Kastia vaimot

Täällä kuin lukee näitä petettyjen vaimojen kirjoituksia, tulee oikein sellainen fiilis, että oikeasti, onko ne apukoululaisia vai mitä. Niin katkeria ja kateellisia ja täysin mustasukkaisia ja vihaa ja kieroiluja täynnä olevia kirjoituksia. En ihmettele yhtään, että olette tulleet petetyksi enkä tuomitse yhtään näitä pettäjiä tai kakkosia. Niillä on sentään elämänilo tallessa. Kuka jaksaa elää ja olla epäterveen marttyyrin kanssa, joka on niin musta mieleltään, että koko ympäristöstä sammuu valot, kuin nämä "petetyt kuninkaalliset" saapuvat paikalle. Harvassa ovat petetyt, jotka ymmärtävät omaa osuuttaan, elämän sattumien ja muiden asioiden yhtälöiden tulokset niin, että koko mieli ja elämä ei katkeroidu.

En ole pettäjä en petetty, mutta kun näitä kirjoituksia lukee, niin ei ole normaalia elää noin katkerassa maailmassa. Kadehditaan kaikkia mikä liikkuu, ihan sama liittyykö mitenkään omaan petetyn osaan millään lailla. Tyyliin kaikki naiset ovat paskoja ja huoraia, ainakin jos ne sattuu olevan yhtään kauniimpia tai paremmin menestyneitä kuin he itse (siihen ei paljon tarvi).
68312
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 68

Vanhimmat

Osa petettyjen vaimojen kirjoituksista voivat ilmentää suurta katkeruutta, osa kirjoituksista taas on asiallisia ja ilmentää lähinnä suurta pettymystä ja syvää surua. Myös pettäjien ja kakkosten kirjoituksista osa on asiallisia ja osa aivan alatyylisiä ja mauttomia. Ja toisaalta osa palstan kirjoituksista on pelkkiä tekaistuja provoja, joissa joku esiintyy vuorotellen petettynä, pettäjänä tai kakkosena. Näitäkin riittää.

Jos et ole petetty etkä pettäjä, niin et voi ikinä tietää miltä petetystä ihmisestä tuntuu ja miten murskaava kokemus on tulla oman rakkaansa pettämäksi ja menettää kaikki luottamus häneen. Kokemus voi olla hyvin traumaattinen ja järkyttävä ja kestää vuosia päästä siitä yli. On niin helppo tuomita ja arvostella ulkopuolelta, kun ei ole omakohtaista kokemusta. Mutta jos ja kun tulet itse kerran petetyksi, niin sitten ymmärrät kaiken ihan eri lailla. Ja miksi puhut katkerista petetyistä vaimoista? Tietääkseni petetyksi tuleminen on myös monille miehille traumaattinen kokemus ja voi johtaa jopa mustasukkaisuustappoihin. Ja kokemukseni mukaan kyllä ne pettäjät ja ex-kakkosetkin ovat erittäin raivostuneita ja katkeria, kun itse vuorollaan tulevat petetyksi. Eivät hekään koskaan pidä siitä, jos ja kun joutuvat maistamaan omaa lääkettään.

Äänestä

Ja kokemukseni mukaan kyllä ne pettäjät ja ex-kakkosetkin ovat erittäin raivostuneita ja katkeria, kun itse vuorollaan tulevat petetyksi. Eivät hekään koskaan pidä siitä, jos ja kun joutuvat maistamaan omaa lääkettään.

Juuri näin!! Naulan kantaan sanottu.

Äänestä

Aika ruma ja panetteleva aloitus!
Itsekeskeisyydessäsi et näe omaa kuvaasi, sitä kuvaa mikä välittyy tekstistäsi meille lukijoille. Voin kertoa, että se on kaukana kauniista!

Mistä tiedät kuka näistä kirjoittajista on petetty?
Lueskelen ketjuja enkä voisi kuin muutaman merkitä-sitävastoin varatun kanssa salasuhteilijat tunnistan heti muutaman lauseen jälkeen!
Siellä se epätoivo ja katkeruus pesii, niin kovin surullista kuin se onkin.

Äänestä
  • ... Siis luulet tunnistavasi...

    Se on vekkuli juttu, että näistä teksteistä yksi jos toinenkin löytää jotain tiettyä lajia ja vastakkaista ei ollenkaan...

    Se, mikä omaan silmään ensimmäisenä pomppaa on vaimojen ja muiden samanmielisten huuto siitä, miten vapaan ihmisen pitäisi jo viiden kilometrin päästä haistaa ukkomies ja pysyä tästä yhtä kaukana.

    Äänestä

  • tuhtdfg kirjoitti:

    ... Siis luulet tunnistavasi...

    Se on vekkuli juttu, että näistä teksteistä yksi jos toinenkin löytää jotain tiettyä lajia ja vastakkaista ei ollenkaan...

    Se, mikä omaan silmään ensimmäisenä pomppaa on vaimojen ja muiden samanmielisten huuto siitä, miten vapaan ihmisen pitäisi jo viiden kilometrin päästä haistaa ukkomies ja pysyä tästä yhtä kaukana.

    Ei vapaa ihminen tietenkään voi haistaa viiden kilometrin päähän, kuka on ukkomies ja mitä pettämiseen tulee, niin tottakai se pettäjä on aina ensisijainen syyllinen ja päävastuussa pettämisestä. Varsinkin, jos vielä valehdellut kakkoselle olevansa muka vapaa. Silti ihmettelen niitä vapaita kakkosia, jotka tieten tahtoen ryhtyvät epärehellisen ukkomiehen kakkoseksi. En mitenkään syytä heitä ukkomiehen petoksesta, mutta aika tyhminä heitä kyllä pidän, kun ehdoin tahdoin lähtevät pettäjän matkaan ja jopa uskovat hänen puheisiinsa. Ja sitten kun näitä kakkosia itseään petetään sen kolmosen kanssa, niin kyllä hekin raivoavat sille kolmoselle ja syyttelevät, että mokoma vosu tulit minun ja rakkaan ukkomies-rakkaani väliin. Tiedän tapauksia, että on käynyt juuri näin. Varsinkin työpaikoilla näkee näitä erikoisia kolmiodraamoja.

    Äänestä

  • tuhtdfg kirjoitti:

    ... Siis luulet tunnistavasi...

    Se on vekkuli juttu, että näistä teksteistä yksi jos toinenkin löytää jotain tiettyä lajia ja vastakkaista ei ollenkaan...

    Se, mikä omaan silmään ensimmäisenä pomppaa on vaimojen ja muiden samanmielisten huuto siitä, miten vapaan ihmisen pitäisi jo viiden kilometrin päästä haistaa ukkomies ja pysyä tästä yhtä kaukana.

    Kultaseni, kun se näkyy meille ulkopuolisille paremmin ja jopa sinne viiden kilometrin päähän.
    Onko meillä terävämpi huomionkyky ja olemmeko jostain syystä parempia ihmistuntijoita? Uskon, että meitä ei hevin fiilata linssiin!
    Nykypäivän trendi on pettäminen ja salasuhteet, joten on omaa heikkoutta jos ei ymmärrä yhtään kyseenalaistaa uutta ihmistä.

    Äänestä

  • hohhhhoijaaa kirjoitti:

    Ei vapaa ihminen tietenkään voi haistaa viiden kilometrin päähän, kuka on ukkomies ja mitä pettämiseen tulee, niin tottakai se pettäjä on aina ensisijainen syyllinen ja päävastuussa pettämisestä. Varsinkin, jos vielä valehdellut kakkoselle olevansa muka vapaa. Silti ihmettelen niitä vapaita kakkosia, jotka tieten tahtoen ryhtyvät epärehellisen ukkomiehen kakkoseksi. En mitenkään syytä heitä ukkomiehen petoksesta, mutta aika tyhminä heitä kyllä pidän, kun ehdoin tahdoin lähtevät pettäjän matkaan ja jopa uskovat hänen puheisiinsa. Ja sitten kun näitä kakkosia itseään petetään sen kolmosen kanssa, niin kyllä hekin raivoavat sille kolmoselle ja syyttelevät, että mokoma vosu tulit minun ja rakkaan ukkomies-rakkaani väliin. Tiedän tapauksia, että on käynyt juuri näin. Varsinkin työpaikoilla näkee näitä erikoisia kolmiodraamoja.

    Eikö ne ole jo neliödraamoja, jos on vaimo, mies, kakkonen ja kolmonen, vai eikö se vaimo kuulu kuvioon millään tapaa?

    Entä jos mies ei lupaa toiselle naiselle yhtään mitään, mutta nainen tahtoo suhteen joko seksin takia (turvallisempaa ns. vakipanon kanssa kuin pokata joku ventovieras), tai rakastuu mieheen ja "tyytyy" siihen mitä saa, eli satunnaisia tapaamisia. Onko nämä naiset tyhmiä? Jos ovat niin mikä heistä tekee tyhmempiä kuin siitä vaimosta, joka on tietoisesti pettäjämiehen kanssa, vaikka se ilmeisesti satuttaa vaimoa itseään? Mikä siinä vaimon roolissa on se "juttu" että sen vuoksi kannattaa katkeroittaa ja rikkoa itsensä? Toisista naisista kaikki eivät katkeroidu, jos "säännöt" on selvät, eikä mies ole luvannut erota, vaan jopa sanonut ettei ole aikeissa jättää vaimoaan.

    Entä mikä tekee höynäytetystä kakkosnaisesta - joka uskoo miehen valheet että mies on vapaa - tyhmän jos vaimo on vuosikausia (toisinaan jopa vuosikymmeniä) naimisissa miehen kanssa eikä huomaa että mies pettää häntä koko ajan? Onko sellainen suhde oikeasti läheinen millään tavalla, jos puoliso voi touhuta kodin ulkopuolella - toisinaan pyörittää jopa toista perhettä - ilman että vaimo huomaa yhtään mitään? Onhan näitäkin tapauksia, että mies on tekaissut lapset kakkosnaisellekin ja ihan isukkina heiluu sielläkin huushollissa... Toki vähemmän kuin laillisen puolisonsa luona, mutta kuitenkin.

    Entä miksi sellainen vaimo ei ole tyhmä ja millään tavalla osallinen omaan onnettomaan tilanteeseensa, joka menee naimisiin miehen kanssa, joka sanoo heti aluksi ettei sitten tule olemaan uskollinen. Vaimo kaiken järjen mukaan hyväksyy miehen juoksut - tai antaa ymmärtää hyväksyvänsä, ja kuitenkin yrittää muuttaa miestä - ja katkeroituu sitten kuitenkin kun mies pettää, vaikka mies on sanonut olevansa uskoton jo heti alkuunsa? Näitäkin nimittäin on.

    Äänestä

  • Monenlaisiatapauksia kirjoitti:

    Eikö ne ole jo neliödraamoja, jos on vaimo, mies, kakkonen ja kolmonen, vai eikö se vaimo kuulu kuvioon millään tapaa?

    Entä jos mies ei lupaa toiselle naiselle yhtään mitään, mutta nainen tahtoo suhteen joko seksin takia (turvallisempaa ns. vakipanon kanssa kuin pokata joku ventovieras), tai rakastuu mieheen ja "tyytyy" siihen mitä saa, eli satunnaisia tapaamisia. Onko nämä naiset tyhmiä? Jos ovat niin mikä heistä tekee tyhmempiä kuin siitä vaimosta, joka on tietoisesti pettäjämiehen kanssa, vaikka se ilmeisesti satuttaa vaimoa itseään? Mikä siinä vaimon roolissa on se "juttu" että sen vuoksi kannattaa katkeroittaa ja rikkoa itsensä? Toisista naisista kaikki eivät katkeroidu, jos "säännöt" on selvät, eikä mies ole luvannut erota, vaan jopa sanonut ettei ole aikeissa jättää vaimoaan.

