Ydinvoimasta on tehty liian turvallista. Se nostaa ydinsähkön hintaa niin, että ydinsähkö on käynyt kannattamattomaksi.
Tämä lienee piiperöiden tarkoituskin.
Tämä lienee piiperöiden tarkoituskin.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suomessa noin 6000 ihmistä vuosittain kohtaa ennenaikaisen kuoleman.
Japanissa tsunami tuhosi neljä ydinvoimalaa. Kukaan ei saanut säteilyn yliannostusta puhumattakaan siitä, että joku olisi kuollut säteilyyn.
Ilman turvallisuusvaatimusten tuomia lisäkustannuksia ydinsähkö maksaisi noin 10 e/MWh. Nyt se maksaa viisinkertaisesti.
Turvallisuudesta kannattaa maksaa, se on selvä asia. Parempi on maksaa vähemmän vaarallisilla tuotantomenetelmillä tehdystä sähköstä. Monet niistä ovat myös kestävän kehityksen kannalta ideaalisia, ja osittain jo alittaneet ydinvoiman tuotantokustannukset.
Ydinsähkön tuotantoon ei ole muuta syytä kuin ahneus, joka keskitetyssä sähköntuotannossa pääsee oikeuksiinsa, kaikkien vahingoksi.
" Monet niistä ovat myös kestävän kehityksen kannalta ideaalisia "
kerro muutama noista monista ideaalisista?
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194944056825/artikkeli/peittoon tuulivoimala silpoi merikotkan.html
Yleisesti: vihreät energiat. Kts. "Elämän ja kuoleman energiat", http://keskustelu.suomi24.fi/node/12764706
kiitos, ei epämääräisyyksiä, vaan kerro muutama konkreettinen esimerkki kestävän kehityksen kannalta ideaalisista energiantuotantomenetelmistä ?
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194944056825/artikkeli/peittoon tuulivoimala silpoi merikotkan.html
stuxnet, "Parempi on maksaa vähemmän vaarallisilla tuotantomenetelmillä tehdystä sähköstä. Monet niistä ovat myös kestävän kehityksen kannalta ideaalisia"
stuxnet, et sitten osannut nimetä yhtään konkreettista kestävän kehityksen kannalta ideaalista sähköntuotantotapaa ?
Ehkä niitä ei ole ?
Onhan niitä.
Ydinvoima.
Mielummin tietysti toimiva fuusio, mutta sitä odotellessa fissio on oikein hyvä. Ja ennen kaikkea ympäristöystävällinen ja kestävä vaihtoehto.
Ahneutta on niillä tuulivoimayhtiöillä jotka uhkailemalla haluavat kiireisesti päästä tukiaisten jakoon mukaan ennenkuin rahat loppuu valtioilota. MOT paljasti nuo uhkailut muutamasta kohteesta, mutta mitä jäi piiloon. Siinä sitä törkeää ahneutta.
Kuinka turvallinen olisi riittävä turvallista ?
Ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyyden nollaamiseen satsatut rahat voitaisiin käyttää ihmishenkien pelastamiseen muilla elämisen riskien alueella. Järkeviä kohteita olisi vaikka kuinka paljon.
Lisäksi ydinvoiman ulkoiset kustannukset rasittaa yhteiskuntaa. Enimmäkseen ne muodostuu pelastustoiminnasta, sairaaloiden valmiustiloista ja ydintutkimuskustannuksista. Viimemainittuja on maksettu valtion kukkarosta ennen vuotta 2006 noin 300M€.
(keskustelu "Valtion tuet ydinvoimalle ennen 2006?", http://keskustelu.suomi24.fi/node/12667025
Ei taida pitää paikkaansa. Eri paikkakunnilla on jo muutenkin pulaa henkilöstöstä, kalustosta ja rahoituksesta pelastusalalla. Voimalat ovat hyvin pitkälti omasta pussista satsanneet. Loviissa ja Porvoossa lienee moottoritie joka vaatii viranomaisilta erikoista varautumista onnettomuuksiin.
Ydinvoiman ylivoima on siinä, että energiaa saadaan suuret määrät.
Tuotettua kWh kohti laskettuna ydinvoima on vaarattomaksi miellettyä tuulivoimaakin turvallisempaa.
Se vaan, että kukaan ei tiedä, kuinka monta kuolemantapausta (joita käytät vaarallisuuden mittana) nykyisetkin Suomen ydinkakkavarastot aiheuttaa vaikkapa 200000 vuoden sisällä.
Ilmatieteen laitoksen sivulta luin, että olemme ydinjätteestä tehty. Muinaisten supernovaräjähdysten jäänteistä. Sieltä se uraanikin tulee. Ja säteilee yhä vielä pilaten ympäristöämme.
Säteily on aina kuulunut elävien olentojen ympäristöolosuhteisiin. Pienillä säteilyannoksilla ei ole mitään merkitystä muiden hengissä pysymisen riskien rinnalla. Päin vastoin ne ovat edesauttaneet evoluutiota kohti yhä suurempaa monimuotoisuutta.
Valtava määrä lajeja on kuollut sukupuuttoon.
Jos karvaton apina häviää pallolta, niin syy ei ole ydinvoiman käyttö sähköntuotantoon. Tätä voidaan pitää täysin varmana.
"Se vaan, että kukaan ei tiedä, kuinka monta kuolemantapausta (joita käytät vaarallisuuden mittana) nykyisetkin Suomen ydinkakkavarastot aiheuttaa vaikkapa 200000 vuoden sisällä."
Pakkoko sitä jätettä on syödä? Mikäli säilötty kapseli nostettaisiin reiästä 1000 vuoden kuluttua, kapselin “halaamisesta” saisi 0,4 mSv:n annoksen tunnissa. Säteilytyöntekijän sallittu vuosiannosraja, 20 mSv, ylittyisi loppusijoituskapselin läheisyydessä 50 tunnissa.
Ilmastonmuutoksesta huolimatta sunnilleen 10 000 vuoden päästä tulee jääkausi. Eiköhän ne kapselit ainakin siihen asti kestä. Sitten on likimain 100 000 vuotta pari km jäätä päällä. Eipä taida täällä silloin paljon eloa olla muutenkaan. Jääkauden jälkeen ydinjäte on aika jo vaaratonta, luonnon uraaniesiintymään verrattavaa.