Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnassa pääsykokeessa on eri kirjat suomen- ja ruotsinkielisille. Tämä sen takia, että ruotsinkielisten huonoja pisteitä ei kehdata saattaa vertailtaviksi. Nyt voidaan vain todeta, että esim. 6 pistettä alemmat rajat johtuvat erilaisista pääsykokeista.
Suomessa laki on sama molemmilla kielillä, joten samat kokeet vaan suruillekin.
Oikeustiede ja surut
Missä Biaudet
22
156
Vastaukset
- itsiruj
Nyt selvisi lainsäädännön taso-ongelmat. Tunnusmerkistöt kirjoitetaan sellaiseen muotoon, että mistä tahansa mielipiteestä voidaan rakennella viharikos eikä kukaan tiedä mikä on laillista. Rasistiksi voidaan leimata kuka tahansa ja mistä syystä tahansa. On siirrytty ruotsalaiseen järjestelmään, jossa oikeusjärjestelmän toimivuus on sivuseikka. Tarkoitus on antaa poliittisia singnaaleja siitä, mikä on paheksuttavaa ja mikä ei.
- 2>1
"On siirrytty ruotsalaiseen järjestelmään, jossa oikeusjärjestelmän toimivuus on sivuseikka"
Tuo on niin outo väite että sille pitäisi saada tueksi perusteluja ja faktaa.
Sitä emme saa koska lauseella rakennataan olkiukko jota sitten voidaan hakata ja potkia.
- Bonne chance
Oikiksessa on eri kirjat koska suomenkielisten kokeessa on suomenkielisten kirjoittamat kirjat, ruotsinkielisten kokeessa taas ruotsinkielisten kirjoittamat kirjat. Lakimieheksi voi opiskella ruotsiksi vain Helsingissä (Åbo Akademissa se ei onnistu). Suomeksi useissa eri yliopistoissa. Näin ollen ruotsinkielisiä ei kouluteta lakimiehiksi sen enempää kuin suomenkielisiä, per capita siis.
- Missä Biaudet
Olipa huono vastaus, sillä jokainen väite on väärä/tietoinen vale. Alla perustelut.
"Oikiksessa on eri kirjat koska suomenkielisten kokeessa on suomenkielisten kirjoittamat kirjat, ruotsinkielisten kokeessa taas ruotsinkielisten kirjoittamat kirjat."
Vuonna 2013 surujen toinen kirja oli: "Kaarlo Tuori: Rättens nivåer och dimensioner ".
Kaarlo Tuori ei ole suru, joten väitteesi on väärä.
Lisäksi vuonna 2009 oli suomenkielisillä yhtenä kirjana:"Tuomas Ojanen: Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan". Pääsykoekirjat kerrotaan aina muutama kuukausi ennen kuin niitä voi ostaa - siis helmikuulla ilmoitus ja kaupasta niitä saa huhtikuussa.
Seuraavana vuonna eli 2010 oli suruilla, kas kummaa, kirjana "Tuomas Ojanen: De grundläggande och mänskliga rättigheterna - en introduktion". Koska surut osaavat suomea äidinkielen tasoisesti, niin tuossa annettiin suruille pari kuukautta lisä-aikaa lukea valintakokeisiin.
Huom! Tuomas Ojanen ei ole suru, joten väitteesi on väärä.
"Lakimieheksi voi opiskella ruotsiksi vain Helsingissä (Åbo Akademissa se ei onnistu)." Helsingissä kiintiöläisiä on 24 ja Vaasassa 12 eli yhteensä 36 kiintiö-surua. Lisäksi Åbo Akademissa on lisäohituskaista suruille, jota pitkin pääsee Turun yliopistoon: "Den som har avlagt rättsnotarieexamen vid Åbo Akademi och vill fortsätta studera till juris magister måste söka in till en juridisk fakultet vid ett annat universitet. T.ex. juridiska fakulteten vid Åbo universitet fastslår årligen en kvot för antagning av studerande som har avlagt rättsnotarieexamen vid Åbo Akademi. I regel har kvoten räckt till men det är dock alltid frågan om en antagningsprocess där utgången inte är given."