    Entä mikä tekee höynäytetystä kakkosnaisesta - joka uskoo miehen valheet että mies on vapaa - tyhmän jos vaimo on vuosikausia (toisinaan jopa vuosikymmeniä) naimisissa miehen kanssa eikä huomaa että mies pettää häntä koko ajan? Onko sellainen suhde oikeasti läheinen millään tavalla, jos puoliso voi touhuta kodin ulkopuolella - toisinaan pyörittää jopa toista perhettä - ilman että vaimo huomaa yhtään mitään? Onhan näitäkin tapauksia, että mies on tekaissut lapset kakkosnaisellekin ja ihan isukkina heiluu sielläkin huushollissa... Toki vähemmän kuin laillisen puolisonsa luona, mutta kuitenkin.

    Entä miksi sellainen vaimo ei ole tyhmä ja millään tavalla osallinen omaan onnettomaan tilanteeseensa, joka menee naimisiin miehen kanssa, joka sanoo heti aluksi ettei sitten tule olemaan uskollinen. Vaimo kaiken järjen mukaan hyväksyy miehen juoksut - tai antaa ymmärtää hyväksyvänsä, ja kuitenkin yrittää muuttaa miestä - ja katkeroituu sitten kuitenkin kun mies pettää, vaikka mies on sanonut olevansa uskoton jo heti alkuunsa? Näitäkin nimittäin on.

    Tähän "monenlaisiatapauksia"- kirjoitajan kommenttiin on pakko tarttua siltä osin, että aina kun näissä kirjoituksissa ihmetellään vaimoja jotka eivät huomaa tai voi edes aavistaa pettämistä ja miehen kaksoiselämää niin pyytäisin miettimään suhteiden erilaisuutta.

    Oikeassa elämässä on eri asia seurustella varatun miehen kanssa jopa vuosikausia tietoisena tai ei ja ne tapaamiset ovat ns. juhlahetkiä joilla ei ole miehen todellisen luonteen ja hänen arkiminänsä kanssa mitään yhteistä. Avioliiton ulkopuolinen luulee vain tuntevansa salamiehensä!

    Aviomies kotioloissa perheensä ympäröivänä ja huolien ja murheiden pääjakajana ja kantajana ei ole aina se sama romanttinen "suuri rakastaja", joka muistaisi huomioida joka hetki vaimoaan siten, kun rakastajatartaan juhlahetkissä.
    Vaimo on tottunut yhteiselämään vuosikymmenien jälkeen eikä suinkaan myöskään huomioi miestään jokainen hetki kuten liiton ulkopuolinen sinkkunainen.

    Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet.

    Arki on siis paljon enemmän kuin sängyssä peuhaamista ja jatkuvasti toisen kainalossa nyhjäämistä. Silti parisuhteessa on edelleen lämpöä ja toisensa arvostamista aviopuolisoina. Tietysti myös rakkautta on, mutta se on muuttanut muotoaan nuoruuden intohimoisten vuosien jälkeen.

    Joskus sitten aviomies on saattanut eksyä sivuraiteelle tarkoituksena kokea jotain hetkellistä hurmaa, mutta kuitenkaan rikkomatta perhettään. Totuus on kuitenkin toinen, kun pettäminen paljastuu! Uskon ja tiedän, että tässä esimerkkiperheessä on vaimolle, lapsille ja lähisukulaisille tullut täydellisenä shokkina kaiken paljastuminen. Yksikään heistä ei voinut koskaan edes aavistaa perheenisän kaksoiselämää.

    Halusin kertoa esimerkin näille ikuisille epäilijöille! Olen joutunut läheltä näkemään pari tälläistä elämänkohtaloa joten on täysin eria asia muutaman vuoden salasuhde ja siinä epäilyksien herääminen kuin kolmenkymmenen vuoden avioliitto jossa puoliso on osoittanut luotettavuutensa ja rehellisyytensä liiton alusta lähtien. Eikä ole ollut mitään syytä epäillä......

    Äänestä

  • Enpetettynävaimona kirjoitti:

    Tähän "monenlaisiatapauksia"- kirjoitajan kommenttiin on pakko tarttua siltä osin, että aina kun näissä kirjoituksissa ihmetellään vaimoja jotka eivät huomaa tai voi edes aavistaa pettämistä ja miehen kaksoiselämää niin pyytäisin miettimään suhteiden erilaisuutta.

    Oikeassa elämässä on eri asia seurustella varatun miehen kanssa jopa vuosikausia tietoisena tai ei ja ne tapaamiset ovat ns. juhlahetkiä joilla ei ole miehen todellisen luonteen ja hänen arkiminänsä kanssa mitään yhteistä. Avioliiton ulkopuolinen luulee vain tuntevansa salamiehensä!

    Aviomies kotioloissa perheensä ympäröivänä ja huolien ja murheiden pääjakajana ja kantajana ei ole aina se sama romanttinen "suuri rakastaja", joka muistaisi huomioida joka hetki vaimoaan siten, kun rakastajatartaan juhlahetkissä.
    Vaimo on tottunut yhteiselämään vuosikymmenien jälkeen eikä suinkaan myöskään huomioi miestään jokainen hetki kuten liiton ulkopuolinen sinkkunainen.

    Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet.

    Arki on siis paljon enemmän kuin sängyssä peuhaamista ja jatkuvasti toisen kainalossa nyhjäämistä. Silti parisuhteessa on edelleen lämpöä ja toisensa arvostamista aviopuolisoina. Tietysti myös rakkautta on, mutta se on muuttanut muotoaan nuoruuden intohimoisten vuosien jälkeen.

    Joskus sitten aviomies on saattanut eksyä sivuraiteelle tarkoituksena kokea jotain hetkellistä hurmaa, mutta kuitenkaan rikkomatta perhettään. Totuus on kuitenkin toinen, kun pettäminen paljastuu! Uskon ja tiedän, että tässä esimerkkiperheessä on vaimolle, lapsille ja lähisukulaisille tullut täydellisenä shokkina kaiken paljastuminen. Yksikään heistä ei voinut koskaan edes aavistaa perheenisän kaksoiselämää.

    Halusin kertoa esimerkin näille ikuisille epäilijöille! Olen joutunut läheltä näkemään pari tälläistä elämänkohtaloa joten on täysin eria asia muutaman vuoden salasuhde ja siinä epäilyksien herääminen kuin kolmenkymmenen vuoden avioliitto jossa puoliso on osoittanut luotettavuutensa ja rehellisyytensä liiton alusta lähtien. Eikä ole ollut mitään syytä epäillä......

    "Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet."

    Siinäpä se: eletään "perheyhtiössä" unohtaen, mikä ihmiset on alunperin yhteen tuonut: rakkaus, kunnioitus, arvostus, intohimo... Kun toinen parisuhteen osapuolista alkaakin kaivata noita kaukaisia, mutta koettuja tunteita eikä saa kaipuuseensa vastakaipua omalta puolisoltaan, niitä tuntemuksia haetaan sitten muualta. Jos viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen tunnet olevasi et edes kakkos- vaan jopa kuutossijalla puolisosi elämässä, onko ihme, jos kaipaa jotain muuta?

    Tiedän, että saan tällä kyseenalaistuksellani "kunnon ihmiset" barrikaadeille, mutta siitä vaan. Jos on toista luvannut rakastaa myötä- ja vastamäissä, onko oikein unohtaa lupaus ja täyttää elämänsä kaikenlaisella muulla höösäämisellä sen sijaan, että antaisi huomiotaan ja rakkauttaan puolisolleenkin?

    Äänestä

  • uiktgyjh kirjoitti:

    "Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet."

    Siinäpä se: eletään "perheyhtiössä" unohtaen, mikä ihmiset on alunperin yhteen tuonut: rakkaus, kunnioitus, arvostus, intohimo... Kun toinen parisuhteen osapuolista alkaakin kaivata noita kaukaisia, mutta koettuja tunteita eikä saa kaipuuseensa vastakaipua omalta puolisoltaan, niitä tuntemuksia haetaan sitten muualta. Jos viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen tunnet olevasi et edes kakkos- vaan jopa kuutossijalla puolisosi elämässä, onko ihme, jos kaipaa jotain muuta?

    Tiedän, että saan tällä kyseenalaistuksellani "kunnon ihmiset" barrikaadeille, mutta siitä vaan. Jos on toista luvannut rakastaa myötä- ja vastamäissä, onko oikein unohtaa lupaus ja täyttää elämänsä kaikenlaisella muulla höösäämisellä sen sijaan, että antaisi huomiotaan ja rakkauttaan puolisolleenkin?

    Mitä tiedät lupauksesta myötä- ja vastamäissä? Millainen kokemus sinulla on pitkästä avioliitosta? Kyllä siinä on rakkautta ja toista huomioidaan sekä rakastetaan, mutta suurin intohimo on tasaantunut myöskin aviomiehen puolelta!
    Sitä kuuminta kuumaa on 30 vuoden avioliitossa vain Hertta-sarjoissa!
    Vastuu omasta avioliitostaan kuuluu myös miehelle! Yhdessä kannetaan vastuu perheestä ja jos joku alkaa vapaamatkustajaksi niin hänet kannattaa heittää ulos. Sinkut varsinkin nuoremmat ovat ällistyttävän päteviä arvostelemaan jonkun toisen pitkää parisuhdetta. Sitä täytyy ihan ihmetellä!
    Kaikesta näkee, että se on toisen käden tietoa! Itseltä puuttuu näkemystä ja sen tuomaa kokemust!

    Äänestä

  • Puhuuko kokemus? kirjoitti:

    Mitä tiedät lupauksesta myötä- ja vastamäissä? Millainen kokemus sinulla on pitkästä avioliitosta? Kyllä siinä on rakkautta ja toista huomioidaan sekä rakastetaan, mutta suurin intohimo on tasaantunut myöskin aviomiehen puolelta!
    Sitä kuuminta kuumaa on 30 vuoden avioliitossa vain Hertta-sarjoissa!
    Vastuu omasta avioliitostaan kuuluu myös miehelle! Yhdessä kannetaan vastuu perheestä ja jos joku alkaa vapaamatkustajaksi niin hänet kannattaa heittää ulos. Sinkut varsinkin nuoremmat ovat ällistyttävän päteviä arvostelemaan jonkun toisen pitkää parisuhdetta. Sitä täytyy ihan ihmetellä!
    Kaikesta näkee, että se on toisen käden tietoa! Itseltä puuttuu näkemystä ja sen tuomaa kokemust!

    Väitätkö sä, ettei edellinen kirjoittaja ole kuitenkin oikeassa? Usein me naiset syyllistytään siihen, että unohdetaan miehemme. Mulla ainakin oli peiliin katsomisen paikka kun mies kävi vieraissa. Olinko mä ollut hyvä vaimo? No en ollut. Mä keskityin vain lapsiin, työhön ja kodinhoitoon. Mies kulki siinä sivussa. Jos hän oli esim. poikien kanssa reissussa, ei mulla tullut häntä edes ikävä. Mä ulkoistin hänet meidän perheyhtiössä ihan kokonaan.

    Eikö näin toimi moni muukin? Vai olinko mä ainoa, joka unohti kaiken hellyyden ja kunnioituksen miestä kohtaan? Osoitin hellyyttäni vain lapsille. Muuta en muka jaksanut. Yhtään en ihmettele, että mies löysi naisen, jolta sai rakkautta, hellyyttä, arvostusta ja kunnioitusta.

    Tottakai vastuu liitosta kuuluu myös miehelle. Mutta entä jos mies yrittää ja yrittää ja vaimo ei tajua, että nyt mennään metsään? Ei me naiset olla aina niitä fiksuja.

    Joskus voi pettäminen olla se viimeinen hätähuuto että huomaa mut. Moni nainen käyttää syynä pettämiseen sitä, ettei puoliso huomioi häntä, ei rakasta, ei kunnioita, elää omaa elämäänsä. Onko tullut mieleen, että mieskin voi kärsiä nuivasta vaimosta? Ei miehetkään puuta ja kiveä ole.

    Olen päättänyt, että tässä toisessa suhteessa en tee samoja virheitä kuin edellisessä. En unohda miestäni vaikka hän ei aina jaksa olla se unelmien prinssi. Tiedän, että pettäminen on väärin. Mutta joissain tilanteissa ihan ymmärrettävää.

