Useesi olen ajatellut, että pääsis helpommalla parisuhteessa, kun kuolisi.
Ei tarvisi jättää vaikeeta eroomista.
Vikahan on aina ja joka kerta minussa.
Olen sitä ja tätä ja tuota. Minä se riidasa se iso paha, ehkä olenkin. Ehkä itse tule huomaamaan. Asioita on paljon tapahtunu ja se saa miettelijääksi usein. Itsesäälissä varmasti olen , siitä ei ole epäilystäkään.
Itsetunto nollassa ja varmasti tämä on suurin ongema ja luottamus toiseen.
Itseluottamusta tarvisi saada lisää.
Aina, kun sitä hieman tulee samantien se menee.
Joo asioilla on tapana järjestyä, niihän yleensä sanotaan kaikille.
Ei tarvisi jättää vaikeeta eroomista.
Vikahan on aina ja joka kerta minussa.
Olen sitä ja tätä ja tuota. Minä se riidasa se iso paha, ehkä olenkin. Ehkä itse tule huomaamaan. Asioita on paljon tapahtunu ja se saa miettelijääksi usein. Itsesäälissä varmasti olen , siitä ei ole epäilystäkään.
Itsetunto nollassa ja varmasti tämä on suurin ongema ja luottamus toiseen.
Itseluottamusta tarvisi saada lisää.
Aina, kun sitä hieman tulee samantien se menee.
Joo asioilla on tapana järjestyä, niihän yleensä sanotaan kaikille.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mitä ne asiat sitten ovat? miksi et itke tuota fiilistä sille jättäjälle jos ei kumminkaan jättäisi jos tietäisi että et vain osaa, tarvitset apua siihen
Kokeile yhtä tai useampaa?
1. Voit soittaa nimettömänä kriisipuhelimeen. Googlaa se.
2. Pariterapia yksin tai kaksin.
3. Kirkon perheasiain neuvottelukeskus, yksin voi sielläkin kysyä.
4. Asu erillään tai hanki iso korvatulppapakkaus hyvään kätköön, toisen nalkutus ei kuulu. Vasta kun oppii keskustelemaan asiallisesti, palaa asiaan. Onko hän perempi kirjeen kirjoittaja.
5. Kokeile jotakin neuvojaterapeuttia vaikka 5 kertaa, ehkä keksitte mitä tehdä ja mitä haluat.
6. Jos toista ei oikeasti kiinnosta, onko ero parempi. Vai onko hänellä intressit ja motivaatio.
7. Omassa asunnossa saisit lepoa ja voimat palautuvat. Sisustus on kivaa ja oma kirjahylly.
8. SInkkuna löytää vaikka mitä hienoa elämään. Se ei ole maailman loppu. Vaikka niin ensin kuvittelee.
9. Moni muu on sinusta varmasti kiinnostunut. Eikä syytä.
10. Yksin sitä pyörittelee samaa rataa ajatuksia. Onko sulla ystäviä joille puhua? Et kuuntele enää mitään syytöksiä. Ehkä toinen yrittää selvittää asioita, mutta ulos suusta tulee syytöksiä. Pariterapiaan äkkiä! Tosin jos joku on krooninen nalkuttaja, sitten ero voisi olla parempi, vaikka tunteet on suuret.
Keskusteluyhteys tai muu ei ehkä toimi suhteessa nyt. Joten ammattilainen vois auttaa teitä näissä parhaiten.
Se on totta, että kuolema olisi ratkaisu moneen ihmisen ongelmaan. Se on vaan valitettavan lopullinen keino ratkoa ongelmia. Usein ihmiset haluavat tietyn tilanteen tai vaiheen ohi ja kuolla kunnes ongelma on ohitettu. Niin se vaan ei käy. Kuolema on viimeinen päätös. Se on sun oikeutesi ottaa henki itseltäsi, mutta kovin lopullistahan se sit on. Ja jättää läheisille, ystäville paljon kysymyksiä jälkeensä.
