Olen nyt aikani lueskellut tätä uskottomuusketjua ja huomannut ettei pettäjät itse kerro todellisia syitä tekoonsa. Asiantuntijat, siis moralisoijat kyllä pohtivat syitä pettäjän tekemisiin, vaikka itsellä ei ole kokemuksia niistä syistä mitkä johtivat pettämiseen.
Siis pettäjät, kertokaa syyt mitkä johtivat pettämiseen!!
Siis pettäjät, kertokaa syyt mitkä johtivat pettämiseen!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
tulevasta voin sanoa, että haluan seksiä tämän henkilön kanssa niin paljon. siis seksiä. aikaisemmin lähinnä, kun on tilanteeseen ajautunut ja se vastapuoli halunnut seksiä. vain seksi aina ollut motiivi. ei väliä millasta seksi kotona on, se on aina erilaista. ikinä en ole tunteita sotkenut näihin hommiin.
Ongelmat kotona. Ihan meistä molemmista johtuen, ei voi syyttää pelkästään toista. Halu saada hyväksyntää ja tuntea olevansa haluttu ja rakastettu kun kotona emme kykene toisillemme näitä tunteita antamaan tai vastaanottamaan.
Toiset pettäjät eivät kerro jos heillä itsellään ei ole mitään syitä pettämiselle eli se on ollut hetken hairahdus ja se saa jälkikäteen tuntemaan ainoastaan häpeää. Häpeää siitä, että teki jotain sellaista jota ei olisi osannut koskaan edes kuvitella. Seikkailunhalua!
Toiset meistä osaavat kertoa ajatuksensa jopa silloin jos pettäminen on käynyt mielessä, mutta se on jäänyt toteuttamatta. Miksi sen tekisin ja mitä siitä seuraisi jälkikäteen? Tuohon tilanteeseen ei tarvita kuin pieni erimielisyys pitkässä parisuhteessa joka muka oikeuttaisi satuttaa toista kuin kostoksi. Ei se olisi parisuhteen loppu!
Toiset menevät ja pettävät pettämisen ilosta! Heitä ei jarruta mikään eivätkä he kadu koskaan jälkikäteen. Heille ei haittaa puolison satuttaminen sillä heiltä puuttuu omatunto ja oikeudentaju. He satuttavat touhuillaan lähimmäisiään eikä se tunnu missään..Myös pettämiskaverit saavat osansa! Tälläinen ihminen on tunne-elämältään häiriintynyt ja varhaislapsuudessa.
Taas näitä omantunnon perääjiä! Kukaan ei täällä ketään omista, eikä voi sanella toiselle ihmiselle vaatimuksia siitä, miten tämän pitää elämäänsä elää!
Tällaiset kotipsykologit ovat tekemässä diagnoosia toisten lapsuudenkokemuksista, täysin vailla todellisuuspohjaa!
Pettäminen jäi henkiselle tasolle ennen kuin erosin entisestä miehestäni. Ihastuin korviani myöden työkaveriin, vanhaan tuttuun, josta löytyi uusia puolia. Työkaveri kuunteli, ymmärsi ja tuki minua vaikeana aikana, kun taas puolisolta en saanut minkäänlaista myötätuntoa silloin, kun olisin sitä kipeästi kaivannut. Syvä pettyminen puolisoon oli eron alulle laittanut tekijä - löin tuttavuuden työkaverin kanssa jäihin tuossa vaiheessa ja setvin liittoni loppuun.
Omalla kohdalla syynä oli ainakin enimmäkseen seksin puute kotona. Ja oon siis nainen. Asia oli kyllä otettu puheeksi moneen kertaan mutta mies ei ollut valmis hankkimaan apua vaikka sitä pyysin, fyysisestä viasta ei kuitenkaan ollut kyse. Kai siinä oli sitten tarve tuntea itsensä halutuksi edes jossain.. myöhemmin tajusin kyllä että moni muukin asia oli suhteessa vialla ja ymmärsin lähteä.
Halu saada seksiä.
eräässä suhteessa miehen välinpitämätön käytös mua kohtaan, toinen huolehti kokoajan että onhan nyt kaikki hyvin etc. ja illalla se sitten levisi "käsiin" ja päädyttiin sänkyyn (mies jätti mut yksinään mulle vieraaseen kaupunkiin, hänen kavereiden kanssa.
myöhemmin selvisi että mieheni oli kahta naista pyörittänyt koko ajan.
Tämä on helppo. Todelliset syyt uskottomuuteen ovat aina joko fyysisiä (useinmiten) tai psyykkisiä, eli seksi tai henkinen yhteys (tai molemmat).
Edellisessä suhteessa, kauan sitten petin silloista avopuolisoa. Suhde oli molemminpuolin huonosti hoidettu, hänel oli mielenterveysongelmia enkä osannut elää sen kanssa. Mulla taas päihdeongelma eikä hän hyväksynyt sitä ollenkaan. Mutta ei se ollut syy eikä selitys pettämiselle. Olisin voinut ja olisi pitänyt hoitaa ongelmat. Petin koska siihen tuli mahdollisuus, vieraalla paikkakunnalla kavereiden kanssa ryyppyreissulla, yllättäen toinen nainen alkoi viettelemään. En olisi paljastunut mutta paljastin asian itse koska suhde avopuolison kanssa oli kauhea ja halusin siihen muutoksen, enkä silloin keksinyt muuta keinoa siihen. Ajattelin varmaan alitajuisesti, että hän havahtuisi kun kuulee pettämisestä ja alkaa panostamaan enemmän suhteeseen. Ja jotenkin oudosti ajattelin, että itsekin sen kautta alkaisin. Siinä kävi kuitenkin niin että hän heitti mut pihalle. Tapailtiin vähän sen jälkeen vielä hetken aikaa, mutta hän ei päässyt yli pettämisestä ja suhde loppui.
Petin koska en saa läheisyyttä ja seksi tarpeeksi kotoa. Ollaan oltu vaimon kanssa naimisissa jonkin aikaa, mutta usean viikon tai kuukauden kuivat kaudet alkoi lopulta ärsyttää. En todellakaan olisi halunnut pettää, mutta ei vain osata keskustella suoraan. Hain "lohtua" muualta.
On se perin merkillistä tämä elämä. Keke, osaat siis panna vierasta naista, mutta vaimosi kanssa et osaa keskustella suoraan. Ja kun olet petoksen tielle lähtenyt, paluuta ei enää ole. Toivottavasti sulla ei ole lapsia, joiden sydän särkyy, kun isän lohtu tulee päivänvaloon.