Haluaisin tehdä tutkimusta siitä, kuinka ihmisen muisti vaikuttaa hänen sinkkuuteensa.
Muisteja on hyvin erilaisia. Kaupan myyjä muisti viivakoodin ulkoa vielä pitkään sen katsomisen jälkeen ja ei hän sitten kauaa myyjänä ollutkaan vaan lähti opiskelemaan,
Oma muistini on sitä luokkaa että unohdan yksinumeroisen luvun matkalla yhdestä huoneesta toiseen. Olen sinkku ja luultavasti pysynkin.
Millainen muisti teillä on?
Muisteja on hyvin erilaisia. Kaupan myyjä muisti viivakoodin ulkoa vielä pitkään sen katsomisen jälkeen ja ei hän sitten kauaa myyjänä ollutkaan vaan lähti opiskelemaan,
Oma muistini on sitä luokkaa että unohdan yksinumeroisen luvun matkalla yhdestä huoneesta toiseen. Olen sinkku ja luultavasti pysynkin.
Millainen muisti teillä on?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muistin vasta nyt olevani sinkku. Kiitos :(
Kiitos kiittämisestä. Ei sitä itsekään tahdo aina muistaa.
Hyvä ja huono, riippuu kuinka mielenkiintoinen ja tärkeä muistettava asia on. Saatan muistaa tuoksuja ja makuja vuosien takaa, mutta en muista jonkun ihmisen nimeä, vaikka olisin hänet tavannut eilen.
Ravintolat, ruoat ja se tunnelma painuvat muistiin ja saatan hyvin muistaa valokuvan tarkasti miltä joku annos näytti 10 vuotta sitten jollain matkalla.
Olen kyllä treenaillut muistiani viime aikoina ja ihan hyvällä menestyksellä ja otin aiheesta nyt myös vapaaehtoisen kurssinkin tälle syksylle. Tai se oli isompi kokonaisuus, mutta kuitenkin.
Oma muistini aktivoituu selvästi paremmin, jos siihen liittyy jonkin aistin käyttö (maut, hajut, äänet, kuvat...). Ja kun tunnistaa miten oma muisti toimii, niin sitä voi aktivoida ja treenata.
Huomaan myös, että kun en stressaa nykyään niin paljoa, niin muisti toimii paremmin.
Johtuukohan huonomuistisuudestani että selitän asioita sekavasti suullisesti. Niinpä en mielelläni edes selitä vaan työnnän nipun papereita kouraan ja käsken lukea asiani.
Niin tuttu juttu. Voin muistaa jonkin leivoksen maun siinä ja siinä kahvilassa vuosia sitten, mutta en esim. jonkun nimeä toissapäivältä. Onko siinä sitten välttämättä kyse yksinomaan huonomuistisuudesta? Jos kyse on vain suhtautumistavasta asiaan/tilanteeseen. Omalla kohdalla muistan kanssa aistien ja muutenkin näkemisen kautta, enkä niinkään "paperinmakuisen" puhutun kautta.
Ikäväähän se toki on, jos jonkin ajan kuluttua kysyy nimeä uudestaan ja toinen sitten saattaa tuohtuneena hieman korostuneemmin toistaa sen.
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla kokemuksia kasvosokeita kohdanneilta. Jonkin lehtiartikkelin mukaan he eivät muista/tunnista toisen kasvoja, mutta he muistavat tämän jonkin yksityiskohdan esim. vaatekappaleen, sormuksen jne. kautta.
Eivät siis hekään ole töykeitä ihmisiä...
Minulla taas on poikkeuksellisen hyvä muisti, josta on työssä paljon hyötyä. Orastavissa ihmissuhteissa siitä taas on haittaa, koska ihmisillä on tapana kertoa itsestään paljonkin valkoisia valheita, enkä minä viitsi katsella kovin pitkään ihmistä, joka puhuu itsensä jatkuvasti pussiin. Kavereiden ja sukulaisten kanssa tuo ei niin haittaa, mutta kumppanikseni en tavoittele ihmistä, joka ei osaa pitää omista jutuistaan lukua.
Voi tietysti olla niinkin, että ihmiset kertovat minulle normaalia enemmän pikku valheita, koska katsovat minun olevan hyväuskoinen hölmö. Ihan sama kuitenkin, koska en minä heidänkään kanssaan haluaisi tiiviimpään suhteeseen.
Sepä se. Hyvämuistisuudesta on hyötyä opiskelussa ja työssä. Itse olen mämmikoura muistin osalta, mutta olen myös rehellinen, joten minun ei tarvitse muistella mitä olisin kenellekin valehdellut.
Valikoiva muisti... :)
Muistiin jää helposti numerosarjoja, nimiä, sanoja, vuosia ja paikkoja. Muistan asioita, jotka muut ympärilläni ovat täysin unohtaneet. En unohda mitään, vaikka haluaisinkin. Työssäni se on hyvä asia, opiskeluissa etu, mutta ihmissuhteissa ... no, pärjäisin vähemmälläkin.