Varietee(1983) ;
Se Yön esikoinen, joka saa sen mun perinteiset 4 tähteä viijestä tähdest.
Hyvää musaa.
Uuden aallon punk-rokkia.
Lievää iskelmällisyyttä mukana, mut punkrokin muodossa.
Melankoliaruuvit löysällä joissaki biiseissä.
Jotkut biisit on hyvin rock.
Toimii aina.
Kriitikot myös kehuivat levyä.
Sanoivat mm että nyt tuli jotain uniikkia musaa Suomen musakenttään.
Oikeassa olivat silloin kriitikot.
Myös ostava yleisö tavoitti levyt HYVIN.
Mysrkyn jälkeen(1986) ;
Hyvä levy, jota jotkut pitää huonona sen menestyksen jälkeen, kun Yön kolme ekaa myivät hyvin ja sitte neljäs ja kolmas ottivat pesäeroa uuden aallon punkrokkiin ja tyyli vaihtui suomirokiksi eivätkä levyt äänet ja tämä myrskyn jälkeen myyneet kovin hyvin ees.
Annan 3.5/5 tähteä pätevälle levylle.
Kitarabändinä yhtye kehittyi monipuolisemmaksi, mut se suurin hohto katosi hieman, mutta vain hieman(mun kirjoissani).
Rakkaus on lumivalkoinen(2002) ;
Aika pateettista paikoin.
3 tähteä/5.
Takapakkia Valo-albumilta kun tultiin tähän albumiin.
Jopa jättibiisi rakkaus on lumivalkoinen on hieman pateettinen.
Ohan se toki järkäle, mut ehkä hieman ylihypetetty biisi.
Yöltä kun löytyy parempiaki biisei, kuten ihan niitä suoraviivaisia PEtanderin rokkipaloja 90-luvun puolivälistä.
Levystä puuttuu reilusti tehoja.
Soitto on suhteellisen munatonta.
Siitä puuttuu tunne.
Antaa soittaa(1991) ;
Hieno vuosi mulle ja samana vuonna ilmestyi tää kiekko, joka löi mut ällikällä.
4 tähteä/5.
Yön parhaimpia.
Jopa yhtä hyvä kuin Yön kaksi ekaa albumia.
Biiseissä on reilusti melankoliaa, muttei mitään liian iskelmällistä menoa kuitenkaan.
Jussi Hakulinen tuli tällä levyllä takas biisintekijäx.
Lopputulos toimi hyvin, sillä yleisö osti tätä levyä melko hyvin.
En muista saavuttiko kultalevyn rajaa kuitenkaan.
Radiohitti vie mut minne vaan ei oo suinkaan levyn parasta antia, vaikkei huono biisi ookkaan.
Nuorallatanssija(1984) ;
Erittäin hyvä levy, jota itse maestro Jussi Hakulinen haukkui aika huonoksi, jos oikein muistan.
Jussi on tosin väärässä vai onko tää koko juttu vain makuasia??
4 tähteä annan.
Jussin biiseissä on aina ollu melankoliaa ja melodiaa.
Niin on tälläki kiekolla.
Ja asennetta löytyy myös.
Lanka palaa(1988) ;
Hieno vuosi, josta paljon muistoja mulla.
Hyvä levy.
3.5/5 tähteä saa multa.
Juha Mielonen toi yhtyeeseen oman mausteensa, mut Mielosel meni pian sukset ristiin Ollin kaa.
Harmi.
Oon kaivannu Mielosta musamaailmaan ja kertokaa mulle, jos tiiätte missä bändeissä/bändissä hän on soittanu.
En tiiä onko soittanu missään.
Oon esim kaivannu häntä soolouralle.
Juhan tekstit on hyviä ja sävellykset raikas tuulahdus, joissa on sitä yömäisyyttä tosin, ettei linjasta poikkea kuitenkaan.
Levyn hittibiisit ovat laulu rakkaudelle ja Tia-Maria, mut ite nostan esille vielä biisit pojat, mutta kun tulee aamu viimeisen hetken kyyneleet.