    Äänestä

  • Puhuuko kokemus? kirjoitti:

    Mitä tiedät lupauksesta myötä- ja vastamäissä? Millainen kokemus sinulla on pitkästä avioliitosta? Kyllä siinä on rakkautta ja toista huomioidaan sekä rakastetaan, mutta suurin intohimo on tasaantunut myöskin aviomiehen puolelta!
    Sitä kuuminta kuumaa on 30 vuoden avioliitossa vain Hertta-sarjoissa!
    Vastuu omasta avioliitostaan kuuluu myös miehelle! Yhdessä kannetaan vastuu perheestä ja jos joku alkaa vapaamatkustajaksi niin hänet kannattaa heittää ulos. Sinkut varsinkin nuoremmat ovat ällistyttävän päteviä arvostelemaan jonkun toisen pitkää parisuhdetta. Sitä täytyy ihan ihmetellä!
    Kaikesta näkee, että se on toisen käden tietoa! Itseltä puuttuu näkemystä ja sen tuomaa kokemust!

    No, eipä tietenkään 17 vuotta ole sama asia kuin 30 vuotta... Sen verran itselläni on "vasta" kokemusta. Sisarellani on kokemusta 28 vuoden ajalta ja kun läheisiä ollaan, hänkin kertoo tuntojaan mm parisuhteeseen liittyen. Ei heilläkään ole mikään erityisen auvoinen liitto ollut, vastamäkiä aivan riittävästi - mutta niin vain yhä edelleen, 50 iässä, tykkäävät toisitaan "kuin hullu puurosta" eikä kyse ole mistään Hertta-sarjasta, vaan heidän elämästään.

    Toki on molempien puolisoiden vastuulla, miten yhteinen yritys nimeltä avioliitto voi - nimenomaan MOLEMPIEN eikä vain toisen. Jos toinen työntää urakalla pois luotaan vedoten lapsiin, vanhempiin, työkiireisiin, harrastuksiin, yhdistystoimintaan... Niin siinäkö kohtaa vastuu onkin sitten sillä osapuolella, joka haluaisi läheisyyttä puolisonsa kanssa? No tähän kohtaan varmaankin valaiset minua ymmärtämätöntä, että sitten pitää vain YMMÄRTÄÄ toista, että nämä asiat ovat hänelle tärkeitä... Mutta mihin saakka pitää ymmärtää ja ymmärtää..? Nämä kysymykset teen, koska olen seurannut myöskin lähipiirissä liittoa, joka on kaukana sisareni likimain 3 vuosikymmentä kestäneestä onnistuneesta liitosta.

    Äänestä

  • uiktgyjh kirjoitti:

    "Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet."

    Siinäpä se: eletään "perheyhtiössä" unohtaen, mikä ihmiset on alunperin yhteen tuonut: rakkaus, kunnioitus, arvostus, intohimo... Kun toinen parisuhteen osapuolista alkaakin kaivata noita kaukaisia, mutta koettuja tunteita eikä saa kaipuuseensa vastakaipua omalta puolisoltaan, niitä tuntemuksia haetaan sitten muualta. Jos viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen tunnet olevasi et edes kakkos- vaan jopa kuutossijalla puolisosi elämässä, onko ihme, jos kaipaa jotain muuta?

    Tiedän, että saan tällä kyseenalaistuksellani "kunnon ihmiset" barrikaadeille, mutta siitä vaan. Jos on toista luvannut rakastaa myötä- ja vastamäissä, onko oikein unohtaa lupaus ja täyttää elämänsä kaikenlaisella muulla höösäämisellä sen sijaan, että antaisi huomiotaan ja rakkauttaan puolisolleenkin?

    Jokainen puhuu vain omasta puolestaan ja kertoo asioita omista lähtökohdistaan!
    Onhan niitä monenlaisia parisuhteita ja ihmiskohtaloita, mutta ei kannata yleistää!

    Äänestä

  • uiktgyjh kirjoitti:

    "Kymmenet vuodet ovat muovanneet heistä yhteen hiileen puhaltajia ja muodostaneet sellaisen perheyhtiön, jossa hoidetaan paitsi yhteisten lasten, lastenlasten ja myös isovanhempien huolet ja murheet."

    Siinäpä se: eletään "perheyhtiössä" unohtaen, mikä ihmiset on alunperin yhteen tuonut: rakkaus, kunnioitus, arvostus, intohimo... Kun toinen parisuhteen osapuolista alkaakin kaivata noita kaukaisia, mutta koettuja tunteita eikä saa kaipuuseensa vastakaipua omalta puolisoltaan, niitä tuntemuksia haetaan sitten muualta. Jos viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen tunnet olevasi et edes kakkos- vaan jopa kuutossijalla puolisosi elämässä, onko ihme, jos kaipaa jotain muuta?

    Tiedän, että saan tällä kyseenalaistuksellani "kunnon ihmiset" barrikaadeille, mutta siitä vaan. Jos on toista luvannut rakastaa myötä- ja vastamäissä, onko oikein unohtaa lupaus ja täyttää elämänsä kaikenlaisella muulla höösäämisellä sen sijaan, että antaisi huomiotaan ja rakkauttaan puolisolleenkin?

    Edellinen kirjoitukseni oli vastine ihmettelyyn ja epäilyyn, jonka tältä palstalta saa lukea aina uudestaan!
    Väitetään, että pettäminen EI voi koskaan tulla vaimolle yllätyksenä ja kyllä hän näkee sen puolisostaan.

    Tähän sanoisin, että jos kirjoittaja on tuota mieltä niin hän ei ole koskaan elänyt pitkässä ja onnellisessa avioliitossa! Nyt taas nämä kaikkitietävät kommentoivat, että onnellisessa parisuhteessa ei petetä. Minun mielestäni voidaan silti puhua onnellisestä avioliitosta jos se on sitä ollut ja molempia tyydyttävää jo 30v.
    ja sitten jompikumpi on jostain syystä ollut onneton sen pari vuotta uskaltamatta kertoa sitä puolisolleen.

    Monelle tuntuu olevan se helpoin ratkaisu mennä vieraisiin, kun sellainen tilaisuus tarjoutuu. Se onkin siten sen hyvän avioliiton tuho ja niin moni katuu sitä jälkeenpäin. Kyllä ihminen kaipaa elämäänsä pysyvyyttä arsinkin vanhana!

    Äänestä

  • Enpetettynävaimona kirjoitti:

    Edellinen kirjoitukseni oli vastine ihmettelyyn ja epäilyyn, jonka tältä palstalta saa lukea aina uudestaan!
    Väitetään, että pettäminen EI voi koskaan tulla vaimolle yllätyksenä ja kyllä hän näkee sen puolisostaan.

    Tähän sanoisin, että jos kirjoittaja on tuota mieltä niin hän ei ole koskaan elänyt pitkässä ja onnellisessa avioliitossa! Nyt taas nämä kaikkitietävät kommentoivat, että onnellisessa parisuhteessa ei petetä. Minun mielestäni voidaan silti puhua onnellisestä avioliitosta jos se on sitä ollut ja molempia tyydyttävää jo 30v.
    ja sitten jompikumpi on jostain syystä ollut onneton sen pari vuotta uskaltamatta kertoa sitä puolisolleen.

    Monelle tuntuu olevan se helpoin ratkaisu mennä vieraisiin, kun sellainen tilaisuus tarjoutuu. Se onkin siten sen hyvän avioliiton tuho ja niin moni katuu sitä jälkeenpäin. Kyllä ihminen kaipaa elämäänsä pysyvyyttä arsinkin vanhana!

    Sinä puhut koko ajan pitkästä onnellisesta avioliitosta, jossa tulee joku tapaus, joka saa jomman kumman pettämään ja pettämistä kestää vähän aikaa... Olet ihan oikeassa siinä mitä sanot - jos on ollut pitkä ja hyvä onnellinen avioliitto, niin ei kai sitä ensimmäisenä ajattele että puoliso pettää, vaikka vaikeaa olisikin ja toisen käytös muuttuu jollain tapaa. Varmasti tulee ns. puun takaa tuollaisissa tapauksissa...

    MUTTA kun on olemassa liittoja, todella pitkiäkin joissa puoliso pettää ihan koko ajan. Voiko oikeasti olla niin ettei toinen muka huomaa mitään? Voiko sellainen liitto olla onnellinen ja läheinen, jossa toinen pyörittää jalkavaimoa tai usein jopa haaremia sivussa?

    Entä sitten ne liitot joissa nainen menee tieten tahtoen avioon miehen kanssa, joka ihan rehellisesti kertoo heti aluksi ettei ole "yhden naisen mies" ja tulee pettämään. Kuitenkin nämä naiset yrittävät sitten muuttaa sitä miestään mieleisekseen, vaikka kai nyt aikuisen ihmisen pitäisi tajuta ettei toista ihmistä voi muuttaa ja muokata mieleisekseen. Näissäkin tapauksissa se vaimo kuitenkin ottaa "oikeudekseen" katkeroitua, vaikka hänelle on oltu rehellisiä heti alkuunsa ja sanottu "tällainen olen, enkä tule muuttumaan".

    Usein nämä liitot ovat ns. pakkoliittoja kun nainen hankkiutuu tahallaan raskaaksi jollekin tunnetulle häntäheikille (valehtelee toki ehkäisyn pettäneen, jolloin on itseasiassa se ensimmäinen "pettäjä" liitossa, koska petoshan se on jättää ehkäisy pois vaikka muuta on luvannut), koska tahtoo juuri hänen kanssaan naimisiin, vaikka tietää miehen maineen. Näitäkin on... Onko näissäkin tapauksissa vaimo joku oman elämänsä viaton sivustaseuraaja, vai olisiko ihan itse omin harkituin teoin saattanut itsensä niin sanotusti kuseen?

    Äänestä

  • Monenlaisiatapauksia kirjoitti:

    Sinä puhut koko ajan pitkästä onnellisesta avioliitosta, jossa tulee joku tapaus, joka saa jomman kumman pettämään ja pettämistä kestää vähän aikaa... Olet ihan oikeassa siinä mitä sanot - jos on ollut pitkä ja hyvä onnellinen avioliitto, niin ei kai sitä ensimmäisenä ajattele että puoliso pettää, vaikka vaikeaa olisikin ja toisen käytös muuttuu jollain tapaa. Varmasti tulee ns. puun takaa tuollaisissa tapauksissa...

    MUTTA kun on olemassa liittoja, todella pitkiäkin joissa puoliso pettää ihan koko ajan. Voiko oikeasti olla niin ettei toinen muka huomaa mitään? Voiko sellainen liitto olla onnellinen ja läheinen, jossa toinen pyörittää jalkavaimoa tai usein jopa haaremia sivussa?

    Entä sitten ne liitot joissa nainen menee tieten tahtoen avioon miehen kanssa, joka ihan rehellisesti kertoo heti aluksi ettei ole "yhden naisen mies" ja tulee pettämään. Kuitenkin nämä naiset yrittävät sitten muuttaa sitä miestään mieleisekseen, vaikka kai nyt aikuisen ihmisen pitäisi tajuta ettei toista ihmistä voi muuttaa ja muokata mieleisekseen. Näissäkin tapauksissa se vaimo kuitenkin ottaa "oikeudekseen" katkeroitua, vaikka hänelle on oltu rehellisiä heti alkuunsa ja sanottu "tällainen olen, enkä tule muuttumaan".

    Usein nämä liitot ovat ns. pakkoliittoja kun nainen hankkiutuu tahallaan raskaaksi jollekin tunnetulle häntäheikille (valehtelee toki ehkäisyn pettäneen, jolloin on itseasiassa se ensimmäinen "pettäjä" liitossa, koska petoshan se on jättää ehkäisy pois vaikka muuta on luvannut), koska tahtoo juuri hänen kanssaan naimisiin, vaikka tietää miehen maineen. Näitäkin on... Onko näissäkin tapauksissa vaimo joku oman elämänsä viaton sivustaseuraaja, vai olisiko ihan itse omin harkituin teoin saattanut itsensä niin sanotusti kuseen?

