Psykologi: Miehen pitäisi asettaa naiselle rajat
Naiset kaipaavat miehisiä miehiä, mutta löytävät usein vain joko macho-tyyppisiä alistajia tai liian kilttejä nyhveröitä. Parisuhteen ongelmien ydin onkin liiallinen tasa-arvo, sanoo psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt. YLEn Aamu-TV:n haastattelema Dunderfelt muistuttaa kirjassaan Parisuhteen kemia, että nykyaikainen tasa-arvo samanlaisuutena toimii kyllä yhteiskunnallisella tasolla, mutta ei parisuhteessa. Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen. Miehen ei pitäisi vain myötäillä Tony Dunderfelt haluaa miehen asettavan naiselle rajat. Miehen ei pitäisi vain myötäillä naista. Moderni nainen kaipaa vastusta – mutta ei vastustajaa. Mies on hyvää hyvyyttään oppinut että naista pitää kunnioittaa. Seurauksena on, että todellista vuorovaikutusta ei synny. Dunderfelt kuvaa miehisiä pms-oireita sanoin ”passiivisen miehen syndrooma”. Vastaavasti naiset kärsivät ”paniikinomaisen itsenäistymisen saavuttamisen syndroomasta”, jolloin naisen pitää elämässä kontrolloida kaikkea. Usein se menee psykologin mukaan yli. Nykymies on jälleen muutoksessa Parisuhde on muuttunut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Vuosituhansien historia määritteli perinteisen parisuhteen, jossa naisella ei ollut itsenäistä tahtoa. Dunderfelt kuvaa tätä vaihetta parisuhteessa ykkösvaiheeksi. Kakkosvaiheessa, noin sata vuotta sitten, tapahtui käänne. Naisille annettiin täysi itsenäisyys parisuhteessa. Koska tässäkin mallissa on omat ongelmansa, ollaan nyt siirtymässä kolmanteen vaiheeseen. Primitiivisen ykkösvaiheen muistot elävät meissä edelleen. Usein käytännössä sovelletaan edelleen vanhoja malleja, jotka eivät nykyaikana enää toimi. Miten olla mies alistamatta naista? Naiset kaipaavat miehisiä miehiä. Sinkut eivät löydä kunnon miehiä. Tarjolla on vain ykkösvaiheen machoja, joita moderni nainen ei kaipaa - tai kakkosvaiheen ylikilttejä miehiä. Psykologi Tony Dunderfelt tarjoaa kolmannen vaiheen miehen mitaksi miestä, joka on kova oikealla tavalla, mutta osaa myös olla pehmeä, avoin ja kuuntelevainen. Ennen aikaa syvästi intiimille parisuhteelle ei ollut. Ruuan ja lämmön hankinta olivat etusijalla. Nyt perustarpeet ovat kunnossa ja aikaa olisi, mutta samalla on vajottu siihen että mies passivoituu ja nainen yliaktivoituu. Katkeroitunut mies palautuu Dunderfeltin mukaan takaisin ykkösvaiheeseen. Hän ei mahdollisesti halua olla naisten kanssa tekemisissä. Miehiset tarpeet jäävät taka-alalle.
