Tuleeko teille koskaan sellainen olo, että omassa elämässä ei ole mitään tarkoitusta? Toki tiedän että olen tärkeä läheisilleni, mutta ei se omaa persettä paljon lämmitä. Jotenkin vain on sellainen yksinäinen olo kun se kaikkein tärkein ihminen puuttuu viereltä.
Kaikki tuntuu niin tarkoituksettomalta
_Yksin_
13160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mikä on elämän tarkoitus?
En ole keksiny.
Pitää vaa ite olla tyytyväine itseensä ja siihe mitä tekee.
Tuuhea tukka, muiden ihmisten miellyttäminen ja varallisuuden kerääminen ovat tärkeinpiä asioita nuoren miehen elämässä!
Omaa elämää ja identiteettiään ei voi rakentaa toisen varaan.
Kukaan toinen ihminen ei voi olla vastuussa toisen onnellisuudesta, se on hirveän iso vastuu.
Toki kaikki on kivempaa kokea toisen kanssa, mutta samoja asioita voi tehdä myös yksinkin tai ystävien kanssa. Ehkä pitäisi vaan ensin oppia olemaan tyytyväinen itseensä ja elämäänsä, jotta olisi valmis jakamaan sen toisen kanssa.
Olette viisas mies
:D
Oma identiteetti rakentunee aina sen mukaan, kenen kanssa on pitkän aikaa tekemisissä. Sen takia lapsuudella ja nuoruudella on suurin vaikutus identiteettiin, koska on vanhempien ja sisarusten kanssa niin kauan ja täydellä teholla vaikutteita imuroivassa iässä. Jos siinä ympäristössä menee jokin pahasti pieleen, niin saa todella huonot lähtökohdat elämälle.
Jokainen pidempi parisuhdekin muovaa identiteettiä kyllä aivan varmasti, halusi sitä tai ei. En myöskään usko, että henkilö pystyy yleensäkään rakastumaan, jos on valmiiksi onnellinen yksin, mikä on kai mahdollista joillekin, vaikken sitä uskokaan. Mielestäni onnea elämään voi etsiä kumppanin avulla, mutta ei hänen kauttansa.
Esimerkiksi pelimiehet voivat sanoa, että ovat täysin onnellisia yksin, mutta se ei ole totta. He tarvitsevat naisia, jotta pysyisivät järjissään. Se ei ole yksin olemista, että panee uutta naista joka viikko, vaan siinä haetaan onnellisuutta juurikin vahingollisella tavalla muiden kautta. Naiset ovat pelimiehen väline "onnellisuuteen", vähän kuin huumeruiskut narkkarille tai World of Warcraftin login-ruutu syrjäytyneelle nörtille. Heti kun elämä alkaa tuntua tyhjältä, niin paetaan sitä tunnetta jollain ulkoisella välineellä.
Sinunkin identiteettisi on tällä hetkellä muovautunut sen mukaan, että olet työtön. Koet olevasi huonoa matskua miehille sen takia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos haluaisi muokata identiteettiään täysin ilman ulkoisia vaikutteita, niin pitäisi olla ihmisen sijaan jotain muuta.
Hyviä pointteja.
Sen verran tahdon lisätä, että joskus olen elänyt toisen kautta ja muokkautunut sen mukaan, mutta viimeiset vuodet ovat olleet aika erilaisia. Ja se johtuu siitä, että en ole kaivannut elämääni ketään, olen opetellut olemaan yksin ja riippumaton muista. Ensimmäisen kerran elämässäni.
Työ ja opiskelutilanne ovat nyt muuttuneet ja parantuneet, mutta en ole koskaan pitänyt itseäni varsinaisesti huonona matskuna miehille. Oman elämän kuntoon laittaminen on ollut vain mua itseäni varten, enkä ole halunnut ketään siihen elämäntilanteeseen, vaikka ei se tuntunut olevan mikään kynnyskysymys kenellekään tapaamalleni miehelle.
Olosuhteet voi muokata identiteettiä, mutta kuinka paljon niiden antaa vaikuttaa onkin sitten toinen kysymys.
Sinä itse olet elämäsi tarkoitus.
"Kukaan toinen ihminen ei voi olla vastuussa toisen onnellisuudesta, se on hirveän iso vastuu."
Samaa mieltä. Ihmisen tulisi oppia luottamaan elämän kantavaan voimaan ja löytämään turva omasta sisimmästä, eikä toisestä ihmisestä.
Elämän tarkoitus on p.illu. Ilman p.illua ei ole elämää.
Kyllä se elämä voi tuntua tarkoituksettomalta parisuhteessakin, sen olen itse kokenut.
Pitää löytää se oma juttu, mikä se sitten onkin. Itse löysin itseni muutamasta työstä sekä harrastuksesta, jotka vievät minua eteenpäin ihmisenä. Enkä tarvitse muuta, muu on boonusta.
Tietysti jollekin läheisriippuvaiselle se juttu voi olla se toinen ihminen, en tiedä.
Nykänen M, sen jo tiesi, et elämä on elämää..
Yksin ollessa tarkoituksettomuuden tunne iskee ehkä kymmenen kertaa päivän aikana. Mukavan naisihmisen seurassa sama olotila tulee ehkä vain pari kertaa. Onhan siinä eroa. Turhaahan tämä kaikki on, se on selvää, mutta jotenkin se vaan pitäisi yrittää unohtaa aina kun mahdollista.