Minä 28v ja mieheni 30v, yhdessä tallattu melkein 8 vuotta. Olen antanut anteeksi hänelle lukuisia asioita (ei pettäjä). Hänellä on ollut peliongelma ja muutenkin rahankäyttö on aivan holtitonta. Ja näistä kuuluisista raha-asioista on tullut monet riidat ja monet valheet. pitkän aikaa olen m iettinyt, että eroamme, leikitellyt ajatuksella miltä tuntuisi olla sinkku. Muutama viikko sain hänet taas valheista kiinni ja sillon mulla kilahti ihan kunnolla ja kävin kimppuun, mikä oli aivan idioottimaisista idiootein teko, mutta jossain vaiheessa tulee stoppi. En pysty luottamaan häneen ollenkaan, koska en saa vastauksia kysymyksiin joita esitän. Nyt hän on muuttamassa pois mikä tuntuu siltä että matto olisi vedetty mun jalkojen alta pois. Ei mikään lopullinen ero, vaan hänen sanojensa mukaan hän haluaa mennä miettimään miksi käyttäytyy niin miten käyttäytyy ja ei halua satuttaa mua enää. Mä olen tässä viim vuoden aikana sairastunut masennukseen ja en voi käsittää miten ihminen, joka sanoo rakastavansa toista voi tehdä sille tämän. Olen ihan vainoharhainen tämän asian suhteen, luulen että hän nauttii kun pääsee musta eroon, vaikka tiedän että hän rakastaa mua aivan mielettömästi. Tää ahdistus käy vaan ihan ylivoimaiseksi. Ero, joka joskus tuntui niin hyvältä, musertaa mut ja tiedän etten ole ansainnut niitä valheita, mutta rakastan tätä miestä vaan niin paljon ja tajuan sen nyt kun musta tuntuu että menetän hänet. Tyhmäkö?
Pieni ero
MaijaV
4538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
otas ny kuule järki käteen ja mieti oletko ton jepen arvoinen vai et. jos tuntuu, että et oo, niin eiku etsi jotain muuta - täällä kuule on jeppejä joka lähtöön ja tollanen kuulostaa tosi oudolle.
Siis joo, kaikkii sanoo etten ole, mutta ei rakkaus kuole.. Tai jos tiedät vinkin ni kerro;)
Ensin sinä olet tyytymätön mieheesi ja haaveilet sen jättämisestä. Kun mies sitten tekeekin sinulle palveluksen ja lopettaa suhteenne, alat parkua. Olisiko ollut itsetunnollesi parempi, että olisit itse ehtinyt jättää sen ensin, vai mikä tässä nyt on niin kuheaa?
Ei mul ole tarvetta kilpailla kumpi ehtii jättää, se on aika yhdentekevä asia. Ja semmonen pikku pointti, että suhdetta ei ole vielä lopettanut kukaan. Onko valehtelu sun mielestä oikein?