Suruja koulutetaan myös Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa, joten väitteesi on väärä.
"Näin ollen ruotsinkielisiä ei kouluteta lakimiehiksi sen enempää kuin suomenkielisiä, per capita siis."
Katsopa mitä täällä kerrotaan: http://www.studentum.fi/Oikeustieteellisen_paeaesykoe__d6280.html
Suruja koulutetaan vähintään 62 kpl (Helsinki, Vaasa ja Åbo Akademi, Turun kiintiö-surut puuttuvat tästä). Yhteensä opiskelijoita on 662, josta 62 on 9,4%.
Väestöosuuden mukaan tuon luvun pitäisi olla 5% eikä 9,4%. eli tuplasti yli "per capitan", joten väitteesi on väärä.
Näinpä kaikki väitteesi osoittautuivat virheellisiksi, joten kyllä se vaan on niin, että suomenruotsalaisuus on ohituskaista opiskelupaikkoihin. - Heinämies
Miksi valehtelit, Bonne chance? Miksi et vastaa?
- Syy!
PISA-idiooteille pitää tietysti olla helpommat kirjat. Työtä järjestyy kuitenkin suhteiden ja svekokratian ansiosta.
- PhD genius
Kutsut siis lakimiehiä idiooteiksi? Mitähän koulutustaustaa sinulla itselläsi on - varsinainen nero sinun pitäisi olla noilla puheilla
- 2>1
"PISA-idiooteille pitää tietysti olla helpommat kirjat."
Tuossahan joku juuri todistaa että kirjat ovatkin samat, mutta vain eri kielillä. Jotkut "PISA-idiootit" vaan osaavat oman maansa kieliä niin heikosti etteivät tätä tajua.
"työtä järjestyy kuitenkin suhteiden ja svekokratian ansiosta. "
Ei suinkaan. Yksikielisä parempia töitä löytyy koska kielitaitoisen tilanne opintomarkkinoilla on niin paljon parempi Suomessa ja Pohjoismaissa. Eikä kielitaito suinkaan pahitteeksi ole myöskään työmarkkinoilla.
Mitä enemmän suomenkieliset heikentävät omaa suhteellista kotimaisten kielten tasoa verrattuna muihin sitä suuremmaksi kuilu kasvaa.
Nettifennot ovat siis ruotsin- ja kaksikielisten asialla! - niin että "lakimies"
PhD genius kirjoitti:
Kutsut siis lakimiehiä idiooteiksi? Mitähän koulutustaustaa sinulla itselläsi on - varsinainen nero sinun pitäisi olla noilla puheilla
>>lakimiehiä
wannabe-ruotsalainen suojatyöpaikkalinen mikä wannabe-ruotsalainen suojatyöpaikkalinen.
- miten on...
Kysytäänkö ruotsinkielisissä pääsykokeissa oletko suru vai aitosuomalainen? Vai voivatko kaikki pyrkiä?
- miten on...
Missä Biaudet kirjoitti:
Pääseekö aitosuomalainen opiskelemaan myös ruotsinkieliseen yliopistoon halutessaan?
- Missä Biaudet
miten on... kirjoitti:
Pääseekö aitosuomalainen opiskelemaan myös ruotsinkieliseen yliopistoon halutessaan?
Suomenkielinen voi pyrkiä, mutta sisäänpääsy torpataan kielikokeella.
- 2>1
"Kysytäänkö ruotsinkielisissä pääsykokeissa oletko suru vai aitosuomalainen? "
Oikiksen pääsykokeessa ei taida olla aitosuomalaisia missän päin Suomea.
