutta jos mies tapaa kihlatun tytön kedolla, käy häneen käsiksi ja makaa hänen kanssaan, niin mies, joka makasi hänen kanssaan, kuolkoon yksin.
26 Mutta tytölle älä tee mitään, sillä tyttö ei ole tehnyt kuoleman rikosta; tässä on samanlainen tapaus, kuin jos mies karkaa toisen kimppuun ja tappaa hänet.
5 Moos 22:25,26 tuo esille sen, että raiskaaja sai raiskauksesta kuolemantuomion. Koska 5 Moos 22:28,29 tapauksessa mies ei saanut kuolemantuomiota, niin kyse oli miehen ja neitsyen yhteisestä päätöksestä harrastaa haureellista seksiä.
VT:n ilmoituksen valossa 5 Moos 22:28,29 kertoo naimattomasta miehestä ja neitsyestä, jotka yhteistuumin harrastavat avioliiton ulkopuolista seksiä. Koska VT:n aikana juutalaisuudessa seksi kuului avioliittoon ja kun naimaton mies ja neitsyt yhteistuumin harrastivat seksiä, niin mies joutui maksamaan sakkoa 50 hopeasekeliä tytön isälle tytön neitsyyden viemisestä. Laki suojeli tässä tyttöä, vaikka he olivatkin harrastaneet seksiä yhteistuumin.
http://www.kotipetripaavola.com/vaaravaitejatotuus.html
Alkutekstin jakeen 28 verbistä tafas (pa’al-verbivartalon muoto juuresta tet-pe-sin) “lay hold of, size, catch, capture, grasp” etc. (KR33/38 “ottaa kiinni”, KR92 “pakottaa”, Paavolan siteeraama JPS1917 “lay hold on”, JPS1985&JPress “seize”) käy myös ilmi että kyse ei ole yksituumaisesta seksistä vaan nainen on siihen pakotettu.
Lisäksi jo mainittu jakeessa 29 oleva verbi ‘ina (juuresta ‘ajin-nun-he oleva pie’el-vartalon muoto) sisältää myös enemmän tai vähemmän fyysisen väkivallan ajatuksen sielläkin missä se esiintyy muissa kuin ko. yhteyksissä (näissä kohdissa esim. KR33/38 kääntää “pidellä pahoin, sortaa” ym.)
Riippumatta siitä miten tulkinnanvaraisesti ainakin Paavolan mielestä jotkut juutalaiset käännökset verbin ‘ina jakeessa 29 tms. kääntävät, juutalainen / rabbiininen laki käsittelee kohtaa raiskauksena.
http://www.chabad.org/parshah/article_cdo/aid/1940448/jewish/Does-the-Torah-Punish-a-Rape-Victim.htm
korj. "juuresta tet-pe-sin" > "juuresta tav-pe-sin"
Asia ratkeaa raamatun todistuksella. Raiskauksesta määrättiin kuolemantuomio! 1. Mo. 22:28-29 ei ole kuolemantuomiota. Homma on selkee siinä ei ollut raiskausta koska ei tullut kuolemantuomiota. Raamatun sana ratkaisee ei juutalaisten väärä tulkinta! Älä enää valehtele.
Enhän minä valehtele vaan vain luen tuon Paavolan (= sinun?) puolesta sitä tekstikohtaa alkukielellään mitä hän kieltä näköjään osaamattomana käyttää tyhjänpäiväisten sepustustensa pohjana. :)
Kuolemantuomiosta ym. voi lukea vaikka tuolta
http://mals.camden.rutgers.edu/files/Jake-Jones-Capstone-Final-May-2013.pdf
käytännöistä itse VT:n ajalta kun myöhempien rabbiinisten tekstien tai juutalaisten ymmärrys kohdasta ei kelpaa vaikka heidän käännöksiensä väärinkäyttö kelpaakin.
Mooseksen laki johon kuului niin seremonialakeja kuin juutalaisten keskinäiseen elämiseen kuuluvia moraalilakeja, ei enää sido kristittyjä sellaisenaan. Näinollen Jonna Joutsen puhuu täyttä paskaa.
Paavola selittää asioita hyvin. Lisäisin siihen että läki siitä että raiskattu nainen joutui raiskaajalle vaimoksi, kuului tosiaankin vain valitun kansan elämään, Raamatun ajan Israelhan oli TEOKRATIA . Pakanakansoja tämäkään Mooseksen Laki EI OLE KOSKAAN velvoittanut, koska se ei ole heille kuulunut.
Laki oli liittosuhde Jumalan kanssa, ja Lain noudattamisella Israel eriytyi pakanakansoista Jumalan omaksi kansaksi.
Lisäksi, kun oikein ajatellaan, ei avioliitto ollut entisaikaan mikään romanttinen satu, tai kahden yksilön välinen asia. Myös länsimaissa esimerkiksi keskiaikaan avioliitot olivat järjestettyjä eivätkä mitään 'itsevalittuja tunnesuhteita'. On siis typerää lähteä lukemaan Raamattua aikamme omaa avioliittokäsitystä siihen väkisin rinnastaen.
