mietteitä

Pariterapia? Ja kenties terapia? Olet hyvä juuri tuollaisena! Se että toinen dissaa, kertoo hänestä jotain tai hänen kiinnostuksesta. Ei siitä, että olisit huono. Jos hän on liian määräävä tai ei pidä sinusta, onko parempi erota vai auttaako pariterapia. Älä miehen vuoksi tee mitään itsellesi! Katuisi vaan jälkikäteen raskaasti. Masennukseen on apua. Olet yrittänyt kovasti miehen vuoksi ja kenties miellyttää. Ole sellainen kuin olet. Entä jos se onkin mies joka tekee ja sanoo aina väärin? Onko menossa valtataistelu, mies koittaa olla määräävä? Jos hän ei arvosta, löydät paljon ihmisiä ja miehiä jotka arvostavat sinua. Muista se aina. Olet vapaa määräämään elämästäsi, menoistasi ja tekemisistäsi. Sulla saa olla omat mielipiteet.

Ja äkkiähän sen huomaa mistä toinen ei pidä ja pitää. Mutta ei hän voi aina määrätä, mikä on oikein ja väärin. Jos on liian erilainen, onko hyvä olla yhdessä.

Silloin tuo suhde ei ole sinulle hyvästä. Rakastatko itseäsi tarpeeksi jos jäät tuollaiseen suhteeseen? Kun rakkaus itseäsi kohtaan kasvaa, voit saada paremman suhteen. Mutta jäämällä tuohon, suunta on alaspäin.

En kehoita jatkamaan suhdetta ilman terapiaa.

Hei ap! Tekstisi perusteella parisuhteesi ahdistaa sinua paljon. Sinun kannattaa vakavasti miettiä kannattaako sinun jatkaa sitä. Miksi olla ihmisen kanssa, jonka rinnalla et voi olla oma itsesi. Sinun kannattaisi puhua asiasta jollekin. Myös miehellesi, jos hän on valmis kuuntelemaan. Jos asiat eivät ratkea, teidän kannattaa lähteä eri suuntiin. Life is not worth a damn till you can say, hey, world, I am what I am, what I am.

Eli miehesiko on se, joka määrittelee mikä tekeminen tai sanominen on oikein? Haloo!!

Mikä tekee miehestäsi niin erinomaisen, ettet ole "tarpeeksi hyvä". Sellainenko ihminen on hyvä, joka kertoo toiselle jatkuvasti miten huono toinen on? Haloo!

Toivottavasti kirjoituksesi on provo, itsemurha ei ole ratkaisu, ei edes itsesääliin.

Minä mietin itsemurhaa vain aikoinaan edellisessä liitossani, jossa puolisollani oli narsistinen persoonallisuushäiriö. Suhde oli sairas, ahdistava ja vaikea. Se ei tehnyt hyvää myöskään omalle henkiselle jaksamiselleni. Onneksi lähdin.

Nykyisessä parin vuoden suhteessani en ole kertaakaan vähääkään miettinyt itsemurhaa, tai eroa, tai muutakaan ahdistavaa. Olen saanut itseni kuntoon, ja kumppanini on terve.