Aitosumalaisuus vaati kyllä sen verran tyhmyyttä ettei oikeikisen pääsykokeisiin ole mitään asiaa. Enpä jaksa uskoa että löydämme aitosuomalaisia oikiksesta opiskelemassa. Siellä kun ei Halla-ahon tai muiden änkyryyden ylipappijen fraaseja papukajana toistamalla pitkälle pötkitä. Kuten ei pötkitä missään muuaallakaan.
Tlipapit valitaan aitosuomalaisten äänillä helppon hyväpalkkaiseen duuniin, jossa kuitenkin monivuotinen änkyröinti on tuhonneet kaikki mahdollisudet kaikken rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa. - 750
Missä Biaudet kirjoitti:
Suomenkielinen voi pyrkiä, mutta sisäänpääsy torpataan kielikokeella.
Ja kielikoe laitetaan niin tiukaksi,ettei kovin moni pääse siitä vaikka
olisi kirjoittanut laudaturin siitä.sillä suomenkielisten määrä halutaan pitää
alhaisena.
Suomenkielisessa laitoksessa sitten vastaavasti pääsee alemmilla pisteillä
ruotsinkielinen.
Tämä on sitä tasa-arvoa,jota tänäänkin on suureen ääneen vaadittu erään
toisen asian kohdalla.
- 2>1
HY: on ainoa paikka jossa voi opiskella oikeustieteitä ruotsiksi. Suomeksi sitä on tarjolla monessa yliopistoos joihin päässe heikoimlla tiedoilla kuin HY:n ruotsinkieliselle puolelle. Eli tältäkin osin suomenkielisiä hemmotellaan. Onneksi ruotsinkielisten kielitaito usein riittää molempiin! Kielitaitoinen pystyy kielpailemaan kaikista paikoista - Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa myöten.
On myös muistettava että kkintiö ei suinkaan ole ruotsinkielisä varten, vaan kielitaitoisia varten.
Ja kuka vielä väiittää ettei toisesta kotimaisesta olisi hyötyä!!
Happamat sanoi kettu...- 3 > 2
Yllähän kerrotaan selvällä suomen kielellä, että suru-kiintiöitä oikeustieteen opiskelijoille on Helsingissä, Vaasassa ja Turussa kahdessa eri yliopistossa! På pakkoruotsi: Helsingfors, Vasa och Åbo / två ställen.
3 > 2 kirjoitti:
Yllähän kerrotaan selvällä suomen kielellä, että suru-kiintiöitä oikeustieteen opiskelijoille on Helsingissä, Vaasassa ja Turussa kahdessa eri yliopistossa! På pakkoruotsi: Helsingfors, Vasa och Åbo / två ställen.
Kiintiö on Helsingissä. Turussa voi opiskella oikeusnotaariksi ( ei kiintiötä, vain ruotsiksi) tai maisteriksi vain suomeksi, ei kiintiötä. Vaasassa ei tietääkseni voi opiskella oikeustiedettä.
- Suruton suru
ahvennainen kirjoitti:
Kiintiö on Helsingissä. Turussa voi opiskella oikeusnotaariksi ( ei kiintiötä, vain ruotsiksi) tai maisteriksi vain suomeksi, ei kiintiötä. Vaasassa ei tietääkseni voi opiskella oikeustiedettä.
No kovin on heikot tiedot. Oletko kenties suru-oikeusnotaari ;)?
Joka vuosi Vaasan otetaan 12 surua opiskelemaan oikeustiedettä maisteriksi asti. Sen lisäksi Åbo Akademissa on notaarikiintiö, josta pääsee Turun yliopistoon "takaoven kautta" jatkamaan maisteriksi. Näiden takaporttilaisten lukumäärä on epäselvä (tarkoituksella tietenkin).
Eli kiintiöitä suruille ympäri Suomea! - C.E.
Suruton suru kirjoitti:
No kovin on heikot tiedot. Oletko kenties suru-oikeusnotaari ;)?