Jos oikein ajatellaan, niin raiskattu nainen oli 'häväisty', ja ei enää aviokelpoinen. Sen ajan yhteiskunnassa naisen osa oli karu, ja raiskattu olisi hyvinkin saattanut päätyä prostituutioon. Se että raiskaaja joutui pitämään huolta ja elättämään häpäisemänsä naisen, oli sen ajan ja sen yhteiskunnan korvaus siitä.
Ei se tietenkään nykymittapuilla ja tunnepitoisesti ajateltuna ole todellakaan reilua, mutta kannattaa muistaa että aika ja yhteiskunta olivat aivan erilaiset.
Ihmiset eivät olleet Raamatun aikana yksilöitä kuten meidän kulttuurissamme, vaan suvun osia. Ja jälleen todetkaamme että länsimaissa oli sama meno, että suvut määräsivät kenestä pojasta tulee pappi ja kenestä tytöstä nunna, eikä siinä kyselty lapsien ja nuorten mielipiteitä siitä mitä he elämältään haluavat.
Paavola selitti ihan asiaa, tosin hänen ei kannata sievistellä Raamatusta yhtään mitään vain siksi että nykyihmiset saavat näppylöitä Raamatun ihanan rankasta puolesta.
Lisäksi Uudessa Testamentissa on ne Mooseksen Lain periaatteet vahvistettu, joita meidän pitää noudattaa, ja mm. 3 Moos.18 on luku, joka sisältää lain KAIKILLE KANSOILLE.
Me huomaamme myös, että kyseisessä luvussa 18, ei ole määrätty mitään rangaistusta pakanoille, vaikka pakanoillekin siinä luetaan Pyhä Laki kaikiksi ajoiksi. Siinä kielletään myös homous sanomalla että 'se on kauhistus'. Viimeisellä tuomiolla sitten saavat nämä kaikki Jumalan Lakia rikkovat ihmiset rangaistuksena, elleivät käänny.
Luvussa 20 käsketään esimerkiksi homoudesta kivittämään kuoliaaksi KOSKA Jumala puhuu taas Vanhan Liiton kansalle, ei pakanoille, eikä tuleville Uuden Liiton ihmisille eli kristityille. Jumala antaa liiton ehdot, että toimikaa näin ja älkää toimiko näin, sillä luvatun kansan oli erottauduttava tavoiltaankin muista kansoista.
Meidän yhteiskuntaamme näitä lakeja ei siis voi siirtää suoraan. Vain luku 18 antaa moraalisen selkärangan kaikille kansoille kaikkina aikoina.
Ei raamattu anna raiskaajalle oikeuttaottaa vaimokseen raiskattu. Raiskaaja tuomittiin kuolemaan!
"Raiskaaja tuomittiin kuolemaan!"
No joo. Mutta.
Paavola viittaa jakeiden 25,26 mainitsemaan kuolemantuomioon muttei kiinnitä huomiota ko. jakeiden tapauksen erilaisuuteen jakeiden 28-29 tapaukseen. Kuolemantuomioista puhutaan toiselle miehelle _kihlatun_ tytön raiskauksen yhteydessä, kun taas jakeissa 28-29 puhe on _kihlaamattomasta_ tytöstä:
(1) Dtn 22:23-24: _kihlattu_ tyttö, kaupungissa: molemmat kuolemantuomion alaisia
(2) Dtn 22:25-27: _kihlattu_ tyttö, kedolla: vain mies kuolemantuomion alainen
(3) Dtn 22:28-29: _kihlaamaton_ tyttö: raiskaajan naitava tyttö
Eli:
(1)-(2) koska tyttö on _toiselle_miehelle_kihlattu_ tapaus tavallaan vertautuu aviorikokseen (josta säädetty kuolemantuomio); erona siihen tuomioissa (eli ovatko kuolemantuomion alaisia molemmat vai vain toinen) kihlatun raiskauksessa on se missä raiskaus tapahtui ym., kuten ko. jakeissa lukee.
(3) _kihlaamaton_ tyttö – Rabbiininen laki parantaa raiskatun kihlaamattoman tytön tilannetta: toisin kuin Dtn:iin sellaisenaan kirjattu laki, rabbiininen laki ei vaatinut raiskaajaa maksamaan pelkästään Dtn:n vaatimaa 50 sekeliä vaan myös tytölle aiheutuneesta kärsimyksestä ym.; lisäksi tyttö voi kieltäytyä avioitumasta raiskaajansa kanssa, vaihtoehto jota Dtn itse ei tunne (tai ei ainakaan mainitse) mutta joka tunnettiin jo VT:nkin aikana muista Lähi-idän laeista.
Totuus on nyt esillä!