Miks vasta jälkeenpäin sen ymmärtää
kuinka paljon menettää
kuinka paljon tärkeää
eron myötä häviää.
Miks vasta jälkeenpäin sen ymmärtää
kuinka paljon välittää
kuinka häntä rakastaa
jota takaisin ei saa.
kuinka paljon menettää
kuinka paljon tärkeää
eron myötä häviää.
Miks vasta jälkeenpäin sen ymmärtää
kuinka paljon välittää
kuinka häntä rakastaa
jota takaisin ei saa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nyt kun kaiken tiedän,
ehkä olisin voinut olla parempikin,kuin luulit.
Et kysynyt,kokeelle laittanut, josta selvinnyt olisin, toisen kanssa saavuttaneenani sen kuulit.
Miksi viha, tuo tunne syvin,
on mielessä eniten sunnuntaina,pyhin.
Sitäpä ei kukaan pysty tietämään.
Kokeelle laitoin monet kerrat,
vaan eipä se tuonut muutosta miehen.
Tietoa ei ole vaiheista uuteen.
Ei ole vihaa, pettymystä vain
ihmisiin, heidän ilkeilyyn.
Keksittyjä juttuja mielin määrin.
Taustalla tietty tarkoitus kova.
Viis lapsista, viis ihmisyydestä,
viis toisista.
Olen 50 ja jätetty.Yli 20v.kestäneen avioliiton jälkeen tuntuu,että elämästä on kadonnut pohja kokonaan pois.Tulee ensimmäinen yksinäinen joulu, ahdistaa.
Joka aamu tuntuu ettei jaksaisi nousta ylös sängystä.
En halua syödä lääkkeitä.Tiedän että minun täytyy
vain jaksaa, mutta mistä voimia jaksamiseen.
Kaikki näyttää niin pimeältä ja toivottomalta.
Työnikin loppui juuri.
Olen kyllä liittynyt pariin uuteen harrastuspiiriin ja ulkoilen, mutta tuska sisällä ei helpota. Tunnen sen usein ruumiillisena kipuna.Vaihdevuodetkin taitavat iskeä päälle.
Joka päivä haluaisin soittaa entiselle miehelleni ja anoa että saisin tulla kotiin takaisin, vaikka tiedän että se on mahdotonta.
Vastatkaa saman kokeneet naiset
erostani on jo aikkaa 2v ja menetin kanssa työni-voin sanoa sinulle että ihan samaa tunsin ja ajoittain vieläkin.Se tuska on kovaa-niin että oikeasti sattuu,mutta välillä aurinko paistaa ja mitä pitempi aika erosta niitä aurinkoisia hetkiä on enempi.On tullut kyllä mieleen-kokeeko miehet eron lievemmin?Kun pystyvät jopa uudessa suhteessa elämään sen kummempia ihmettelemättä!Toivon vain hyvää ja voin sanoa että ajan kanssa olo kyllä helpottuu!Jopa työn menetys oli pikkujuttu avioeroon verrattuna.
Hyvä, että olet liittynyt pariin uuteen harrastukseen. Pidä niistä kiini tiukasti. Hyvä, kun ulkoilet, liikut jne. pidä näistä myös kiinni napakasti. Hienoa, kun havaitset murheen joka viestii olemassa olostaan kehossasi, se on sinun tapasi, jokaisella on omansa. Polku jolla olet, sitä ei kuljeta kovin nopsaan mutta kun sillä malttaa taapertaa se tulee päättymään ja saat uuden elämänvaiheen ihan ikiomaa elämääsi. Useinmiten se on tavalla tai toisella parempaa kuin se mistä sen harmaaan ja synkkä sävyisen polun läpi taaperteli. Nytkin on monia muita, toisia, jotka ovat ihan samassa tilanteessa, kuin sinä. Se, että joku on valinnut elämässään jotain toisin kuin olitte yhdessä suunnitelleet joskus aiemmin, ei tee sinusta yhtään huonompaa, ikävmpää, vähempiarvoista tms. ihmistä. Se suru ja kaipaus on suuri, kun on tunteita tuota toista kohtaan, mutta sinä selviät siitä jos ei jokainen uusi päivä ole helpompi niin joka viides voi jo olla ja sitten taas hupsahdat sinne ikävään surun alhoon - tulet nousemaan sieltä, ja elämänkokemusta kertyy. Mitä sitten? No, ei muuta, voit sitten myöhemmin lohduttaa omien kokemustesi rikastamana jotain toista joka joutuu kokemaan sen mitä itsekin nyt koet. Kaikkea hyvää Sinulle!
