Riisi on kiehumassa. Luen Hesaria keittiössä hajamielisenä. Vilkuilen tämän tästä kadulle.
Jokainen päivä on täysin samanlainen, kun sitä katsoo täältä ylhäältä. Sama katu - varmaan samat ihmiset ja autot, ratikat. Ei mitään muutosta. Sää muuttui, mutta kuka siitä jaksaisi puhua. Sokerista varotellaan. Haen toffeet kaapista ja maiskuttelen. Pystyn syömään seitsemän pitsaa ja Fazerin joulukuun konvehdit ilman gramman heilahdusta vaa'assa. Perin tämän ominaisuuden isältäni.
Minulla on kalvava tunne sydämessäni siitä, että kukaan ei rakasta minua. Se on kammotta tunne, kuin leijuva kattila yössä täynnä tyhjää, ilman kantta ja irti maasta. Se pysyy aloillaan ilmassa kuin se olisi avaruudessa, tyhjyydessä ja painottomuudessa. Minua kylmäsi. Levitin arkin merilevää leivinpaperille. Levitin kuin itseni sille, avonaiseksi ja siistiksi, tasalaatuiseksi ja terveelliseksi. Hieman mauton se sellaisenaan oli. En suosittele.
Tekonahka toisinaan kiristää. Ja jos en voi lihoa niin en voi myöskään väittää että mikään minussakaan olisi muuttunut. Olin kuin tuo katu tuolla ulkona, sen ihmiset ja liikenne. Ihan samanlainen ja muuttumaton. Saattoi olla niin, että asu oli epämukava, mutta se antoi minulle niin paljon, niin satumaisen paljon, etten siitä haluaisi luopua. Siitä oli tullut osa minua, ultranaiseudesta. Elin extreami. Olin friikki. Mutta he kaikki katselivat minua ihaillen. Minä elin. Jos riisun, kuolen ja katoan.
Riisi oli valmista.
(Naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=1TEFkLlG7h4
Jokainen päivä on täysin samanlainen, kun sitä katsoo täältä ylhäältä. Sama katu - varmaan samat ihmiset ja autot, ratikat. Ei mitään muutosta. Sää muuttui, mutta kuka siitä jaksaisi puhua. Sokerista varotellaan. Haen toffeet kaapista ja maiskuttelen. Pystyn syömään seitsemän pitsaa ja Fazerin joulukuun konvehdit ilman gramman heilahdusta vaa'assa. Perin tämän ominaisuuden isältäni.
Minulla on kalvava tunne sydämessäni siitä, että kukaan ei rakasta minua. Se on kammotta tunne, kuin leijuva kattila yössä täynnä tyhjää, ilman kantta ja irti maasta. Se pysyy aloillaan ilmassa kuin se olisi avaruudessa, tyhjyydessä ja painottomuudessa. Minua kylmäsi. Levitin arkin merilevää leivinpaperille. Levitin kuin itseni sille, avonaiseksi ja siistiksi, tasalaatuiseksi ja terveelliseksi. Hieman mauton se sellaisenaan oli. En suosittele.
Tekonahka toisinaan kiristää. Ja jos en voi lihoa niin en voi myöskään väittää että mikään minussakaan olisi muuttunut. Olin kuin tuo katu tuolla ulkona, sen ihmiset ja liikenne. Ihan samanlainen ja muuttumaton. Saattoi olla niin, että asu oli epämukava, mutta se antoi minulle niin paljon, niin satumaisen paljon, etten siitä haluaisi luopua. Siitä oli tullut osa minua, ultranaiseudesta. Elin extreami. Olin friikki. Mutta he kaikki katselivat minua ihaillen. Minä elin. Jos riisun, kuolen ja katoan.
Riisi oli valmista.
(Naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=1TEFkLlG7h4
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei siinä kaupungissa edes ole ratikoita. Keksi parempaa.
Kalliossa?
Mith...
