Kertokaa äidit ,jotka oletta jättäneet perheen,onko hienoa aikaa? Tuleeko mieleen edes lapset?
Kerokaa
vähän väsynyt isä
13212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Toivottavasti nauttivat. Hirveitä uhrauksia ovat kuulemma tehneet perheen, lasten ja ex-miehen eteen. Ei siitäkään mitään tullut kun kotona ei mikään koskaan ollut hyvin ja kukaan ei mitään osannut ja niin edelleen. Parempi että lähti, kun mikään ei riittänyt.
Eikö lapsi tarvi isää ja äitiä?
Samaa mieltä nimim. "höh"in kanssa. Mutta. Lähteneet äidithän perustelevat, etteivät suinkaan jätä lapsiaan vaan pelkästään puolisonsa. Perustelut ovat silti samat, vaikka tapaisivat lapsiaan vain muutaman tunnin kuukaudessa tai vähemmän. Miehet ei vaan tajuu.
Niinpä niin... On aivan peruskauraa, että mies / isä ottaa ja lähtee, perustaa uuden kodin ja pesueen uuden naisen kanssa, mutta auta armias, kun nainen tekee samoin... Miksi sama asia naisen / äidin tekemänä on miljoona kertaa pahempaa?
Kyllä lapsi tarvitsee sekä äidin että isän. Isän jättämiä lapsia on maailmassa pilvin pimein, mutta sen sijaan, että äidit nousisivat barrikaadeille, he yrittävät parhaansa mukaan olla sekä äiti että isä lapsilleen.
Lähtijä-isä ei yleensä edes vaivaudu esittämään syitä lähdölleen. Jossain matkan varrella on tullut vastaan joku uusi ja ihana bööna ja hups vaan, perhe ei olekaan enää mitään sen rinnalla. Uuden onnen perässä lähdetään ja unohdetaan se, että jossain on omaa lihaa ja verta olevia ihmisen alkuja kaipaamassa isäänsä. No so what, onhan lapsilla äiti, äiti hoitaa...
Pahinta on se, kun äiti joka lapsensa synnyttää ja hoitaa pienenä läheisemmin kuin isä koskaan, jättää lapsensa isälle ja lähtee uutta onneaan etsimään sekä villiä sinkkuelämää viettämään!!
Ihmiset, varsinkin 30-40v. naiset ovat seonneet!
Mantra on: " kun on vain yksi elämä"! Miten naisilta katoaa järki päästään vai onko nämä niitä helpon elämän tuotoksia? Ovat saaneet elää kotonansa ilman vastuuta mistään, kaikki on tuotu eteen hopeatarjottimella. Näiltä yksilöiltä puuttuu halu yrittämiseen ensimmäisen vastoinkäymisen myötä sekä vastuu omasta perheestään ja perheen tyytyväisyydestä.
Lapset jäävät itseään syyttelemään äidin itsekkyydestä, mutta näillä naisilla siintää ainoastaan mielessä bilettäminen ja uuden suhteen intohimo, joka on usein täyttä harhaa.
Et sinäkään osaa vetää tähän kuin tuon "läheisemmin kuin isä koskaan"-kortin...
Ai 30-40 v miehetkö eivät ole päästään sekaisin rikkoessaan lapsiltaan ehjän perheen lähtiessään tavoittelemaan uutta onnea uuden naisen ja uusien lapsien kanssa? Isän lähtökö ei tunnu missään?
Onko se äiti joka tapaa lastaan vain muutaman tunnin kuukaudessa. Tätä asiaa sopisi kysyä lapsilta, onko se heille riittävä määrä äidin ajasta.
Kyllähän äitinä pysytään ikuisesti, mutta äitiä tarvitaan jatkuvasti kun lapsia on alle viisitoistavuotias ja senjälkeen äidin pitää olla tavattavissa vielä tuonne aikuisikään.
Pienen lapsen äidin tarve on valtava, murrosikäisen äidin pitää osata kuunnella ja tietää lapsensa kaverit ja menot ja nuori aikuinen tarvitsee myös kuulijaa.
Kun lapsi perustaa perheen, hänen pitäisi olla jo omat jalat vahvasti maassa, näin aina ole ja silloinkin vielä tarvitaan äitiä.
Äiti ei riehu eikä huuda, äiti kuuntelee, näkee ja auttaa ja tarpeen tullen kyllä puuttuu asioihin oikeudenmukaisesti ja topakasti.
Kun en ole mies, en tiedä, miten isät kokevat lapsensa ja heidän kasvamisensa seuraamisen.
Yksin jätetty lapsi, nuori on todella yksinäinen, hänestähän ei silloin välitetä, ei häntä haluta kuunnella. Lapsia voi todella vajota ja näin tapahtuu sitten pahoja asioita. Äitikin voi olla väsynyt, aikuisena hänen kuitenkin aina tulisi osata suhtautua muutokseen ja oppia olemaan yksinkin, mutta lapsi ei sitä vielä osaa edes kaksikymppisenä.
Kuulkaas äiti reissussa vajaan viikon l,tulee kotia eivät halua mennä äitiään tapaamaan(onko pahassa kunnossa)häpeää .? Eikä lasten isää tarvi pelätä,ei koskaan lyöty ketään,ei ota viinaa. Ehkä yhtäkkiä vinksahti? Olen huolisssa lasten puolesta,he tarvivat myös äitiä.
En tiedä. En tunne yhtäkään äitiä, joka olisi jättänyt lapsensa. Etä-äitejä tunnen pari, ja 50/50 äitejä. Ihan pilvin pimein tunnen ja tiedän eronneita, sekä liitossa olevia äitejä, joiden lasten isät viis veisaavat lapsistaan.
Kaikki on mahdollista,jos kiima ohittaa äidin vaiston. Näin kävi.
Onko sitten paljon parempi, kun isällä kiima ohittaa isän vaistot ja kaiken muunkin?
Ei ole.Miksi vastaväite,en tarkoita yleistää.
Olen itse 30vuotias eronnut nainen. Erosin siksi että kaipasin elämääni lisää säpinää ja lasten plus miehen kanssa eläminen on todella puuduttavaa.. Ei saa olla nainen.. Huomasin että kotona kykkiminen ja perhe elämä ei todellakaan ole minun juttu. Lähdin sitten. Jätin miehelleni ja lapsilleni viestin pöydälle eräs viikonloppu yö. Miehessäni periaatteessa ei ollut muuta vikaa kun että hän oli vain tylsä.. Naisen täytyy saada olla nainen eikä vaimo tai äiti.. Nykyinen elämä rakastajani kanssa on upeaa harrastamme seksiä päivittäin ja hän pystyy afrikkalaisena antamaan minulle paljon enemmän, pitkästä aikaa näen peilissä rakastetun ja kauniin naisen. Naiset, jos kaipaatte elämäänne säpinää niin hankkikaa, on vain yksi elämä elettävänä;)