Joka vuosi Vaasan otetaan 12 surua opiskelemaan oikeustiedettä maisteriksi asti. Sen lisäksi Åbo Akademissa on notaarikiintiö, josta pääsee Turun yliopistoon "takaoven kautta" jatkamaan maisteriksi. Näiden takaporttilaisten lukumäärä on epäselvä (tarkoituksella tietenkin).
Eli kiintiöitä suruille ympäri Suomea!"Joka vuosi Vaasan otetaan 12 surua opiskelemaan oikeustiedettä maisteriksi asti."
Laitetaan ahvenalle vähän lisäinfoa, eli:
"Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on vuodesta 1991 lähtien järjestänyt oikeustieteen yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta Vaasassa.......
Vuosittain koulutukseen valitaan 29 uutta opiskelijaa (17 suomenkielistä ja 12 ruotsin kieltä taitavaa). Pieni ryhmä mahdollistaa henkilökohtaisemman opetuksen ja erilaisten opetusmetodien hyödyntämisen.
http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/esittely.htm
"Sen lisäksi Åbo Akademissa on notaarikiintiö, josta pääsee Turun yliopistoon "takaoven kautta" jatkamaan maisteriksi. Näiden takaporttilaisten lukumäärä on epäselvä (tarkoituksella tietenkin)."
Käsittääkseni lähes kaikki ÅA:n oikeusnotaarit pääsevät jatkamaan oikeustieteen maisteriksi, suunnilleen ilmoittautumalla Turun yliopiston oikeustieteelliseen. Kokonaisuutena Turusta tulee siis varsin paljon näitä ruotsinkielisiä/ ruotsinkielisten opintojen kautta valittuja juriteja.
- aigrob
Porthanian ilmoitustaululla 1970 luvun lopulla oli ilmoitus oikeudenkäynnistä Chilen sotilasjunttaa vastaan. Se järjestettiin yliopiston tiloissa ja syyttäjänä oli joku L. Eriksson. Se oli kutsu opiskelijoille. Joku suomenkielinen häirikkö oli vielä silloin oikeusvaltioaatteen läpitunkema ja kirjoitti kutsulappuun kysymyksen. "Entä syytetyn puolustus"
Kumpi mahtoi olla kiintiöopiskelija. - ikstort
Tietenkin se, joka on edennyt merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eduskunnan setämiehet eivät häiritse
Porvariston sedät kertoivat kuorossa, että eivät tiedä häirinnästä mitään.2887450Jaguar i pace sähköauto hajosi. Jopa 100 tonnia akun vaihto. Edullisia kilometrejä
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/fcaa5ae4-c04d-414d-ac54-dab991758b2e Tuo että sähköautossa ei lämmitys toimi on523909PropsApp Koodi
Haluatko ansaita ja kilpailla fiksusti samalla kun seuraat urheilua? Props tekee sen mahdolliseksi. Sovelluksessa pääset23428Persut yrittävät epätoivon vimmalla
kiertää häirintä asian https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5389f072-60d9-4ef8-aa7b-c11f0eda66cf jonka muut puolueet a713158Muistakaa demarit, että TE petitte, ei vihreät tai vas.liitto
Te veitte eduskunnasta turvallisen tilan, veditte sen viemäristä alas. Te demarit, itsensä ylentäneet moraalinvartijat,1142837"Skandaali muhii SDP:ssä" - "pelon ilmapiiri vallitsee"
Puolueen johto on vähintään vastuussa ilmapiiristä, jossa häirinnän uhrit eivät ole saaneet ääntään kuuluviin. Vyyhdin382634IL: "Kyykyttämistä, alistamista, painostamista, huutamista ja tiuskimista SDP:n
eduskuntaryhmässä." Häirintäkohu puolueen ympärillä paisuu. Iltalehden haastattelemien SDP-lähteiden mukaan eduskunta-492498Riikka runnoo: konkursseja eniten 30 vuoteen
Vuonna 2025 Suomessa haettiin konkurssiin yhteensä 3 906 yritystä. Konkurssiluku oli suurin sitten vuoden 1996.532253- 682033
- 991901