    Niin minä en ole nähnyt lähelläni muita kuin noita ensinmainittuja tapauksia, joten olen jäävi puhumaan muista!
    Varmasti on monenlaista pettämistä, mutta niistäkin ulkopuolisen on paha mennä tuomitsemaan. Kaikki ei aina ole sitä, miltä ulospäin näyttää!

    Vaikka itse olen sitä mieltä, että en pettäjää katsoisi päivääkään niin joku toinen saattaa katsoa! Yhtenä syynä voi olla, että liitto on alkujaankin ns. järkiliitto jossa tunteilla ei ole niin isoa merkitystä.

    Onhan sekin oma valinta jos tietoisesti pettäjän kanssa haluaa elää! Pahasta olosta ei voi syyttää muita kuin itseään.

    Äänestä

Oletko kateellinen vaimoille vai mikä on pointtisi?

Äänestä
  • Ed. oli ketjun aloittajalle! Lisäkysymyksenä, onko provo? Hyvää Joulua vaan..:)

    Äänestä

Joo kyllä huomaa ettei sulla oo kokemusta. Toivottavasti saat pian omaa kokemusta asiasta jommassa kummassa roolissa niin tulee vähän ymmärrystäkin tosielämää kohtaan ehkä.

Äänestä
  • Aloittaja on todella epäkypsä.

    Äänestä

Sinä sitten tunnet kaikki petetyt vaimot ja kaikki kakkoset? Aikamoistahan se olisikin...

Kaikki tuntemani vaimot, joiden miehet ovat käyneet vieraissa ovat erittäin hauskaa seuraa, huumorintajuisia. Niin on vieraissa käyneet miehetkin. Myös vaimot käyvät vieraissa, jäävät siitä kyllä harvemmin kiinni kuin miehet. Kannattaisi seurata elämää, tuntea pareja, joista toinen tai jompikumpi on ollut uskoton. K-u-u-n-n-e-l-l-a kiihkottomasti ja arvostelematta mitä heillä molemmilla on sanottavanaan, oikeasti.

Äänestä

Täältä kun lukee taas sinun saman aloituksen, niin pitää ihmetellä miten typerä olet. Meistä tyhmemmätkin tajuavat, että ihminen loukkaantuu jos sitä lyödään tai petetään. Minä osaan kuitenkin laskea mihin pyrit, joten arvaan että saat kieroa seksuaalista tyydytystä herättäessäsi pahaa mieltä. Oletko koskaan miettinyt, mistä käyttätymisesi johtuu? Väittäisin, että sinulla on mielenterveysongelmia ja luonnehäiriö. Sinulla saattaa olla myös fyysisiä vammoja, joita voi peittää kirjoituksillasi. Jos kerrot ongelmistasi avoimesi tänne, voisit päästä niistä eroon, vaikkei tällä palstalla varsinaisesti käsitellä sellaisia asioita.

Äänestä

Kirjoituksesi on täysin ala-arvoinen. Siinä ei ole mitään sisältöä, pelkkää ilkeää kolinaa, jolla ei ole mitään merkitystä. Siitä kuitenkin ilmenee varsin selvästi, että olet hukassa itseltäsi, olet onneton ja täynnä patoutunutta vihaa. Ota yhteyttä ammattiauttajiin.

Äänestä

no mitä teidän mielestä seuraavat lauseet ilmentävät:

"vitttuuun huorraaaa"
"kakkosia saisi kaikki tappaa"
"ukon boksereissa oli kahden edestä spermaa" (kuka kurkkii vielä ukon boksereitakin:)
- puhelimet urkitaan, toista sidotaan "kaltereilla sängyn jalkaan kiinni" jne.
-mennään "yllätys" käynnille työpaikalle
- ostetaan jotain etsiviä toisen perään
- jne. jne.

Tämä kaikki ei ole normaalia! Ei sitten millään. Te, jotka ette tätä ymmärrä, olette jo niin sairaalloisia, että järki on jäätynyt montakymmentä kiloa sitten:)

Äänestä
  • Sanoisin, että fiksu lukija ohittaa nuo kommentit huomioimatta! Siellä puhuu sairaus!

    Äänestä

  • Kuka lukee? kirjoitti:

    Sanoisin, että fiksu lukija ohittaa nuo kommentit huomioimatta! Siellä puhuu sairaus!

    Et sitten ollut niin fiksu, että olisit ohittanut kommentoimatta:))

    Äänestä

Hyvää Joulua vaan on panomies:D Ei kestä minkäänlaisia rajoituksia vaan haluaa panna juuri silloin kun panettaa ja kuka milloin sattuu olemaan lähellä. Hän tunteeton eikä siten ymmärrä mustasukkaisuutta eikä sitä että joku ei siedä hänen epärehellisiä puuhiaan. Hän voi iloiten käydä paneskelemassa ympäriinsä eikä hänen kannata kenellekkään mitään luvatakkaan koska ei ymmärrä tunteista mitään. Hän tuskin on onnellinen mutta onneksi hänellä on yhtä moraalitonta seuraa kaveripiireissä ja olen kuullut että 5 miestä ja yksi Venakko ne kaikki vuoronperään hoitelee:D Se todellista veljesrakkautta. Ei tuollaisen miehen pitäisi ollenkaan saada liikkua vapaana naisia huijaamssa koska sitähän hän tekee ja jopa 8:aa kehuskelee panevansa vuoroon. Yläkerrasta nähdään kyllä kaikki, se varmaa.

Äänestä

Tää aloitus ei kyllä auennut mulle... katkeran ihmisen kirjoitus katkerista ihmisistä? Mikä paradoksi! Mutta sisällöllisesti kovin lapsekas ja köyhä kirjoitus. Ehkäpä kuitenkin joku yritys provosoida?
Säälittävää.

Äänestä

Kokolailla fiksuin kirjoitus, jonka olen tällä alueella koskaan nähnyt. Rakentavaa palautetta näille "pimeyden ruhtinattarille".

Äänestä
  • Tuolla kommentillaan kojootin kannattaisi pysyä pesässään! :))
    Tai niinhän se on, että samanlaiset lapset leikkivät parhaiten ja samanlaiset provoajat ymmärtävät toisiaan muita paremmin.

    Äänestä

  • Ruhtinatar, ei pimey kirjoitti:

    Tuolla kommentillaan kojootin kannattaisi pysyä pesässään! :))
    Tai niinhän se on, että samanlaiset lapset leikkivät parhaiten ja samanlaiset provoajat ymmärtävät toisiaan muita paremmin.

    Tuolla asenteella olet juuri se pimeyden ruhtinas, joka syyttää aina muita, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä. Etkä edes itse huomaa? Keijo kojootti kirjoittaa asiaa. Mutta nämä pimeyden kuningattarethan eivät koskaan tai sano mitään väärää, he ennekaikkea eivät ole koskaan VÄÄRÄSSÄ! Siinä se metku onkin.

    Äänestä

  • 14+13 kirjoitti:

    Tuolla asenteella olet juuri se pimeyden ruhtinas, joka syyttää aina muita, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä. Etkä edes itse huomaa? Keijo kojootti kirjoittaa asiaa. Mutta nämä pimeyden kuningattarethan eivät koskaan tai sano mitään väärää, he ennekaikkea eivät ole koskaan VÄÄRÄSSÄ! Siinä se metku onkin.

    Nyt mene palstalta muualle leikkimästä. Kyllä huomataan, että freudaalisesti valitsemasi kojootti on kelju tapaus. Pimeyden kuningatar on toisen suhteen tuhoava ihminen pahimmillaan.

    Äänestä

  • 14+13 kirjoitti:

    Tuolla asenteella olet juuri se pimeyden ruhtinas, joka syyttää aina muita, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä. Etkä edes itse huomaa? Keijo kojootti kirjoittaa asiaa. Mutta nämä pimeyden kuningattarethan eivät koskaan tai sano mitään väärää, he ennekaikkea eivät ole koskaan VÄÄRÄSSÄ! Siinä se metku onkin.

    Sepäs se... Ihminen saa olla miten veemäinen hyvänsä, kunhan ei petä. Puolisoaan saa haukkua, tylyttää ja pompottaa miten paljon vain ja on silti Hyvä Puoliso, kunhan ei petä. Yleisen sovun vuoksi omista eduistaan luopuva, perheestään huolehtiva kumppani on sarvia vaille p-kele oitis, jos haksahtaa hakemaan läheisyyttä muualta, kun ei sitä puolisoltaan saa. Miksi FYYSINEN uskottomuus nostetaan kaiken muun toiselle pahaa oloa aiheuttavan käyttäytymisen yläpuolelle? Papin edessä on luvattu uskollisuutta ja rakkautta - miksi toisen pitäisi ottaa vastaan kaikenlaista p-askaa ja olla uskollinen, kun toinen on irtisanonut lupauksensa rakastaa?

    Äänestä

  • bhgfcxhfxd kirjoitti:

    Nyt mene palstalta muualle leikkimästä. Kyllä huomataan, että freudaalisesti valitsemasi kojootti on kelju tapaus. Pimeyden kuningatar on toisen suhteen tuhoava ihminen pahimmillaan.

    Jos sinä siellä himassasi määräilet mielin määrin, Huom!et muualla määräille, sorry.

    Äänestä

  • 0teee0tte kirjoitti:

    Sepäs se... Ihminen saa olla miten veemäinen hyvänsä, kunhan ei petä. Puolisoaan saa haukkua, tylyttää ja pompottaa miten paljon vain ja on silti Hyvä Puoliso, kunhan ei petä. Yleisen sovun vuoksi omista eduistaan luopuva, perheestään huolehtiva kumppani on sarvia vaille p-kele oitis, jos haksahtaa hakemaan läheisyyttä muualta, kun ei sitä puolisoltaan saa. Miksi FYYSINEN uskottomuus nostetaan kaiken muun toiselle pahaa oloa aiheuttavan käyttäytymisen yläpuolelle? Papin edessä on luvattu uskollisuutta ja rakkautta - miksi toisen pitäisi ottaa vastaan kaikenlaista p-askaa ja olla uskollinen, kun toinen on irtisanonut lupauksensa rakastaa?

    Niin. Sinun juttuja lukiessa tulee mieleen niin veemäinen ihminen, että pettäisin mielelläni koska inhoan sinua.

    Äänestä

  • ninninininin kirjoitti:

    Niin. Sinun juttuja lukiessa tulee mieleen niin veemäinen ihminen, että pettäisin mielelläni koska inhoan sinua.

    Tämähän on jo saavutus "inhoan sinua". Ihmistä ketä ei edes tunne, miten sitä voi inhota? Täytynee olla aika vihaa ja inhoa täynnä oleva ihminen, joka ylittää jo sairauden rajan.

    Äänestä

Onpa naivia ja lapsellista koko aloitus. Et ihmettele jos joku tulee petetyksi, etpä tietenkään. Sinäkö tiedät minkälainen piru se mies on siellä kotona ja sysää kaiken vaimon syyksi, pettämisensäkin. Jos olet kakkonen, ei hän sitä sinulle tule kertomaan älä luule. Parisuhde on kahden kauppa, ei suinkaan vaimon syy jos mies keksii syyt pettämiselle. Kun ilkeilee kotona ja saa vaimon huonolle tuulelle, on siinä syy lähteä pettämään. Kas kun se vaimo on niin vihainen ja kukakos tilanteen teki, tiedätkö sinä? Siitäkö luulet vaimon oikein ilahtuvan? Miehen kitinä kakkoselle, kun ei saa rakkautta kotona ja siksi pettää. Just, kuka sen rakkaudettomuuden usein aloittaa tiedätkö "viisaudessasi" senkin? Kuka sen katkeruuden lopulta on aloittanut, kuka on lähtenyt puhumattomuuden tai kiroilun tielle jossa asioita ei selvitetä, kerropa se kun tiedät ja viisaskin luulet olevasi. Kuka on juossut kapakoissa ja remunnut, kuka kiroilee kotona, kerro vielä sekin.
Ei voi muuta sanoa kuin voi teitä pimeitä ihmisiä, jotka luulette selityksenne olevan oikea, vaikka ette todellisuutta mistään mitään tiedä!

