Olen ollut jo noin vuoden ihastunut erääseen tyttöön. Valitettavasti tyttö on kuitenkin varattu, enkä usko, että hän edes tiesi ihastumisestani. En uskaltanut tehdä mitään, vasta kuin syksyllä, jolloin aloin kirjoitella sähköpostia hänelle. Luulin aluksi, että ihastuminen menisi ohi ajan kanssa, kuten edelliset, mutta kun ei niin ei. Olen lähettänyt myös lahjoja hänelle, mutta tyttö tuntuu olevan uskollinen poikaystävälleen. Kovin kiltti hän on minulle ollut sähköpostiviesteissäänkin ja pitää kovasti runoistani ja rakkauden tunnustamisestani. Olisi tietenkin kovin itsekästä yrittää riistää tyttöä toiselta mieheltä (aivan kuin joku nyt omistaisi hänet), mutta olen todella yksinäinen ja masentunut ajoittain. Mitä teen?
Mikä neuvoksi
Yksinäinen
7531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ns. ilo irti koko asiasta. Ajattele: Olen onnekas kun minulla on joku josta unelmoida.
Elämä menee eteenpäin ja asioilla on taipumus ratketa ajan kanssa, sinusta riippuu miten.
Jos et anna yksinäisyyden hallita ja olet tytön kanssa vaikka sähköpostitse yhteydessä, niin sinulla on varmasti hauskempaa kuin yksin ja kuka tietää mitä voi sattua..
"Ihminen voi teoillaan ja päätöksillään vaikuttaa kaikkeen muuhun paitsi säähän"
Olet oikeassa tuossa asiassa, ja niin minä lähinnä ajattelenkin. Parempi kuin ei mitään. Olen iloinen, kun näen hänen kasvojaan ja olen iloinen, kun kuulen hänen ääntään. Kyllä varmasti asia ratkeaa...ajan kanssa (vasta vuosi kärsivällisesti odoteltu). Yksinäisyys...se tässä onkin se suurin ongelma. Suorastaan masentavan yksinäistä. Noh, täytyy selvitä.
Älä hyvä mies mene sotkemaan sen tytön ja poikaystävän välejä... jos järki on päässä, niinpysy poissa. Ajattelen tätä omasta näkökulmastani... en todellakaan pitäisi siitä että toinen nainen lähettelisi lahjoja kullalleni ym. Vielä se "oikea" sinunkin kohdallesi sattuu.
Olen ajatellut paljon asiaa. Olen miettinyt, että eihän se minulle kuulu. En kuitenkaan jaksa uskoa "siihen oikeaan". Lisäksi tasoni on suhteellisen korkea, minkä vuoksi aiemmat ihastukseni ovatkin loppujen lopuksi osoittautuneet ns. "vääriksi henkilöiksi". Heistä löytyi parin viikon tarkkailun aikana tiettyjä asioita (ja paljon), joista en pitänyt. En onneksi puhunut kenellekään. Olen ajatellut tätäkin asiaa siltä kannalta, että joku yrittäisi saada minun tyttöystävääni omakseen, siis jos minulla olisi sellainen. En niitä lahjoja (jotka olivat suhteellisen arvokkaita) kuitenkaan lähettänyt sillä mielellä, että saisin tytön omakseni, vaan siksi, että hän saisi iloita niistä. Olen onnellinen jo siksi, että saan tuottaa hyvää mieltä tälle tytölle.
On se nyt saatana, kun pitää himota toisten ämmiä. Jätä se tyttö rauhaan. Kyllä vapaita ämmiä riittää. Vittu sut voidaan vielä tappaa tosta jos se kaveri on sairaanloisen mustasukkainen !
No sinäpä vasta asiantuntijalta vaikutat. Kirosanojakin kertyi melkolailla. "Saatana", "vittu"...ei, ei, ei. Varsin säälittävää. Enkä lisäksi kutsuisi sitä tyttöä "ämmäksi". Saattaisin itse jopa loukkaantua tuosta. Himoitseminen on kaiken lisäksi vielä ehkä väärä termi. Enpä tiedä siihen sopivaa sanaa, mutta tuo kuullostaa liian eläinmäiseltä. Enkä usko sen "kaverin" olevan sairaanloisen mustasukkainen...joskin hän ei vielä edes tiedä, että olen ihastunut hänen tyttöönsä...Sinun viestiäsi ei kuitenkaan voi miltään pohjalta ottaa tosissaan...
.....mutta tuo on vittumaisin ja raukkamaisin teko mitä voi tehdä...........vaikkakin ymmärrän sinua......mutta anna ajan tehdä tehtävänsä....älä koita saada heitä eroamaan....aika tekee sen jos tekee.....ja jos tekee, niin silloin sinulla on mahdollisuudet(ellet ole jo löytänyt toista....)
T:Asian kokenut väärältä puolelta.....