Olen ollut (25v) kohta 5 kk nykyisen tyttöystäväni (22v) kanssa. Meillä on suhteessa mennyt todella hyvin...tai siltä on ainakin ulkoisin ja sisäisin puolin vaikuttanut. Hänen paras ystävänsä kuoli kesän lopulla ja olin hänen tukenaan asiassa parhaani mukaan. Hänellä on lisäksi ollut koulukiireitä ja stressiäkin hänellä on ollut aika lailla. Nyt hän sitten on viikon aikana murehtinut sitä, että hänellä on huonoja ihmissuhteita takanaan ja pelkää, että minä jätän hänet jossain vaiheessa. Jättämistä en ole edes koskaan suhteemme aikana harkinnut ja sen olen hänelle myös sanonut. Olen yrittänyt kannustaa tyttöystävääni olemaan myös kavereittensa kanssa ja muutenkin sanonut, että pitäisi oma elämä kummallakin olla (siis positiivisessa mielessä noihin rohkaissut). Nyt tänään taas hänen pelkonsa pääsivät esille ja siksi kysyinkin kuitenkin tänään häneltä, että miten tästä eteenpäin ja siihen tyttöystäväni ei osannut sanoa oikein oikeasti juuta eikä jaata (paitsi, että hän kuulemma haluaisi kanssani olla). Hän lisäksi pelkää luottaa liikaa ja tulla oikeasti rakastetuksi sellaisena kuin on.
Onko tässä nyt sitten tulossa turha ero hyvin alkaneelle suhteelle vai onko tuollaiset pelot vain naisten "omia" juttuja, jotka menevät aikanaa ohi vai mitä tässä pitäisi alkaa tekemään...kun itsekin alan kohta epäillä itseäni, että onko tällaisessa tilanteessa järkeä jatkaa.
Onko tässä nyt sitten tulossa turha ero hyvin alkaneelle suhteelle vai onko tuollaiset pelot vain naisten "omia" juttuja, jotka menevät aikanaa ohi vai mitä tässä pitäisi alkaa tekemään...kun itsekin alan kohta epäillä itseäni, että onko tällaisessa tilanteessa järkeä jatkaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa siltä, että tyttöystävällesi on annettu ahdistusta oikein isolla kauhalla, eikä hän oikein osaa käsitellä ahdistuksiaan muuten kuin peilaamalla ne suoraan teidän suhteeseen.
Kerrot vaan hänelle, että et ole lähdössä yhtään mihinkään, etkä halua jättää häntä yksin. Kyllä hän siitä ennen pitkää tokenee, pelko- ja ahdistuskausia tulee itse kullekin aina välillä ja on hyvin oleellista, että silloin on joku tärkeä ihminen tukena. Anna tytön kipuilla rauhassa kipunsa ohi, siitä selvittyään hän viimeistään luottaa sinuun joka solullaan.
et nuo pelot riippuu ihan ihmisestä mutta toki huonoissa suhteissa olleet pelkäävät jätetyksi tulemista..
aikahan sen näyttää et mihkä et ole lähössä joten jatka vaan.
mulla oli kyllä samanlaisia pelkoja poikaystäväni kanssa suhteemme alussa. Pelkäsin että hän jättäis minut joskus (no niin kyllä sitten lopulta kävikin, kylläkin paljon myöhemmin). Monesti itkinkin sen vuoksi, olin niin rakastunu ja pelkäsin että sydän särkyy.
Että kyllä meilläkin kesti se suhde vielä pitkään minun pelkojen jälkeen...alussa noita pelkoja voi olla itse kullakin. Osoita vain rakkauttas hänelle joka päivä vaikka vain pienillä sanoilla tai teoilla, niin ainakin pelkojen pitäis hälvetä. Muista ongelmista nyt en sano mitään.