Äänestä
  • Hyvä kirjoitus! Tuossa oli epäileville kakkosille totuutta koko laidalta ja se heidän kannattaa sisäistää sekä muistaa, kun varattuja miehiä puolustavat täällä!
    Pettävässä miehessä ( naisessa) ei löydy mitään puolustettavaa! Jos elämä potkii niin paljon päähän että täytyy pettää puolisoaan niin sellainen tapaus kannattaa kiertää kaukaa. Seuraava suhde on noilla eväillä tuomittu tuhoon!

    Äänestä

  • Totuus ei pala kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus! Tuossa oli epäileville kakkosille totuutta koko laidalta ja se heidän kannattaa sisäistää sekä muistaa, kun varattuja miehiä puolustavat täällä!
    Pettävässä miehessä ( naisessa) ei löydy mitään puolustettavaa! Jos elämä potkii niin paljon päähän että täytyy pettää puolisoaan niin sellainen tapaus kannattaa kiertää kaukaa. Seuraava suhde on noilla eväillä tuomittu tuhoon!

    Älkääs sitten vaimot puolustako sitä pettävää miestänne, jos tuo on oikeasti teidän mielipide. Pihalle vaan, niin loppuu kärsimys molemmilta. Eikö vaan?

    Äänestä

  • eikö???? kirjoitti:

    Älkääs sitten vaimot puolustako sitä pettävää miestänne, jos tuo on oikeasti teidän mielipide. Pihalle vaan, niin loppuu kärsimys molemmilta. Eikö vaan?

    Oho! Täällä palstalla pettämistä puolustavat ainoastaan kakkoset, nuo yhteiskunnan yleisen ilmapiirin mustaajat!
    Jos ei olisi pettäjiä, niin kakkosilla olisi tosi kuiva elämä! Ottakaa ja nauttikaa, kun se teille tarjotaan. Älkää kuitenkaan tulko uskottomuuspalstalle itkemään miehen petollisuutta myös teitä kohtaan ja samalla moittimaan tuntematonta petettyä joka on joutunut häikäilemättömän kohtelun uhriksi. Kohtelun johon salapari osallistuu täysin sydämin.

    Säälin näitä salasuhteilijoita......heiltä on elämänpolku kadoksissa ja he tuhoavat itse itseään!

    Äänestä

  • Oletko koskaan miettinyt, miksi se ukkosi piruilee? Kukaan ei heitä timantteja mereen. Sinun kirjoitustasi lukiessani, tiedän kyllä vastauksen, mutta entä sinä?

    Äänestä

  • 9+14 kirjoitti:

    Oletko koskaan miettinyt, miksi se ukkosi piruilee? Kukaan ei heitä timantteja mereen. Sinun kirjoitustasi lukiessani, tiedän kyllä vastauksen, mutta entä sinä?

    Sinä et tiedä parien elämästä mitään muuta kuin mitä joku pettäjäukko korvaasi keksii valehdella. Nytkin naivisti ajattelet että oma ukkoni piruilee ja kerron omasta elämästäni, vaikka omasta elämästäni en ole täällä sanallakaan kertonut! Olet hyvinkin naivi uskoessasi pettäjäukkojen tarinoita, täysin samaa sarjaa. Kirjoitukseni perustuu tietoon, ei valheisiin!

    Äänestä

Tyypillistä.En ole vaimo ihan vaa sulle tiedoksi mutta ei asia ole noin.Halpojen ja moraalittomien rumien ihmisten tekemät vääryydet voivat rumentaa myös niiden kunnollisten maailmaa ja heillä on täysi oikeus kertoa omat mielipiteensä asioista.Olen aivan varma että selkärangattomat paskiaiset ovat tuhoneet monta kukoistavaa kaunista ja hyvää perhe-elämää.Mutta hehän eivät siitä välitä koska ne ihmiset on jo äidinmaidossa saaneet omahyväisyyden, itsekkyyden ja omaan napaan tuijottamisen tyhjän lahjan.Tälläset paskiaiset todella ansaitsevat toisensa, hukkukaa halpaan elämäänne!Arvostan todella teitä vaimot, pidätte huolta lapsista ja perheestä.Myös itsestänne.Olette perheen koossa pitävä voima.Itsekin äitinä sen tiedän.Hyvää Joulua perheen äideille ja vaimoille.

Äänestä
  • Kun alkaa osoitella sormella muita, kannattaa muistaa, että osa sormista sojottaa kuitenkin omaan itseen...

    Okei, siispä vaimoja pitää arvostaa, kun he pitävät huolta lapsista, perheestään ja itsestään... Jos vaimot muistaisivat myös sen, että ovat parisuhteessa lapsiensa isän kanssa ja huolehtisivat omalta osaltaan myös parisuhteen hyvinvoinnista, ei toisille naisille olisi tilaa tunkea apajille.

    Ja uskokaa tai älkää, mut tämän kirjoittaja on yksi suuresta hellyyden ja -huomionkipeiden ukkomiesten joukosta, joka on tähän saakka pysynyt kaidalla tiellä. Alkaa vaan usko loppua totaalisesti siihen, että olen olemassa muutenkin kuin perheen elättäjänä. Lapset sentään tykkäävät pyyteettömästi, on sekin jotain...

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    Kun alkaa osoitella sormella muita, kannattaa muistaa, että osa sormista sojottaa kuitenkin omaan itseen...

    Okei, siispä vaimoja pitää arvostaa, kun he pitävät huolta lapsista, perheestään ja itsestään... Jos vaimot muistaisivat myös sen, että ovat parisuhteessa lapsiensa isän kanssa ja huolehtisivat omalta osaltaan myös parisuhteen hyvinvoinnista, ei toisille naisille olisi tilaa tunkea apajille.

    Ja uskokaa tai älkää, mut tämän kirjoittaja on yksi suuresta hellyyden ja -huomionkipeiden ukkomiesten joukosta, joka on tähän saakka pysynyt kaidalla tiellä. Alkaa vaan usko loppua totaalisesti siihen, että olen olemassa muutenkin kuin perheen elättäjänä. Lapset sentään tykkäävät pyyteettömästi, on sekin jotain...

    Ei me naiset uskota sun sanomaasi ennekuin omalle kohdalle kolahtaa. Ja sittenkin se syypää on pettäjässä, petti hyvän vaimon. Mä tajusin katsoa peiliin vasta kun mies petti ja jätti. En väitä olleeni mikään hyvä vaimo, päinvastoin. Toki olisin suonut ongelmista puhuttavan ennen pettämistä. Mutta olihan mies puhunut, mä en kuunnellut.

    Nyt mä teen parhaani, ettei mun mies olisi koskaan sun tilanteessa. Ihan omasta halustani.

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    Kun alkaa osoitella sormella muita, kannattaa muistaa, että osa sormista sojottaa kuitenkin omaan itseen...

    Okei, siispä vaimoja pitää arvostaa, kun he pitävät huolta lapsista, perheestään ja itsestään... Jos vaimot muistaisivat myös sen, että ovat parisuhteessa lapsiensa isän kanssa ja huolehtisivat omalta osaltaan myös parisuhteen hyvinvoinnista, ei toisille naisille olisi tilaa tunkea apajille.

    Ja uskokaa tai älkää, mut tämän kirjoittaja on yksi suuresta hellyyden ja -huomionkipeiden ukkomiesten joukosta, joka on tähän saakka pysynyt kaidalla tiellä. Alkaa vaan usko loppua totaalisesti siihen, että olen olemassa muutenkin kuin perheen elättäjänä. Lapset sentään tykkäävät pyyteettömästi, on sekin jotain...

    Jos olet väärin kohdeltu aviomies, kuten väität niin varmasti tiedät mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi!?
    Ei suinkaan tulla uskottomuuspalstalle kerjäämään myötätuntoa kakkosilta ja moittimaan vaimoasi vaan hoitaa kotona asiat siihen malliin että olet tyytyväinen. Sinähän olet perheenpää ainakin normaalin ajattelumallin mukaan!

    Se tapahtuu näin: -Juttelemalla vaimosi kanssa ja järjestämällä itsesi sinkuksi kunniallista tietä. Eli ensin eroamalla ja sitten tulet täältä vaikka sitä uutta elämäntoveria etsimään. Näistä joka alan asiantuntijoista luulisi sinullekin joku lohdutus löytymään jos ei ihan uutta elämänkumppania!

    Netissä tuntuu olevan kunnollisten vapaiden miesten markkinat, kertovat että heidät viedään käsistä! Eivät kuulemma ehdi kovin kauaa seikkailla sinkkumarkkinoilla ja juuri siitä syystä moni yksinäinen nainen " joutuu" tyytymään varattuun perheenisään.

    Ps. Ja en pelkää mieheni pettämistä vaan yleisestä mielenkiinnosta otan näihin keskusteluihin kantaa. Pelkurit ovat eri kastia!( huono sana, mutta aloituksessa se tuli)

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    Kun alkaa osoitella sormella muita, kannattaa muistaa, että osa sormista sojottaa kuitenkin omaan itseen...

    Okei, siispä vaimoja pitää arvostaa, kun he pitävät huolta lapsista, perheestään ja itsestään... Jos vaimot muistaisivat myös sen, että ovat parisuhteessa lapsiensa isän kanssa ja huolehtisivat omalta osaltaan myös parisuhteen hyvinvoinnista, ei toisille naisille olisi tilaa tunkea apajille.

    Ja uskokaa tai älkää, mut tämän kirjoittaja on yksi suuresta hellyyden ja -huomionkipeiden ukkomiesten joukosta, joka on tähän saakka pysynyt kaidalla tiellä. Alkaa vaan usko loppua totaalisesti siihen, että olen olemassa muutenkin kuin perheen elättäjänä. Lapset sentään tykkäävät pyyteettömästi, on sekin jotain...

    Niin moni pettävä ukkomies syyttelee vaimoaan siitä, että on pakko mennä vieraisin, kun vaimo ei enää anna huomiota. Mutta antavatko nämä kyseiset miehet itse positiivista huomiota vaimolleen? Ostavatko koskaan kukkia, kehaisevatko uutta kampausta tai vaatetta tai halaavatko ohimennen? Eivät yleensä. Miehillä tämä ongelma usein kärjistyy seksiin eli että seksiä on harvoin ja vaimo on kylmä. Mutta nainen muuttuu usein kylmäksi, kun ei saa mieheltään mitään muuta huomiota kuin yöllä sängyssä seksin vonkaamista. Jos miehet huomioisivat vaimojaan muutenkin kuin vain seksuaalisesti, moni vaimo olisi seksuaalisesti paljon lämpimämpi. Ne pienet eleet ja muistamiset ovat tärkeitä naisille.

    Äänestä

  • skjdla kirjoitti:

    Niin moni pettävä ukkomies syyttelee vaimoaan siitä, että on pakko mennä vieraisin, kun vaimo ei enää anna huomiota. Mutta antavatko nämä kyseiset miehet itse positiivista huomiota vaimolleen? Ostavatko koskaan kukkia, kehaisevatko uutta kampausta tai vaatetta tai halaavatko ohimennen? Eivät yleensä. Miehillä tämä ongelma usein kärjistyy seksiin eli että seksiä on harvoin ja vaimo on kylmä. Mutta nainen muuttuu usein kylmäksi, kun ei saa mieheltään mitään muuta huomiota kuin yöllä sängyssä seksin vonkaamista. Jos miehet huomioisivat vaimojaan muutenkin kuin vain seksuaalisesti, moni vaimo olisi seksuaalisesti paljon lämpimämpi. Ne pienet eleet ja muistamiset ovat tärkeitä naisille.

    Ukkomiehen täytyy liehitellä ja "kosiskella" kakkosta, että seksiä irtoaisi! Kakkoselle syntyy virheellinen kuva pettäjäluuserista joka kohtelee kotona omaa vihittyä vaimoaan ala-arvoisesti

    Äänestä

  • Tajuatteko? kirjoitti:

    Ukkomiehen täytyy liehitellä ja "kosiskella" kakkosta, että seksiä irtoaisi! Kakkoselle syntyy virheellinen kuva pettäjäluuserista joka kohtelee kotona omaa vihittyä vaimoaan ala-arvoisesti

    Kohteleekos se vaimo aina miestään hyvin? Arvostaako, kunnioittaako, rakastaako vai pitääkö itsestäänselvyytenä? Onko aina vika pelkästään miehessä, kun kakkonen ilmestyy kuvioihin? Entäpä jos mies ei oikeasti ole tyytyväinen elämäänsä vaimonsa kanssa ja vaimo ei suostu edes kuuntelemaan, mitä mies sanoo? Voisiko ollakin niin?