Parisuhteessa oleellista on kuunnella sitä toista ja puhua myös itse, mutta kun sen osaisi vaan tehdä rakentavasti eikä toista syyllistämällä tai syyttämällä.Se on ihan omasta halusta ja asenteesta kiinni, haluaako muuttaa omaa käytöstään ja yrittää vielä suhteessa yhdessä eteenpäin. Mutta joskus suhde on ajautunut jo siihen tilanteeseen ettei asiat ole korjattavissa, kun toinen toisensa tunteita on loukattu tarpeeksi, niin tunteet ovat vain kuolleet ja on menty ihastumaan siinä välissä jo johon kuhun muuhun.
Erotessa joutuu kohtaamaan omat "vikansa" tunteineen päivineen, ja ainahan parisuhteessa on kaksi osapuolta, joissa kummassakin on syynsä miksi suhde ei vaan toimi. Erotessa on järkevää puhua asiat halki kasvokkain ja kuunnella myös suhteen loppuessa sitä toista osapuolta, koska sieltä voikin ottaa opiksi ja oman itsensä kasvun voimaksi asioita ettei sitten toista taas niitä samoja virheitä seuraavassa suhteessa. Jos on kahlannut elämässään useitakin suhteita läpi, niin on voinut kasvaa ihmisenä huimasti, mutta joitakin ihmisiä suhteet vaan rikkoo. Se riippuu millä asenteella itse otat palautteen vastaan onko se sulle kasvun ja kehittymisen voimavara vai isku vasten kasvoja ja itsetunto on nollissa. Erossa ihmisen itsetunto kokee notkahduksen aina ja itselle on vaan annettava sitä aikaa eheytyä ihmisenä. Joskus tilanteeseen voi tarvita ulkopuolistakin apua, mutta on normaalia, että olet "maissa", itket ja vihaat sekä syytät myös sitä toista osapuolta ja lopulta oletkin saanut selitettyä itsellesi miksi ero tuli ja hyväksyt tapahtuneen sekä toivotat sille toiselle hyviä jatkoja omassa elämässään. Itsekin olen tämän saman asian äärellä, mutta ikävä vain ettei se suhteen toinen osapuoli kertonut mulle, miksi meidän suhde ei toiminut hänen mielestään.
Syyttelyä ja syyllistämistä on aina toisen osalta kuulemista. En osaa mitään tehdä oikein saatikka sanoa. Toinen on aina suhteessa se parenpi puoli.
Miks hän on sitten eronnu muutamasta kumppanistaan, jos on niin täydellinen
joka suhteessa.
Joo, kuolema olisi helpoin ratkaisu. Mä toivon jotain vakavaa sairautta, joka vie äkkiä. En siksi käy missää mammografioissa tai papa-seuloinnoissa, jos vielä iskisi sitä kautta sairaus. Takuuvarmasti en mihinkään hoitoon hakeutuisi. Yli 30 vuotta helvettiä. Äijä makaa ja potee...20 vuotta. Jonku on aina tarvinnut käydä töissä, hoitaa lapset, tukea äijää loputtomasti, kuunnella, tukea ja huolehtia arjesta. Mä en voi olla masiksessa tai saikulla. En vaan voi. En jaksa hankkia uutta asuntoa, hommata muuttoa, ostaa uusia tavaroita...en jaksa mitään. En jaksa tapella omaisuudesta. Ei olla naimissa ja äijä väittää kaikkea omakseen. En jaksa hakea uutta työpaikkaa, en halua asua paikkakunnalla, joka oli miehen valinta aikoinaan. En halua hoitaa mahdollisia tulevia lapsenlapsia, en halua aina vaan olla toisia ihmisiä varten. Mä haluan kuolla. Lopullinen lepo olisi oikea ratkaisu.En ole uskovainen, enkä halua puhua jollekkin terapeutille tms. asioistani, niinkö mikään oikeasti puhumalla paranisi. Ainoastaan iso summa rahaa voisi tämän elämän pelastaa. Mä vaan häipyisin joku päivä, muuttaisin nimeni, eläisin loppuelämäni erakkona jossain. Se olisi elämää...Sen verran järjissäni olen, että tajuan, että niin ei tule tapahtumaan. Sitä tautia tässä siis odotellaan.