Miten kiihtyvyystestit tehdään ?

Joo.. ilmanpaineet sun muut sääasiat eivät liene standardisoitavissa, ainoa asia mikä on tärkeää on se että asvaltti on kuiva ja tuulta ei ole liikaa.
Itse kiihdytystapahtuma lähtee liikkeelle siitä että kierrokset nostetaan noin 4000rpm (tai maksimimomentin rpm:n) tuntumaan. Kytkintä nostetaan sen verran, että on "löysät pois". Sitten räväytetään kytkin ylös kerralla, jottei poltettaisi sitä luistattamalla -> renkaat alkavat savuta (normaalisti). Kiihdytys jatkuu kaasu pohjassa, kunnes nopeuden kasvunopeus (m/s2)alkaa laskea ja on aika valita uusi vaihde. Kiihdytys toistetaan useita kertoja, jotta optimaalinen/maksimaalinen kiihtyvyys saadaan todennettua.

Vaikuttavat tuloksiin jonkin verran, mutta lopputulos pitäisi ilmoittaa ikäänkuin testi olisi tehty standardi-imakehän olosuhteita vastaavissa olosuhteissa.

Eli ilmanpaine 1013,2 mba ja lämpötila +15 Celsiusta (olosuhteet merenpinnassa)ja ilman suhteellinen kosteus 0%. Tähän on olemassa monia korjaustaulukoita. Korjaustaulukoita tarvitaan koska em. olosuhteita ei löydy mistään päin maapallolta, kuin korkeintaan hetkellisesti.

Turbo-moottori pärjää ohuemmassa ilmanalassa paremmin kuin vapaastihengittävä, koska sillä ei tule "hengenahdistuksia" samalla tavalla kuin turbottomalla moottorilla. Toisaalta ilmanvastus pienee korkeammalla.

Eikä painovoimakaan ole vakio kaikkialla maapallolla, jos ollaan tarkkoja.

1) avataan ruskea kirjekuori ja laitetaan setelit olkapään yli pälyillen povitaskuun

2) katsotaan kirjeessä löytyvästä paperilapusta lukema ja kirjoitetaan se lehteen.

Koska prosessi on sama myös Tuulilasilla, ovat testituloksetkin aika yhteneväisiä.

Periaatteessa noiden pitäisi ilmoittaa kiihtyvyytenä paras mahdollinen arvo joka on toisettavissa.

Käytännössä edes suunnilleen normaalissa lämpötilassa, hyvällä asfaltilla tehdyt kiihdytysmittaukset antavat riittävän samanlaisia tuloksia jotta niitä voi verrata keskenään.

Ketä hittoa kiinnostaa oikeasti onko muuten samanlaisella autolla B puoli sekuntia parempi arvo kuin autolla A

Eniten tulokseen vaikuttavat varmaan autoyksilöiden väliset erot ja se onko ne ajettu kunnolla sisään. Paras suorituskyky alkaa yleensä löytyä vasta 10-20tkm ajon jäljeen ja mittauksissa voi olla joku 200km ajettu esittelyauto.

Muutenkin tehoissa voi olla ihmeellisiä eroja autoyksilöiden välillä. Esim uusi 1.4 corolla taitaa antaa 15hv ilmoitettua enemmän tehoa tai ainakin se yksilö antoi joka oli lehtien testeissä. Myös viimeinen 1.8l 626 Mazda kulki muistaakseni todella hämästyttävästi TM:n mittauksissa viralliseen teholukemaan verrattuna.

...koska muuttujia on liikaa. Ainoastaan samassa testissä eri autoja vertailtaessa on tulosten keskenään vertaaminen mahdollista. Esim. tien (radan) pinnan kitkakerroin vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, joten tänään saadaan eri tuloksia kuin huomenna samalla autolla samassa paikassa. Ja eri paikoissa on asfaltin pinta niin erilaista, ettei niitä suoraan voi verrata.
Eipä siihen hommaan mitään varsinaista standardia ole, mutta kaikki lehdet ainakin taitavat testata kahden hengen kuormalla. Testaajien painolle ei esimerkiksi ole mitään standardia. Esim. jos se mittausmiehistö on enemmän kokoluokkaa Salonen/Harjanne, kuin Panizzin veljekset, niin jopas 0-100 aika huononee muutaman kymmenyksen keskiverto perheautolla.
Kiihtyvyystestit toistetaan moneen otteeseen ja kahteen ajosuuntaan (kompensoi tuulen vaikutuksen) ja tuloksena ilmoitetaan keskiarvo.
Esim. rengaskoko ja paineet ovat ne jotka valmistaja on autoon määritellyt. Maahantuoja voisi tietysti asentaa testattavaan autoon vakiota pienemmät renkaat kiihtyvyyden parantamiseksi, mutta se johtaisi lisääntyneeseen kulutukseen ja ajomeluun, joten tuskin sitä marginaalista kiihtyvyyden parantumista moisella konstilla haetaan.
Nuo lähtökierrokset valitaan tapauskohtaisesti sellaisiksi, jotka antavat parhaan tuloksen. Ts. ettei moottori hyydy kytkintä nostettaessa, muttei toisaalta esiinny ylimääräistä sutimista, joka heikentää kiihtyvyyttä. Paras kiihtyvyys saavutetaan 7% vetoluistolla, mutta tällä hetkellä paraskaan sutimisenesto ei taida osata vielä tuossa optimissa luistoa pitää, joten se jää kuljettajan oikean jalan päkiän arvioitavaksi.
Ilmanpaineen vaihtelu, muutama kymmenen mBar suuntaan ja toiseen ei mainittavasti tehoon ja tuloksiin vaikuta. Se kompensoi itsensä tuolla ilmanvastuksen pienemisellä, joka sekin on marginaalista.
Ilmastointi + sähkölaitteet ovat pois päältä.
Kyllä ne pojat hommansa osaavat, kun työkseen noita autoja polkevat. Ja niitä tosiaan kepitetään kuin sitä kuuluisaa vierasta sikaa.

http://www.tekniikanmaailma.fi/mittaukset/?c=autot&s=3