    Äänestä

  • voisiko olla? kirjoitti:

    Kohteleekos se vaimo aina miestään hyvin? Arvostaako, kunnioittaako, rakastaako vai pitääkö itsestäänselvyytenä? Onko aina vika pelkästään miehessä, kun kakkonen ilmestyy kuvioihin? Entäpä jos mies ei oikeasti ole tyytyväinen elämäänsä vaimonsa kanssa ja vaimo ei suostu edes kuuntelemaan, mitä mies sanoo? Voisiko ollakin niin?

    Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!
    Kakkosen mukana olo vain pahentaa tilanteen..ja se on silloin pettäjän valinta. Varmasti on halpamaisinta toiselta naiselta tukea tuollaista "onnetonta" jossa ei ole miestä sen vertaa, että selvittäisi ensin parisuhdeongelmansa.

    Äänestä

  • Eipetettyvaimo kirjoitti:

    Jos olet väärin kohdeltu aviomies, kuten väität niin varmasti tiedät mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi!?
    Ei suinkaan tulla uskottomuuspalstalle kerjäämään myötätuntoa kakkosilta ja moittimaan vaimoasi vaan hoitaa kotona asiat siihen malliin että olet tyytyväinen. Sinähän olet perheenpää ainakin normaalin ajattelumallin mukaan!

    Se tapahtuu näin: -Juttelemalla vaimosi kanssa ja järjestämällä itsesi sinkuksi kunniallista tietä. Eli ensin eroamalla ja sitten tulet täältä vaikka sitä uutta elämäntoveria etsimään. Näistä joka alan asiantuntijoista luulisi sinullekin joku lohdutus löytymään jos ei ihan uutta elämänkumppania!

    Netissä tuntuu olevan kunnollisten vapaiden miesten markkinat, kertovat että heidät viedään käsistä! Eivät kuulemma ehdi kovin kauaa seikkailla sinkkumarkkinoilla ja juuri siitä syystä moni yksinäinen nainen " joutuu" tyytymään varattuun perheenisään.

    Ps. Ja en pelkää mieheni pettämistä vaan yleisestä mielenkiinnosta otan näihin keskusteluihin kantaa. Pelkurit ovat eri kastia!( huono sana, mutta aloituksessa se tuli)

    Tuikkaan nyt vastaukseni tähän väliin...

    Tulin lukemaan näitä juttuja, koska on se mielessä pyörinyt, jaksaisiko arjen raatamista paremmin, jos jostain löytyisi aikuinen nainen, joka tykkäisi minusta eikä vain siitä, että tuon tilini perheen yhteiselle tilille. Toitaiseksi lapsilta saamani kiintymys on riittänyt, mutta riittääkö loputtomiin, en tiedä.
    Jos tämä, ensimmäinen kertani ts nyt "jopa" toinen kommentointini johonkin keskusteluun tekee minusta "Ei suinkaan tulla uskottomuuspalstalle kerjäämään myötätuntoa kakkosilta ja moittimaan vaimoasi"-tyypin, niin ei voi mitään.

    Monet kerrat olen alkanut jutella vaimolle siitä, että tykkäisin, että meillä olisi ns.kahden keskeistä aikaakin. Lapset ovat alakouluikäisiä eli eivät tarvitse meitä 24/7, mutta vaimon lukuisat harrastukset ja kerhot vievät aikaa sekä pari siskoa, joiden murheisiin pitää ottaa osaa välillä iltakaudet. No hieno juttuhan se on ts ainakin oli aiemmin, että vaimo jaksaa "osallistua". Minä olen sillä aikaa kotona lasten kanssa tai mukana heidän harrastuksissaan. Meillä on ikään kuin kaksi "yksikköä": vaimo ja vaimon "toimet" ja minä lasten kanssa - siis näin se nyt on mennyt useamman vuoden, molemmat ovat säännöllisessä päivätyössä ja kun kello napsahtaa 17, vaimoa viedään. Olen sanonut suoraan ja vähemmän suoraan, että olisi kiva, jos meillä olisi aikaa enemmän yhdessä sekä perheenä että pariskuntana - no en kai olisi nyt tässä, jos puheitani olisi huomioitu?! Kertokaa nyt, hyvä naisväki, mitä minun pitäisi tehdä?! En ole kokonaan lakannut rakastamasta vaimoani, mutta se, että hän ei arvosta minua puolisona pätkän vertaa, vaan pitää minua kuin yhtenä tuolina ruokapöydän ääressä... Se syö miestä ja saa aikaan ikäviä ajatuksia, ja kun asiaan liitetään vielä se, että meillä on seksiä harrastettu viimeksi hiihtolomalla helmikuun lopussa... Ei mene kovin häävisti.

    Eroaminen ei ole tässä elämän vaiheessa etenkään mikään "mene ja eroa"-juttu, vaikka mitä väitettäisiin. Rakastan lapsiani yli kaiken maailmassa ja siksi olen yrittänyt kitkutella eteenpäin etäisen vaimon kanssa. Jos ero tulisi, vaimo olisi vaatimassa lasten lähihuoltajuutta, vaikka en ihan ymmärrä, miten hän luulisi sen toimivan, kun ei nytkään ole esim heidän mukanaan harrastuksissa... Ehkä sitten siinä vaiheessa olisi valmis tinkimään omista menoistaan, en tiedä?

    Pelkkä käsi ei kohta enää riitä "erotiikan nälän" tyydyttämiseen... Vaimo ei ole sen sortin immeinen, jolle voisi yrittää "nyt akka kuuntelet tai.."-lähestyminen eikä tuo edellä mainitsemani maltillisempi puhekaan. Meillä ei ole mitään ongelmia ja piste. Kun kerroin, että seksin puutekin raassaa, vastaus oli "ei aina tarvii haluta". Okei... Yhdeksän täyttä kuukautta on sitten vissiin lyhyt aika olla ilman.

    No niin, tie vie ja taas mennään. Käyn joskus taas kattomassa täällä palstalla, mutta ei ole kumminkaan meikäläisen juttuja tällaiset avautumiset. Helpotti ehkä vaan jotenkin kirjoittaa, taidan jatkaa kirjoittamalla kirjeitä itselleni. Niin, vaimoon kokeilin jo sitä konstia, ei tainnut koskaan lukea sepustustani. So'n moro.

    Äänestä

  • skjdla kirjoitti:

    Niin moni pettävä ukkomies syyttelee vaimoaan siitä, että on pakko mennä vieraisin, kun vaimo ei enää anna huomiota. Mutta antavatko nämä kyseiset miehet itse positiivista huomiota vaimolleen? Ostavatko koskaan kukkia, kehaisevatko uutta kampausta tai vaatetta tai halaavatko ohimennen? Eivät yleensä. Miehillä tämä ongelma usein kärjistyy seksiin eli että seksiä on harvoin ja vaimo on kylmä. Mutta nainen muuttuu usein kylmäksi, kun ei saa mieheltään mitään muuta huomiota kuin yöllä sängyssä seksin vonkaamista. Jos miehet huomioisivat vaimojaan muutenkin kuin vain seksuaalisesti, moni vaimo olisi seksuaalisesti paljon lämpimämpi. Ne pienet eleet ja muistamiset ovat tärkeitä naisille.

    No sinulle on pakko vielä kommentoida:
    - olen ostanut / ostan kukkia ja esim vaimon lempisuklaata ym - enkä ole odottanut, että niillä lohkeaisi siivu erotiikkaa!
    - olen ehdottanut kahdenkeskistä illanviettoa ym niin, että järkkäisin lapsille yökyläpaikan jne., no sellainen on kuulemma turhaa, lapset voi aivan hyvin olla kotona yötä...
    - olen sata varmasti muistanut huomioida vaimon merkkipäivät, hääpäivän sun muuta, olen kehunut kampausta, olen sanonut uuden jakun näyttävän tosi kivalta hänen yllään.
    - olen halannut ja suukotellut ohimennen - nyt en niin tee, koska lähestymiseeni suhtaudutaan kuin ympärillä pörräävään kärpäseen: hus pois!
    - olen aina tehnyt osani kotitöistä, hoitanut lapsia ja antanut vaimon itse päättää, missä vaiheessa äitiys- ja hoitovapaalta palaa töihin, olen tukenut häntä töihin liittyvissä asioissa.

    Summa summarum: olenko liian "lässy" mies?

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    Tuikkaan nyt vastaukseni tähän väliin...

    Tulin lukemaan näitä juttuja, koska on se mielessä pyörinyt, jaksaisiko arjen raatamista paremmin, jos jostain löytyisi aikuinen nainen, joka tykkäisi minusta eikä vain siitä, että tuon tilini perheen yhteiselle tilille. Toitaiseksi lapsilta saamani kiintymys on riittänyt, mutta riittääkö loputtomiin, en tiedä.
    Jos tämä, ensimmäinen kertani ts nyt "jopa" toinen kommentointini johonkin keskusteluun tekee minusta "Ei suinkaan tulla uskottomuuspalstalle kerjäämään myötätuntoa kakkosilta ja moittimaan vaimoasi"-tyypin, niin ei voi mitään.

    Monet kerrat olen alkanut jutella vaimolle siitä, että tykkäisin, että meillä olisi ns.kahden keskeistä aikaakin. Lapset ovat alakouluikäisiä eli eivät tarvitse meitä 24/7, mutta vaimon lukuisat harrastukset ja kerhot vievät aikaa sekä pari siskoa, joiden murheisiin pitää ottaa osaa välillä iltakaudet. No hieno juttuhan se on ts ainakin oli aiemmin, että vaimo jaksaa "osallistua". Minä olen sillä aikaa kotona lasten kanssa tai mukana heidän harrastuksissaan. Meillä on ikään kuin kaksi "yksikköä": vaimo ja vaimon "toimet" ja minä lasten kanssa - siis näin se nyt on mennyt useamman vuoden, molemmat ovat säännöllisessä päivätyössä ja kun kello napsahtaa 17, vaimoa viedään. Olen sanonut suoraan ja vähemmän suoraan, että olisi kiva, jos meillä olisi aikaa enemmän yhdessä sekä perheenä että pariskuntana - no en kai olisi nyt tässä, jos puheitani olisi huomioitu?! Kertokaa nyt, hyvä naisväki, mitä minun pitäisi tehdä?! En ole kokonaan lakannut rakastamasta vaimoani, mutta se, että hän ei arvosta minua puolisona pätkän vertaa, vaan pitää minua kuin yhtenä tuolina ruokapöydän ääressä... Se syö miestä ja saa aikaan ikäviä ajatuksia, ja kun asiaan liitetään vielä se, että meillä on seksiä harrastettu viimeksi hiihtolomalla helmikuun lopussa... Ei mene kovin häävisti.

    Eroaminen ei ole tässä elämän vaiheessa etenkään mikään "mene ja eroa"-juttu, vaikka mitä väitettäisiin. Rakastan lapsiani yli kaiken maailmassa ja siksi olen yrittänyt kitkutella eteenpäin etäisen vaimon kanssa. Jos ero tulisi, vaimo olisi vaatimassa lasten lähihuoltajuutta, vaikka en ihan ymmärrä, miten hän luulisi sen toimivan, kun ei nytkään ole esim heidän mukanaan harrastuksissa... Ehkä sitten siinä vaiheessa olisi valmis tinkimään omista menoistaan, en tiedä?

    Pelkkä käsi ei kohta enää riitä "erotiikan nälän" tyydyttämiseen... Vaimo ei ole sen sortin immeinen, jolle voisi yrittää "nyt akka kuuntelet tai.."-lähestyminen eikä tuo edellä mainitsemani maltillisempi puhekaan. Meillä ei ole mitään ongelmia ja piste. Kun kerroin, että seksin puutekin raassaa, vastaus oli "ei aina tarvii haluta". Okei... Yhdeksän täyttä kuukautta on sitten vissiin lyhyt aika olla ilman.

