Miksi mun pitäisi olla olemassa

Miksi minä teen aina vain huonoja päätöksiä? Miks mun pitäis olla olemassa kun kukaan ei edes kerran välitä musta. Aina kun koulussa on jotain juhla mis vanhemmat ovat silloin niin mulle tulee sellanen olo et miks mul ei voi olla tollanen perhe mis sut välitetään rakastetaan ja sä oot joka päivä onnellinen. Mä oon hirveen kade niille jotka ovat onnellisiis. Mä en tajua miks ne jotka eivät kunnioita oma perhettä vaikka niillä on on hyvä perhe. Siis ÄÄÄÄH! Aina kun mä nään kun joku alkaa kiukuttelee tai ei osaa kunnioittaa oma perhettää niin mul tulee mieli repiä sen pää irti ja ja sanoo et HALOO ET SÄ VOI OLLA TOLLEE SUN ÄIDILLES TAI SUN PERHEELLES. Joudun ehkä niinku itkee joka päivä ja perhe on mulle se joka tuhoaa mun elämäni vaikka tää kuulostaa aik järjettömältä mutta se on vaan sillee että niin............
Mun elämä on niin solmussa ja mä en voi luottaa kenenkään enään, että ainoa tie ulos on kuolema. En muista olisinko koskaan ollut onnellinen. Olen aina yrittänyt elää niin kuin en olisi olemassakaan. Ei voi mitään.......ahdistus on silti suunnaton, henki ei kulje ja elämä ei muutu ikinä. Vihaan itseäni. Olen vasta 12 ja mä haluan olla rauhassa ja yrittää elää tälläsessä julmassa maailmassa.