Se Yön esikoinen, joka saa sen mun perinteiset 4 tähteä viijestä tähdest.
Hyvää musaa.
Uuden aallon punk-rokkia.
Lievää iskelmällisyyttä mukana, mut punkrokin muodossa.
Melankoliaruuvit löysällä joissaki biiseissä.
Jotkut biisit on hyvin rock.
Toimii aina.
Kriitikot myös kehuivat levyä.
Sanoivat mm että nyt tuli jotain uniikkia musaa Suomen musakenttään.
Oikeassa olivat silloin kriitikot.
Myös ostava yleisö tavoitti levyt HYVIN.
Mysrkyn jälkeen(1986) ;
Hyvä levy, jota jotkut pitää huonona sen menestyksen jälkeen, kun Yön kolme ekaa myivät hyvin ja sitte neljäs ja kolmas ottivat pesäeroa uuden aallon punkrokkiin ja tyyli vaihtui suomirokiksi eivätkä levyt äänet ja tämä myrskyn jälkeen myyneet kovin hyvin ees.
Annan 3.5/5 tähteä pätevälle levylle.
Kitarabändinä yhtye kehittyi monipuolisemmaksi, mut se suurin hohto katosi hieman, mutta vain hieman(mun kirjoissani).
Rakkaus on lumivalkoinen(2002) ;
Aika pateettista paikoin.
3 tähteä/5.
Takapakkia Valo-albumilta kun tultiin tähän albumiin.
Jopa jättibiisi rakkaus on lumivalkoinen on hieman pateettinen.
Ohan se toki järkäle, mut ehkä hieman ylihypetetty biisi.
Yöltä kun löytyy parempiaki biisei, kuten ihan niitä suoraviivaisia PEtanderin rokkipaloja 90-luvun puolivälistä.
Levystä puuttuu reilusti tehoja.
Soitto on suhteellisen munatonta.
Siitä puuttuu tunne.
Antaa soittaa(1991) ;
Hieno vuosi mulle ja samana vuonna ilmestyi tää kiekko, joka löi mut ällikällä.
4 tähteä/5.
Yön parhaimpia.
Jopa yhtä hyvä kuin Yön kaksi ekaa albumia.
Biiseissä on reilusti melankoliaa, muttei mitään liian iskelmällistä menoa kuitenkaan.
Jussi Hakulinen tuli tällä levyllä takas biisintekijäx.
Lopputulos toimi hyvin, sillä yleisö osti tätä levyä melko hyvin.
En muista saavuttiko kultalevyn rajaa kuitenkaan.
Radiohitti vie mut minne vaan ei oo suinkaan levyn parasta antia, vaikkei huono biisi ookkaan.
Nuorallatanssija(1984) ;
Erittäin hyvä levy, jota itse maestro Jussi Hakulinen haukkui aika huonoksi, jos oikein muistan.
Jussi on tosin väärässä vai onko tää koko juttu vain makuasia??
4 tähteä annan.
Jussin biiseissä on aina ollu melankoliaa ja melodiaa.
Niin on tälläki kiekolla.
Ja asennetta löytyy myös.
Lanka palaa(1988) ;
Hieno vuosi, josta paljon muistoja mulla.
Hyvä levy.
3.5/5 tähteä saa multa.
Juha Mielonen toi yhtyeeseen oman mausteensa, mut Mielosel meni pian sukset ristiin Ollin kaa.
Harmi.
Oon kaivannu Mielosta musamaailmaan ja kertokaa mulle, jos tiiätte missä bändeissä/bändissä hän on soittanu.
En tiiä onko soittanu missään.
Oon esim kaivannu häntä soolouralle.
Juhan tekstit on hyviä ja sävellykset raikas tuulahdus, joissa on sitä yömäisyyttä tosin, ettei linjasta poikkea kuitenkaan.
Levyn hittibiisit ovat laulu rakkaudelle ja Tia-Maria, mut ite nostan esille vielä biisit pojat, mutta kun tulee aamu viimeisen hetken kyyneleet.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.