    No niin, tie vie ja taas mennään. Käyn joskus taas kattomassa täällä palstalla, mutta ei ole kumminkaan meikäläisen juttuja tällaiset avautumiset. Helpotti ehkä vaan jotenkin kirjoittaa, taidan jatkaa kirjoittamalla kirjeitä itselleni. Niin, vaimoon kokeilin jo sitä konstia, ei tainnut koskaan lukea sepustustani. So'n moro.

    Sä olet hieno mies! Lukekaa vaimot, jotka kieltäytyy seksistä, koska mies on muka sitä ja tätä, ihan pas..ka. Miettikää, onko meissä naisissakin vikaa. On meissä. Ja yhdeksän kuukautta ilman seksiä on todella pitkä aika. Huh.

    Äänestä

  • Kyllä on kirjoitti:

    Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!
    Kakkosen mukana olo vain pahentaa tilanteen..ja se on silloin pettäjän valinta. Varmasti on halpamaisinta toiselta naiselta tukea tuollaista "onnetonta" jossa ei ole miestä sen vertaa, että selvittäisi ensin parisuhdeongelmansa.

    Taas päästiin siihen, että pettipä kumpi vaan niin aina on vika miehessä...
    Meneekö se aina niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Eikö voi edes olla mahdollista, että nainen ei suostu kuuntelemaan mitä mies sanoo? Mies on ihan samanlainen tunteva ihminen kuin nainenkin. Ei mikään puupölkky. Aika mahdotonta se on miehenkin yksinään selvittää parisuhdeongelmansa. Myönnä pois, että näinkin voi olla.

    Yksipuolista ajattelua, että aina mies on se huonompi liitossa. Se voi olla nainenkin.

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    No sinulle on pakko vielä kommentoida:
    - olen ostanut / ostan kukkia ja esim vaimon lempisuklaata ym - enkä ole odottanut, että niillä lohkeaisi siivu erotiikkaa!
    - olen ehdottanut kahdenkeskistä illanviettoa ym niin, että järkkäisin lapsille yökyläpaikan jne., no sellainen on kuulemma turhaa, lapset voi aivan hyvin olla kotona yötä...
    - olen sata varmasti muistanut huomioida vaimon merkkipäivät, hääpäivän sun muuta, olen kehunut kampausta, olen sanonut uuden jakun näyttävän tosi kivalta hänen yllään.
    - olen halannut ja suukotellut ohimennen - nyt en niin tee, koska lähestymiseeni suhtaudutaan kuin ympärillä pörräävään kärpäseen: hus pois!
    - olen aina tehnyt osani kotitöistä, hoitanut lapsia ja antanut vaimon itse päättää, missä vaiheessa äitiys- ja hoitovapaalta palaa töihin, olen tukenut häntä töihin liittyvissä asioissa.

    Summa summarum: olenko liian "lässy" mies?

    Hei

    Mua on pitkän aikaa ihmetyttäny miesten pelko "lasten äiti heittäytyy erossa hankalaksi ja vie lapset kokonaan".

    Ollaanko me naiset keskimääräsesti tollasia? Mä olen kuullu viimmesen kahen vuoden aikaan monesta eri suunnasta miesten suusta tuon saman ajatuksen, että he ovat loukussa. Eivät uskalla vaatia parempaa vaimoiltaan ja avovaimoiltaan, eivät uskalla erotakkaan. Tiedän yhden tapauksen missä yhteisestä päätöksestä pariskunta erosi, mutta nyt mies elää täysin lastensa äidin mielihalujen mukaan siinä pelossa että lasten äiti edelleen "varastaisi" lapset.

    On pelottavaa ajatella että minustakin ajatellaan noin. Tuleeko tuo ajatus miehistä itestään vai tekeekö suurinosa naisista niin?

    Mutta jaakoppikopista, sun kengissäs mä iskisin jalan maahan ja vaatisin puolisoa käymään parisuhdepsykologilla kanssani. Jospa sen päähän saa taottua tiedon mitä sinä ajattelet teistä, tahdot teistä kun siinä on kolmaski osapuoli neuvomassa ja vastaavasti sinä saat tietää mitä hän haluaa ja toivoo teiltä. Teidän yhteys on katkennu. Nyt on aika joko yrittää korjata koko tilanne tai lähteä lätkimään ennenkö tilanne kärjistyy kolmiotraamaksi. Anteeksi suorasukaisuuteni.

    Äänestä

  • jaakoppikopista kirjoitti:

    Tuikkaan nyt vastaukseni tähän väliin...

    Tulin lukemaan näitä juttuja, koska on se mielessä pyörinyt, jaksaisiko arjen raatamista paremmin, jos jostain löytyisi aikuinen nainen, joka tykkäisi minusta eikä vain siitä, että tuon tilini perheen yhteiselle tilille. Toitaiseksi lapsilta saamani kiintymys on riittänyt, mutta riittääkö loputtomiin, en tiedä.
    Jos tämä, ensimmäinen kertani ts nyt "jopa" toinen kommentointini johonkin keskusteluun tekee minusta "Ei suinkaan tulla uskottomuuspalstalle kerjäämään myötätuntoa kakkosilta ja moittimaan vaimoasi"-tyypin, niin ei voi mitään.

    Monet kerrat olen alkanut jutella vaimolle siitä, että tykkäisin, että meillä olisi ns.kahden keskeistä aikaakin. Lapset ovat alakouluikäisiä eli eivät tarvitse meitä 24/7, mutta vaimon lukuisat harrastukset ja kerhot vievät aikaa sekä pari siskoa, joiden murheisiin pitää ottaa osaa välillä iltakaudet. No hieno juttuhan se on ts ainakin oli aiemmin, että vaimo jaksaa "osallistua". Minä olen sillä aikaa kotona lasten kanssa tai mukana heidän harrastuksissaan. Meillä on ikään kuin kaksi "yksikköä": vaimo ja vaimon "toimet" ja minä lasten kanssa - siis näin se nyt on mennyt useamman vuoden, molemmat ovat säännöllisessä päivätyössä ja kun kello napsahtaa 17, vaimoa viedään. Olen sanonut suoraan ja vähemmän suoraan, että olisi kiva, jos meillä olisi aikaa enemmän yhdessä sekä perheenä että pariskuntana - no en kai olisi nyt tässä, jos puheitani olisi huomioitu?! Kertokaa nyt, hyvä naisväki, mitä minun pitäisi tehdä?! En ole kokonaan lakannut rakastamasta vaimoani, mutta se, että hän ei arvosta minua puolisona pätkän vertaa, vaan pitää minua kuin yhtenä tuolina ruokapöydän ääressä... Se syö miestä ja saa aikaan ikäviä ajatuksia, ja kun asiaan liitetään vielä se, että meillä on seksiä harrastettu viimeksi hiihtolomalla helmikuun lopussa... Ei mene kovin häävisti.

    Eroaminen ei ole tässä elämän vaiheessa etenkään mikään "mene ja eroa"-juttu, vaikka mitä väitettäisiin. Rakastan lapsiani yli kaiken maailmassa ja siksi olen yrittänyt kitkutella eteenpäin etäisen vaimon kanssa. Jos ero tulisi, vaimo olisi vaatimassa lasten lähihuoltajuutta, vaikka en ihan ymmärrä, miten hän luulisi sen toimivan, kun ei nytkään ole esim heidän mukanaan harrastuksissa... Ehkä sitten siinä vaiheessa olisi valmis tinkimään omista menoistaan, en tiedä?

    Pelkkä käsi ei kohta enää riitä "erotiikan nälän" tyydyttämiseen... Vaimo ei ole sen sortin immeinen, jolle voisi yrittää "nyt akka kuuntelet tai.."-lähestyminen eikä tuo edellä mainitsemani maltillisempi puhekaan. Meillä ei ole mitään ongelmia ja piste. Kun kerroin, että seksin puutekin raassaa, vastaus oli "ei aina tarvii haluta". Okei... Yhdeksän täyttä kuukautta on sitten vissiin lyhyt aika olla ilman.

    No niin, tie vie ja taas mennään. Käyn joskus taas kattomassa täällä palstalla, mutta ei ole kumminkaan meikäläisen juttuja tällaiset avautumiset. Helpotti ehkä vaan jotenkin kirjoittaa, taidan jatkaa kirjoittamalla kirjeitä itselleni. Niin, vaimoon kokeilin jo sitä konstia, ei tainnut koskaan lukea sepustustani. So'n moro.

    Sinun avautumisesi sopii mielestäni avioliittopalstalle! Sieltä saat vertaistukea. Toinen sopivampi palsta voisi olla avioeropalstakin!

    Äänestä

  • voisiko olla? kirjoitti:

    Taas päästiin siihen, että pettipä kumpi vaan niin aina on vika miehessä...
    Meneekö se aina niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Eikö voi edes olla mahdollista, että nainen ei suostu kuuntelemaan mitä mies sanoo? Mies on ihan samanlainen tunteva ihminen kuin nainenkin. Ei mikään puupölkky. Aika mahdotonta se on miehenkin yksinään selvittää parisuhdeongelmansa. Myönnä pois, että näinkin voi olla.

    Yksipuolista ajattelua, että aina mies on se huonompi liitossa. Se voi olla nainenkin.

    Hei, hei! Tässä tapauksessa mies täällä valittaa ja kyllä miehessäkin on vikaa jos vaimo muuttuu kylmäksi! Kannattaisi mennä itseensä....näiltä palstoilta haetaan ja saadaan myötätuntoa.
    Ulkopuolinen antaa/ tukee sitä omasta lähtökohdastaan ja näkemyksestään, mutta se on täysi väärä, kun ei tunne todellista parisuhteen osapuolia ja siinä piilevää ongelmaa.

    Ja joka tapauksessa pettäminen on väärin eikä ongelmia paranna salasuhde ainakaan!
    Seksi, seksi, sekö on parisuhteen suurin ongelma? Enpä usko.

    Äänestä

  • kakskytä vuotta kirjoitti:

    Sä olet hieno mies! Lukekaa vaimot, jotka kieltäytyy seksistä, koska mies on muka sitä ja tätä, ihan pas..ka. Miettikää, onko meissä naisissakin vikaa. On meissä. Ja yhdeksän kuukautta ilman seksiä on todella pitkä aika. Huh.

    Jos tuo kakskytä vuotta on ikäsi niin ei tarvitse ihmetellä ajatusmaailmaasi!?
    Kyllä elämä vielä opettaa, nyt et tuossa iässä tiedä siitä vielä kuin pintaraapaisun.

    Äänestä

  • Elämä opettaa kirjoitti:

    Jos tuo kakskytä vuotta on ikäsi niin ei tarvitse ihmetellä ajatusmaailmaasi!?
    Kyllä elämä vielä opettaa, nyt et tuossa iässä tiedä siitä vielä kuin pintaraapaisun.

    no ihan älyvapaata kirjoitusta. Provoilee lähinnä aiheella josta osaa vain typerimmät fraasit. Kaiken lisäksi kuvittelee olevansa joku seksin papitar *buahahaa*

    Äänestä

Täysin empatiakyvyttömän ihmisen aloitus.Ihan varmasti maailmasta sammuu viimeinen tuikkukin, kun puoliso pettää.
Parempi tilanne petetyllä kuitenkin kuin ikuisessa pimeydessä kulkevalla empatiakyvyttömällä ihmisellä.

Äänestä
  • Samoin ajatuksin täälläkin. Kirjoituksissa yhdistyy lapsellisuus ja empatiakyvyttömyys. Jollain tapaa on tullut mieleen, että olisi melko nuori ja ehkäpä jopa ukkomiehen hyväksikäyttämä.

    Sekin puhuu puolestaan, miten lapsellisen loukkaantunut kaikista haukkumasanoista. Ja jotkut pikkunäpsät vastaukset periaatteella, että on saatava viimeinen sana, vaikkei kirjoittaisi edes asiaa.

