Tunkki

kauppamatkustajamiehen autosta puhkeaa rengas syrjäisellä, pimeällä maaseudulla, eikä autosta löydy tunkkia renkaan vaihtamiseksi. Mies lähtee kohti asutun näköistä taloa, jonka ikkunasta häämöttää valo kaukana taivaanrannassa, kysymään löytyisikö sieltä tunkkia lainaksi. Tarinan erilaisissa versioissa miehen kengät kastuvat kun on ylitettävä ojia, vaatteet repeävät tarttuessaan piikkilanka-aitaan, talon koira ajaa miestä takaa, mies liukastuu lehmänläjään ynnä muuta sellaista.[3] Tarpoessaan kohti taloa mies alkaa epäillä, että ehkä talon väki ei haluakaan lainata tunkkiaan syystä tai toisesta, varsinkaan juuri hänelle. Joka tapauksessa miehen mieli alkaa täyttyä yhä synkemmistä ja epäilevämmistä ajatuksista talon väkeä kohtaan. Kun mies lopulta koputtaa talon ovelle, hän on jo täynnä vihaa ja turhautumista ja varma siitä, ettei häntä kukaan auta. Niinpä oven avautuessa hän vain huutaa: ”Pitäkää tunkkinne!