Jos yhtään voin lohduttaa, niin se kyllä lievenee joskus. Mutta töitä joutuu tekemään itsensä kanssa mielettömästi ! Joulu on paha-mutta se on se pahin vain kerran..varaudu ja mieti kenen kanssa sen vietät---älä vain ole yksin. Seuraava joulu menee sitten jo paremmin..ja seuraava vielä paremmin. Elämä voi potkia joskus tosi kovasti--mutta niistä on vain selvittävä-muuta vaihtoehtoa ei ole. Älä päästä itseäsi liian alas, hae masennuslääkkeitä, pääset pahimnman yli. Itse en olisi ilman lääkkeitä selvinnyt, jätin ne sitten pikkuhiljaa pois kun olin jaloillani. Nyt osaan jo tunnistaa ahdistustunteen ja osaan kontrolloida tunteita.
Helppoa tietä ei ole..valitettavasti. Ole ihmisten parissa ja elä tervellisesti-siinä ohje.
Voimia ja kaikkea hyvää jatkoosi : )
kyllä ihmisten parissa kannattaa olla välillä,vaikka ruuhkaaikana kaupoissa kiertelee-ei aina ole hyväksi vatvoa tuttujen kanssa koko ajan-lopulta kun pahimmasta on yli päässyt yksinolon pelko vähenee-ja täällä on hyvä käydä lukemassa miten muilla on mennyt-niin tietää että on muita saman kokeneita ja ovat selvinneet.Mutta samaa mieltä olem edellisen kanssa että-helpolla ei pääse ja kovaa työtä pitää tehdä itsensä kanssa!
Toivoisinpa että minun puolisoni tajuaisi juuri tuon ja juuri nyt eikä sitten kun on ehkä liian myöhäistä, meidän molempien kannalta.
Kun ihminen johonkin tottuu niin sitä luulee aina että se on ikuista.,.,.,., pitäisi oppia ajatteleen niin että kaiken voi menettää niin silloin sitä myös hoitaisi ja hoivaisi niin että säilyy,. vaikka eroissa suurimmaksi osaksi kärsijöinä on naiset mutta kyllä se koskee toisinkin päin., ei muuta kun voimia kaikille ja ajatelkaa niitä hyviä asioita mitä tällä hetkellä on
Meistä on kaikki niin itsestään selvää. Luullaan, että mitään ei voi ottaa meiltä pois. Tällähetkellä tuntuu, ettei hyviä asioita ole, kun ei todellakaan osaa nauttia siitä mitä on, koska ne on itsestään selvää...
" Syvimmän tuskan keskellä
ihminen haluaa usein paeta
yksinäisyyteen.
Ystävät ovat silti tarpeen,
sillä he
tekevät paluun
mahdolliseksi."
" Vaikeiden elämänvaiheiden
jälkeen et koskaan
ole enää entiselläsi.
Mutta älä sure,
juuri sinunlaisia tarvitaan."
" Tunteet tulevat ja menevät
kuin pilvet tuulisella taivaalla
tietoinen hengittäminen
on minun ankkurini".
Näin galleriasta että olet yh eli eronnut.Mitä tekisit toisin? Olisko se estänyt eron?
ainut mitä ehkä olisin voinut tehdä toisin niin ottaa enemmän huomioon ja ehkä keksiä enemmän yhteistä tekemistä.,.,.,no vuorokauden tunnit on rajallisia.,en tiedä olisiko estänyt eroa.
Ei ollut riitoja ja ramatiikkaa eikä kyllä ole vieläkään.
itse olin melkein 15v vihillä ja alku erossa oli todella vaikeaa.,.,., aloin suunnitella huomista ja katselin eteenpäin sillä ajatukset siirtyi muualle.,.,., toisille se voi olla esim runot.,
ja mun eron alusta on vielä niin hetken että ei ole vielä mielestä pois täysin pitkiin aikoihin mutta usko parempaan huomiseen auttaa ja itsellä on aina ajatus että selviän tästä.,.,