    Äänestä

  • kylmä vire kirjoitti:

    Samoin ajatuksin täälläkin. Kirjoituksissa yhdistyy lapsellisuus ja empatiakyvyttömyys. Jollain tapaa on tullut mieleen, että olisi melko nuori ja ehkäpä jopa ukkomiehen hyväksikäyttämä.

    Sekin puhuu puolestaan, miten lapsellisen loukkaantunut kaikista haukkumasanoista. Ja jotkut pikkunäpsät vastaukset periaatteella, että on saatava viimeinen sana, vaikkei kirjoittaisi edes asiaa.

    kylmä vire, vaikutat itse empatiakyvyttömältä, samoin nimim. puistattaa. Ja ne haukkumasanat ovat oikeasti hirveitä. Minkälaista mahtaa olla sellaisia kirjoittavan ihmisen kielenkäyttö kotonaan, tuskin kaunista. Paljon ulkopuoliset puolustavat ketjussa ja yleensäkin uskottomuuspalstalla varsinkin vaimoja aivankuin tietäisivät kaiken pariskuntien elämästä. Lähes poikkeuksetta he puolustavat kiivaasti vaimojen hyvyyttä. Johtaneeko tuohon sitten, että monet huonoissakin väleissä olevat parit näyttelevät (ihan tosi) sopuisaa ja onnellista vieraille ja jopa aikuisille lapsilleen, näiden tullessa käymään. Kun muut lähtevät, alkaa tora ja puolison haukkuminen. Mies yrittää puhua suhteesta, tai vaimo, mutta vastaukseksi tulee kiroilua. Yhä uudestaan. Jos mies (vaimo) sitten pettää ja jää kiinni, niin vaimolla on taustajoukot tukena. Kiroilu ja kaikenlainen miehen vähättely ei ole totta, sanovat he kaikki. Eihän nainen ja äiti sellaisia puhu. Pelkkää valetta kaikki ja kakkosen manipulointiyritystä. Niinpä: eiväthän naiset hakkaa miehiä eivätkä tapa lapsia, vai?

    Äänestä

  • Eki Eronnut kirjoitti:

    kylmä vire, vaikutat itse empatiakyvyttömältä, samoin nimim. puistattaa. Ja ne haukkumasanat ovat oikeasti hirveitä. Minkälaista mahtaa olla sellaisia kirjoittavan ihmisen kielenkäyttö kotonaan, tuskin kaunista. Paljon ulkopuoliset puolustavat ketjussa ja yleensäkin uskottomuuspalstalla varsinkin vaimoja aivankuin tietäisivät kaiken pariskuntien elämästä. Lähes poikkeuksetta he puolustavat kiivaasti vaimojen hyvyyttä. Johtaneeko tuohon sitten, että monet huonoissakin väleissä olevat parit näyttelevät (ihan tosi) sopuisaa ja onnellista vieraille ja jopa aikuisille lapsilleen, näiden tullessa käymään. Kun muut lähtevät, alkaa tora ja puolison haukkuminen. Mies yrittää puhua suhteesta, tai vaimo, mutta vastaukseksi tulee kiroilua. Yhä uudestaan. Jos mies (vaimo) sitten pettää ja jää kiinni, niin vaimolla on taustajoukot tukena. Kiroilu ja kaikenlainen miehen vähättely ei ole totta, sanovat he kaikki. Eihän nainen ja äiti sellaisia puhu. Pelkkää valetta kaikki ja kakkosen manipulointiyritystä. Niinpä: eiväthän naiset hakkaa miehiä eivätkä tapa lapsia, vai?

    Totta turiset. Tämän palstan mantra on, että jos on ongelmia parisuhteessa, on mentävä terapiaan, puhuttava asioista. Ei saa pettää. Jos vieraat alkaa houkuttaa, pitää erota, ettei vaan petä.
    Kuinka moni vaimo suostuu luopumaan vaimon statuksestaan sen takia, ettei mies ole tyytyväinen parisuhteen seksiin tai kun sitä ei ole ollenkaan? Entä jos mies sanookin, että erotaan ennenkuin petän? Veikkaan ettei kukaan.

    Äänestä

  • Eki Eronnut kirjoitti:

    kylmä vire, vaikutat itse empatiakyvyttömältä, samoin nimim. puistattaa. Ja ne haukkumasanat ovat oikeasti hirveitä. Minkälaista mahtaa olla sellaisia kirjoittavan ihmisen kielenkäyttö kotonaan, tuskin kaunista. Paljon ulkopuoliset puolustavat ketjussa ja yleensäkin uskottomuuspalstalla varsinkin vaimoja aivankuin tietäisivät kaiken pariskuntien elämästä. Lähes poikkeuksetta he puolustavat kiivaasti vaimojen hyvyyttä. Johtaneeko tuohon sitten, että monet huonoissakin väleissä olevat parit näyttelevät (ihan tosi) sopuisaa ja onnellista vieraille ja jopa aikuisille lapsilleen, näiden tullessa käymään. Kun muut lähtevät, alkaa tora ja puolison haukkuminen. Mies yrittää puhua suhteesta, tai vaimo, mutta vastaukseksi tulee kiroilua. Yhä uudestaan. Jos mies (vaimo) sitten pettää ja jää kiinni, niin vaimolla on taustajoukot tukena. Kiroilu ja kaikenlainen miehen vähättely ei ole totta, sanovat he kaikki. Eihän nainen ja äiti sellaisia puhu. Pelkkää valetta kaikki ja kakkosen manipulointiyritystä. Niinpä: eiväthän naiset hakkaa miehiä eivätkä tapa lapsia, vai?

    Eki Eronnut, vaikutat ap. kirjoittajalta, jota ukkomies käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen. Johtuneeko puolustelusi siitä, sillä niin täyttä skeidaa kirjoituksesi on? Alaikäisten hyväksikäyttö on rangaistava teko. Se aiheuttaa henkisiä vahinkoja, ja ehkä jopa juuri vääristämällä oikean ja väärän eroa.

    Mitä sinun mielestä pitäisi sanoa henkilölle joka tuhoaa perheensä, pettää lapsensa ja vaimonsa, aiheuttaa heille elinikäiset vahingot loppuiäkseen? Kiitellä? Jossakin maassa huorintekijät tapetaan. Kun tuomio on noinkin kova muualla, niin vähällä suomessa päästään, jos pelkästään haukuilla.

    Äänestä

Edelleenkin sulle tiedoksi että kukaanhan ei omista ketään eli jos tollanen tilanne kuin villi veikkaus kuvailee niin parempi erota vaan.Silloin kaikki kärsii paljon vähemmän ja voivat tehdä elämästään sellaisen kuin haluavat.Aina seksi joka asiassa muuten näköjään se pääasia, eli nähtävästi henkisellä tai älyllisellä yhteydellä ei ole mitään merkistystä.Huhhuh ei aina uskoisi aikuisten ihmisten olevan kirjoittajina.pettää ei pidä vaikka tilanne olisi mikä.Jos siltä tuntuu että haluaa olla selkärangaton white trash porukan edustaja niin siitä vaan mutta jätä se toinen tyhjästä elämäntyylistäsi sivuun enenn sitä jotta hän saa olal onnellienn.

Äänestä
  • Huhhuh. Sinun ei pitäisi olla tällä palstalla ottamassa kantaa asioihin joista sinulla ei ole kypsää mielipidettä. Ajatuksesi ovat vääristyneet ja vaikutat muutenkin sopivan yksinkertaiselta vanhojen irstaiden ukkomiesten hyväksikäyttämäksi.

    Avioliitto on lupaus olla uskollinen ja rinnalla myötä ja vastoinkäymisissä. Sinulla ei tule olemaan koskaan edes toivoa normaalista ja rakastavasta parisuhteesta. Olet täysin epatiakyvytön, näsävissas ja hyväksikäytetty pentu.

    Äänestä

  • dgvzdgfzdgb kirjoitti:

    Huhhuh. Sinun ei pitäisi olla tällä palstalla ottamassa kantaa asioihin joista sinulla ei ole kypsää mielipidettä. Ajatuksesi ovat vääristyneet ja vaikutat muutenkin sopivan yksinkertaiselta vanhojen irstaiden ukkomiesten hyväksikäyttämäksi.

    Avioliitto on lupaus olla uskollinen ja rinnalla myötä ja vastoinkäymisissä. Sinulla ei tule olemaan koskaan edes toivoa normaalista ja rakastavasta parisuhteesta. Olet täysin epatiakyvytön, näsävissas ja hyväksikäytetty pentu.

    Suurin osa tämän palstan kirjoittajista näyttää olevan häikäilemättömiä ja empatiakyvyttömiä, joilla ei ole ainakaan pitkistä parisuhteista kokemusta!
    Heillä näyttää aina kuitenkin olevan puolustuskommentti pettäjälle, kakkoselle tai pettämistä suunnittelevalle.
    Ja se mikä täällä näkyy on seksi ja sen puutteesta kärsiminen, mutta sitten siinä kohtaa unohdetaan moraali ja oikeudenmukaisuus.

    Oikea tie on puolisolle tehdä selväksi, että peli ei vetele! Silloin puolisokin saa päättää onko ainoa oikea ratkaisu uskottomuus.
    Jos parisuhteella on tulevaisuutta ja säilytettävää yhteistä historiaa niin ihan varmasti se " kylmä" puoliso herää?

    Äänestä

  • JJ** kirjoitti:

    Suurin osa tämän palstan kirjoittajista näyttää olevan häikäilemättömiä ja empatiakyvyttömiä, joilla ei ole ainakaan pitkistä parisuhteista kokemusta!
    Heillä näyttää aina kuitenkin olevan puolustuskommentti pettäjälle, kakkoselle tai pettämistä suunnittelevalle.
    Ja se mikä täällä näkyy on seksi ja sen puutteesta kärsiminen, mutta sitten siinä kohtaa unohdetaan moraali ja oikeudenmukaisuus.

    Oikea tie on puolisolle tehdä selväksi, että peli ei vetele! Silloin puolisokin saa päättää onko ainoa oikea ratkaisu uskottomuus.
    Jos parisuhteella on tulevaisuutta ja säilytettävää yhteistä historiaa niin ihan varmasti se " kylmä" puoliso herää?

    Ainakin tämän aloituksen tehnyt on täysin empatiakyvytön ja syyttämisen myrkkyä petetyn päälle oksentava. Tuntuu uskomattoman tyhmältä, miten pettämistä puolustaessaan vetävät maton myös omien jalkojensa alta. Toisaalta patologiseen pettämiseen ja valehtelemaan syyllistyvällä ei liene mitään johdonmukaista, tervettä ja oikeaa elämässään johtotähtenä.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Hyvää joulua vaan kirjoitti:

Täällä kuin lukee näitä petettyjen vaimojen kirjoituksia, tulee oikein sellainen fiilis, että oikeasti, onko ne apukoululaisia vai mitä. Niin katkeria ja kateellisia ja täysin mustasukkaisia ja vihaa ja kieroiluja täynnä olevia kirjoituksia. En ihmettele yhtään, että olette tulleet petetyksi enkä tuomitse yhtään näitä pettäjiä tai kakkosia. Niillä on sentään elämänilo tallessa. Kuka jaksaa elää ja olla epäterveen marttyyrin kanssa, joka on niin musta mieleltään, että koko ympäristöstä sammuu valot, kuin nämä "petetyt kuninkaalliset" saapuvat paikalle. Harvassa ovat petetyt, jotka ymmärtävät omaa osuuttaan, elämän sattumien ja muiden asioiden yhtälöiden tulokset niin, että koko mieli ja elämä ei katkeroidu.

En ole pettäjä en petetty, mutta kun näitä kirjoituksia lukee, niin ei ole normaalia elää noin katkerassa maailmassa. Kadehditaan kaikkia mikä liikkuu, ihan sama liittyykö mitenkään omaan petetyn osaan millään lailla. Tyyliin kaikki naiset ovat paskoja ja huoraia, ainakin jos ne sattuu olevan yhtään kauniimpia tai paremmin menestyneitä kuin he itse (siihen ei paljon tarvi).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu