Tämä pätee myös ns oikeissa suhteissani. Eli olen ihan kaverina jutellut erään tyypin kanssa jo pitkään. En ole ollut kiinnostunut muusta kuin jutustelusta. Nyt kun olen ollut sinkkuna jonkin aikaa hän taas kysyi että voisimmeko tutustua paremmin? Asumme satojen kilometrien päässä toisistamme eli tapaaminen ei ihan heti tule kyseeseen. Eli hän on ollut se aktiivinen osapuoli. Olemme jutelleet syvällisesti ja molemmat olemme olleet sitä mieltä että haluamme ehdottomasti tavata. Ja kumpikin haluaa sitoutua tähän eikä sivusuhteita. Olemme keskustelleet päivittäin tunteja. MUTTA itse olen ihan korviani myöten rakastunut ja yritän koko ajan hillitä itseäni. Lisäksi tunnen olevani mustasukkainen. Tuntuu että lopetan suhteen koska en kestä mustasukkaisuuden tunnetta enkä halua hänelle sitä näyttää. Analysoin nykyään jatkuvasti mitä kirjoittaa ja ai jaa ei näköjään enää kiinnosta. Haluan käyttäytyä hyvin ja viileästi. Itsekin hän on sanonut olevansa mustis jos esim lähden ulos kavereiden kanssa. Olen aivan varma että hän pyörittää jotain toista naista ja kaikki menee pieleen. En halua ajatella näin mutta kun en voi tunteilleni mitään. Mikä minussa on vikana? Olen tullut erittäin törkeästi petetyksi aikoinani. Miksi en vaan voi olla huoleton ja ajatella kevyesti ettei haittaa mitä hän tekee. Enkä koskaan myöntäisi näitä tunteita hänelle. Ehkä hän kirjoittelee hieman harvemmin ja itsekään en halua antaa epätoivoista kuvaa. Odottelen vaan hänen yhteydenottoaan. Ei tästä taida mitään tulla..... Ehkä vaan kaveripohjalta parempi jatkaa????
miksi ihastun
en mä osaa
3130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et ole oikeasti rakastunut kyseiseen ihmiseen, ethän ole häntä edes tavannut. Olet rakastunut itse luomaasi mielikuvaan hänestä ja rakastumisen tunteeseen itsessään.
Lentokoneet, junat ja autot kulkee, nyt vain järjestämään tapaaminen jo tulevalle viikonlopulle.
Vaihtoehtoisesti jatkat kirjoittelua ja nautit ihastumisen tunteesta niin kauan kuin se kestää. Tuohan on turvallinen tapa koota itseään petetyksi tulemisen jälkeen, vähän kuin teini-ihastus pop-idoliin; voi olla ihastunut mutta ei tarvitse oikeasti tavata ihmistä ja ottaa todellista riskiä hylätyksi tulemisesta. Koska vaikka varmasti pettyisitkin, jos yhteydenpitonne loppuisi, niin ei se maailmaasi murskaisi.
Ilmeisesti sinulla on myös paljon "tyhjää" aikaa eli aikaa jolloin ei ole muuta tekemistä kuin analysoida hänen viestejään. Vietä enemmän aikaa ystävien kanssa, harrasta, opiskele... keksi tekemistä.
Mitä oikeasti menetät jos näette? Ja toisin päin, mitä voisit saada? Ihmisen kannattaa tarttua hetkeen ja kokeilla. Yksin mökissä vain karkeroituu.
Miten tämä liittyy nettideittailuun?