Havaintojeni mukaan Päijänteen vesistön latvoilla, kuten pohjoisessa Keski-Suomessa ja Ylä-Savoon kuuluvien Keiteleen ja Pielaveden kuntien alueilla esiintyy "kennää" sanaa paikannimissä. Tiedänpä Ylä-Savosta kaksi maatilan nimeä, jotka ovat "Kennää". Äänekoskella taitaa olla Kotakennäänsalmi. Maastokohtana kyse lienee jonkinlaisesta kumpareesta.
Jos nämä yksitavuiset sanat jätetään pois laskuista, eipä taida suomen kielessä olla monta muuta kahteen ä-kirjaimeen päättyvää nimisanaa tämän "kennään" lisäksi.
Kuinkahan suurella alueella kyseistä sanaa esiintyy ja mikähän lienee sen etymologia?
Erikoinen paikannimi
Minäpä tässä
13
2434
Vastaukset
Kennään on genetiivimuoto, nominatiivi on kennäs, ei kennää (vrt. kunnas, kunnaan).
Kennäs on Nykysuomen sanakirjan mukaan murresana, joka merkitsee pientä kumpua, kohoamaa maastossa, kumparetta, töyryä.- Minäpä tässä
"...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."
Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.
Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.
Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi. - Onhan näitä
Kunnans, kynnäs, kennäs.
Minäpä tässä kirjoitti:
"...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."
Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.
Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.
Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.Mitäpä jos googlaisit "kotakennäs"?
Minäpä tässä kirjoitti:
"...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."
Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.
Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.
Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.Suomen murteiden sanakirjasta on netissä osa, joka kattaa sanat kala–käävätä: http://scripta.kotus.fi/sms/
Se tuntee kennäs-sanalle lukuisia muunnelmia, mutta ei muotoa ”kennää”. On tietysti mahdollista, että aineiston kerääminen ja käsittely ei ole ollut tarpeeksi tarkkaa. Todennäköisemmältä kuitenkin tuntuu, että kyseessä ei varsinaisesti ole murremuoto, vaan murresanaan perustuva, mahdollisesti sanan väärintulkintaan perustuva nimi.
Kyse ei liene siitä, että s-loppu olisi pudonnut pois. Siitähän syntyisi muoto ”kennä”, jota esiintyykin. Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste. Koska kennäs-sanasta esiintyy varmaankin enemmän muita muotoja kuin nominatiivia, on jossain vaiheessa tulkittu, että ”kennään”, ”kennäällä” jne. ovatkin sanan ”kennää” muotoja (vrt. vapaa : vapaan jne.).- Minäpä tässä
Onhan näitä kirjoitti:
Kunnans, kynnäs, kennäs.
" Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."
Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".
Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).
Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata. - 2+9
Minäpä tässä kirjoitti:
"...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."
Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.
Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.
Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi."Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi"
Kotakennäs siellä näyttää olevan. - ....,,,
Minäpä tässä kirjoitti:
" Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."
Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".
Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).
Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.Karttapaikka löytää kaksi Kalettoma-nimistä taloa, ja seitsemän Kaleton-nimistä.
- Jaakkimanjuurinen
Minäpä tässä kirjoitti:
" Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."
Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".
Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).
Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki. En tiedä, ovatko venäläiset kääntäneet Huuhanmäen omalle kielelleen. Paljon väkeä ei siellä asu eikä synny enää venäläisten toimesta.
- A vot
Minäpä tässä kirjoitti:
" Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."
Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".
Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).
Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.Tarkitsin Jaakkiman Huuhanmäen kirjoitusasuan. Kyllä sanotaan Huuhanmäki vielä, mutta kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla.
- Minäpä tässä
Jaakkimanjuurinen kirjoitti:
Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki. En tiedä, ovatko venäläiset kääntäneet Huuhanmäen omalle kielelleen. Paljon väkeä ei siellä asu eikä synny enää venäläisten toimesta.
"Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki."
Joo, onhan näitä tässä muodossa paljonkin näitä "huuhta" nimen murteellisia taivutuksia paikanniminä , joka kirjakielen mukaan kai pitäisi olla muodossa "huuhdan". Koko "huuhta"- sanahan on länsimurteissa yhdellä u-kirjaimella ja aikalaisen tavan mukaan juuri tämä länsimurteinen "huhta"- muoto on (jälleen kerran) hyväksytty kirjakieleen; siis siitäkin huolimatta, että kyseinen kaskeamismuoto on ollut leimallisesti itäsuomalaisten viljelytapa.
Meilläpäin vain tämä "huuhta"- sanasta käytetty murteellinen sijamuoto "huuhan" on päässyt jonkin virhetulkinnan tuloksena pujahtamaan karttalehdelle siten, että genetiivistä on johdettu nominatiivi merkitsemällä paikannimeksi koominen "Huuha"-muoto.
- Qntelija
>eipä taida suomen kielessä olla monta muuta kahteen
>ä-kirjaimeen päättyvää nimisanaa tämän "kennään" lisäksi.
Kansalaisen karttapaikka tuntee Äikää-nimisen talon (tilan) Rautjärveltä ja Loimaalta. VRK:n nimipalvelu tietää 131 suomalaista sukunimen Äikää kantajaksi.
Tauno Äikää oli aikanaan nimekäs urkutaiteilija. Pianokin oli hänelle tuttu instrumentti ja Äikää toimi muun muassa laulaja Sulo Saaritsin säestäjänä kouluihin suuntautuneilla konserttikiertueilla.
Kun parivaljakko Saarits-Äikää oli 1960-luvulla jälleen kerran esiintymässä koulussamme, tuumasi muuan luokkakaverini:
”Mennäänpäs kuuntelemaan. kuinka Tauno äikää ja Sulo mäikää!” - 11+14
Häijää, Hyvinkää, Sälinkää.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2134060Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1112573Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit382275Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?801390Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te861288- 481149
- 751027
- 59893
Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme
Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu58861- 44822