(Naurua)
Mies sisälläni. Minulla oli mies yöllä sisälläni. Hän on sisälläni yhä. Hän on henkinen selkärankani, ihanne, jolla jaksan päivästä toiseen. Hän on hauska heppu, rakas mielikuvitusmieheni, seikkailija ja hamesankari, joka olen. Tai jollainen haluaisin olla. Olisin mieluummin hän kuin ultraminä. Minulla on sellainen käsitys, että miehen elämä on yhtä juhlaa, ja että sellaisesta saa enemmän kuin naisen osasta. Nainen on monella tapaa surkastunut olento. En sin hänet unohdettiin, sitten hän unohti itsensä. Lopulta oli vain tyhjää.
Sitten saapui prinssini minun omasta tajunnastani, kaappasi minut kyytiinsä ja ratsasti sumuun. Olimme poissa. Ihanaa. Millainen rakastaja hän onkaan. Millainen mies. Hän rakastaa minua. Mitään muuta en voi elämältä vaatia, kuin uskaltaa vastata hänelle myöntävästi. Sankarini. Suutelen sinun huuliasi vahvassa otteessasi. Sinä katsot minua silmiin pelotta.
(Naurua)
(
Tässähän voisi olla jotain ideaa, jotain käyttökelpoista. Nämä niin kuin tasapainottaisivat toisiaan. Eli kun jossain on jokin puute, niin toinen osapuoli paikkaa vajeen tai vamman. Eli mies naisessa olisi kuin ranka ja nainen siinä oksistossa lehdet.
Sitten tuolta puhaltaisi kevättuuli, symbioottinen suvi.
(Naurua)
Mutta mitä nainen naisessa voi antaa miehelle sisällään?
Elämän.
(Naurua)
Kuulostaa vähän kömpelöltä, sillä se viettää väärään suuntaan. Sitä pitää korjata matkalla alas laaksoon. Sitten se pääsee vaivatta perille.
(Naurua)
Minulla on kalvava tunne sydämessäni siitä, että kukaan ei rakasta minua
....
Ainahan sitä tunteilla voi, mutta mistä tiedät varmasti???
Siis käsitäthän, että tässä ei ole kysymys skitsofreniasta vaan ihmisen sisäisistä voimista. Siellähän niitä luuraa kosolti. Periaatteessa se on rakennus. Minulta puuttui yksi myrskyyn romahtanut seinä, ja vettä tuli tupaan, mutta sitten huomasin, että en tarvitse seiniä ollenkaan.
(Naurua)
Olen fiktiota. Älä turhaan vaivaa päätäsi minulla.
Aika huikea tekstitys
Tää palsta olis aika synkkä ilman näitä.
Joo,
toi *muuh* ääni tulee kun halaa toppatakkia, makuupussia tai jotain muhkua, sitten siitä lähtee ilmaa puhisten pihalle (ei kaikkia, vaan vähän)
sen verran kova rutistus.
Ymmärrän kyllä, ettet ole retuutettava nalle kainalossa tai toppatakki...
tää tuli hetken hienoudesta, tekstin tunnelmasta.
Tuli mieleeni jotain...käväisin sunnuntaina muuttopuuhien välissä yhdessä paikassa. Vesku vei mukanaan sinne ja hävis omille teilleen saman tien..jäin hetkeksi yksin.
Mut vain hetkeksi...mielenkiitoinen juttu, hui...
muttei tarkoitettu alkuunkaan jääräpäälle.
Olen kyllä innokas tanssija, mutt..
Baletti ei ole mun juttuni, ei taatusti!
Väärä arvaus ystävä hyvä,
asia tuli kristallin kirkkaasti selväksi mulle.
Kiitos kuitenkin: opinto-ohjauksen yritys oli tutustumisen arvoinen,
nyt tiedän ainakin mitä taatusti suljen pois.
hhhmmm...vähän liian jäykkää
siis karvanen mies ei voi feikata olevansa nainen,
ja me ollaan kaikki villejä ja vapaita
siksi täällä jaellaan vain virtuaalihaleja...tarinoille.
tai hei....on täällä nähty jotain palstaseukkausta.
joku sano omistavansa jonku kumpparinaisen
Älä vaan yritä mulle kumppareita sovittaa!
Mä ainakin kuljen nahkasaapaissa, paitsi kesällä.