http://yle.fi/uutiset/psykologi_miehen_pitaisi_asettaa_naiselle_rajat/5254291
Naiset kaipaavat miehisiä miehiä, mutta löytävät usein vain joko macho-tyyppisiä alistajia tai liian kilttejä nyhveröitä. Parisuhteen ongelmien ydin onkin liiallinen tasa-arvo, sanoo psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt. YLEn Aamu-TV:n haastattelema Dunderfelt muistuttaa kirjassaan Parisuhteen kemia, että nykyaikainen tasa-arvo samanlaisuutena toimii kyllä yhteiskunnallisella tasolla, mutta ei parisuhteessa. Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen. Miehen ei pitäisi vain myötäillä Tony Dunderfelt haluaa miehen asettavan naiselle rajat. Miehen ei pitäisi vain myötäillä naista. Moderni nainen kaipaa vastusta – mutta ei vastustajaa. Mies on hyvää hyvyyttään oppinut että naista pitää kunnioittaa. Seurauksena on, että todellista vuorovaikutusta ei synny. Dunderfelt kuvaa miehisiä pms-oireita sanoin ”passiivisen miehen syndrooma”. Vastaavasti naiset kärsivät ”paniikinomaisen itsenäistymisen saavuttamisen syndroomasta”, jolloin naisen pitää elämässä kontrolloida kaikkea. Usein se menee psykologin mukaan yli. Nykymies on jälleen muutoksessa Parisuhde on muuttunut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Vuosituhansien historia määritteli perinteisen parisuhteen, jossa naisella ei ollut itsenäistä tahtoa. Dunderfelt kuvaa tätä vaihetta parisuhteessa ykkösvaiheeksi. Kakkosvaiheessa, noin sata vuotta sitten, tapahtui käänne. Naisille annettiin täysi itsenäisyys parisuhteessa. Koska tässäkin mallissa on omat ongelmansa, ollaan nyt siirtymässä kolmanteen vaiheeseen. Primitiivisen ykkösvaiheen muistot elävät meissä edelleen. Usein käytännössä sovelletaan edelleen vanhoja malleja, jotka eivät nykyaikana enää toimi. Miten olla mies alistamatta naista? Naiset kaipaavat miehisiä miehiä. Sinkut eivät löydä kunnon miehiä. Tarjolla on vain ykkösvaiheen machoja, joita moderni nainen ei kaipaa - tai kakkosvaiheen ylikilttejä miehiä. Psykologi Tony Dunderfelt tarjoaa kolmannen vaiheen miehen mitaksi miestä, joka on kova oikealla tavalla, mutta osaa myös olla pehmeä, avoin ja kuuntelevainen. Ennen aikaa syvästi intiimille parisuhteelle ei ollut. Ruuan ja lämmön hankinta olivat etusijalla. Nyt perustarpeet ovat kunnossa ja aikaa olisi, mutta samalla on vajottu siihen että mies passivoituu ja nainen yliaktivoituu. Katkeroitunut mies palautuu Dunderfeltin mukaan takaisin ykkösvaiheeseen. Hän ei mahdollisesti halua olla naisten kanssa tekemisissä. Miehiset tarpeet jäävät taka-alalle.
http://yle.fi/uutiset/psykologi_miehen_pitaisi_asettaa_naiselle_rajat/5254291
Vastaukset 3
Vanhimmat
Macho vai nössö: ei kumpikaan!
Asettaa rajat - häh? Toisaalta Dunderfelt sanoa, että ei saisi alistaa ja toisaalta haluaa miehen asettavan rajat. Ei miehen ole hyvä olla nyhverö ja joka asiassa myötäillä, mutta eihän se nyt sitä tarkoita, että pitäisi asettaa rajoja aikuisille ihmisille.
Mitä tarkoittaa liiallinen tasa-arvo? Eikö voisi suoraan sanoa olevansa sitä mieltä, että miehen ja naisen ei pitäisi olla parisuhteessa tasa-arvoisia? Miksi kierrellä noin, jos on sitä mieltä, että miehen tehtävä on pitää nainen ruodussa? Jos haluaa sanoa, että miehet ja naiset ovat keskimäärin erilaisia, miksei voi sanoa niin?
Jokainen mielestäni asettaa rajat sille, miten sallii itseään kohdeltavan. Mutta että pitäisi rajoittaa naista parisuhteen onnen vuoksi - en tajua. Mielestäni naista pitää kunnioittaa. Ja miestä pitää kunnioittaa. En ymmärrä, miten kunnioitus tuhoaisi vuorovaikutuksen; mielestäni kunnioitus nimen omaan mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen. Silloinkin, kun on riitaa, voi luottaa siihen, että riidellään asiasta eikä lytätä toisiamme ihmisinä.
Mä en kaipaa vastusta, kaipasin kumppania. Halusin miehen, joka tietää, mitä tahtoo ja osaa tuoda sen ilmi. Luetaanko se sitten kovuudeksi; se, että osaa kommunikoida?
Parisuhde"asiantuntijoiden" ongelmana on luulo siitä, että on vain yksi malli pitkiin/toimiviin parisuhteisiin.
Mitä sillä on väliä kenet kukin valitsee? Eri asia on jos ukko juo ja hakkaa. Sellainen tulisi jättää heti.
Entäs jos akka juo ja hakkaa ,mitäs sille pitäs tehdä?