luottamus kaukosuhteessa

Tuossahan ei ole mitään järkeä. Oletteko nyt loppuun asti miettineet, mikä teille on tärkeää.
Elän kaukosuhteessa ja tapaamiset ovat aika harvinaista herkkua. Olemme kumpikin ajatelleet, että suhde jatkuu päivän kerrallaan. Tuota tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Riitelyyn emme aikaamme tuhlaa. Kummallakin on elämänsä tahoillaan ja yhteistä arkea emme edes suunnittele.
Anna sille miehelle nyt aikaa miettiä ja tilaa. Älä painosta, jos hän katsoo sinut tärkeimmäksi, hän kyllä tekee ryhtiliikkeen, mutta jos suhde väljähtää niin se ei olisi kuitenkaan kestänyt.
Tuota naamakirja touhua en ymmärrä lainkaan. Meillä kulkee puhelut, tekstarit ja sähköposti.

Meidän suhteessa alkaa tulla vasta puoli vuotta täyteen, mutta ajatuksena on että kohta otetaan kummankin lapsi mukaan kuvioon, siis tutustutaan kaikki keskenämme. Silloin tapaamisten järjestely luonnollisesti helpottuu, kun ei ole enää väliä ovatko lapset missä. Eikö teillä ajateltu koskaan lähteä tähän?
Toisaalta kuulostaa vähän siltä, että onko mies kyllästymässä ja suhde arkistumassa kun ei enää yhtä hanakasti pidä yhteyttä. Ja sitten homma riitaantuu ja vaikeutuu entisestään. Vaikea neuvoa kyllä.

ollaan molemmat tavattu toistemme lapset ja lapsetkin ovat keskenään tutustuneet, tapaamisia lähinnä haittaa rahan puute ainakin omalta osalta ja lasten koulut ja harrastamiset. en tiedä kyllä mitä tässä pitäisi tehdä, jälleen koitin lähteä asioita selvittämään ja kyselemään asioiden perään joita olen ihmetellyt ja vastauksia en taaskaan saanut vaan toinen hermostui ja suuttui josta johtuen ei ole taas päiviin ottanut mitään yhteyttä. Selitin hänelle jällee kerran että tahtoisin vaan ymmärtää jotta voisin itse paremmin... toki voisinhan minäkin yhteyttä ottaa vaan, alan olla kovin väsynyt siihen, että pyytelen anteeksi asioita joita minun ei kuuluisi pyydellä.
Kurja tilanne, kun koen ainakin itse että olen löytänyt sen ihmisen kenen kanssa tahdon vaikeuksista huolimatta jakaa elämäni, enkä tahtoisi luovuttaa vaan eipä tässä pian muita vaihtoehtoja ala olemaan. tämä on jotenkin niin uuvuttavaa, kun tahtoisi luottaa mutta kun tuo toisen käytös on tuollainen niin alkaa sitä jo vähemmästäkin ihmettelemään...