Tuulilasin nettisivuilla on juttua siitä, että tuontiauton verotusarvo ei ole välttämättä sama kuin lunastusarvo.
Tuulilasi:
"Vakuutusyhtiö viittasi autovakuutusehtoihin, joissa kerrotaan korvauksen laskemisesta. Auton käyvällä arvolla ei tarkoiteta näiden ehtojen mukaan autoliikkeiden ulosmyynti- tai pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa, vaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis autosta käteishintana maksamaan."
VaVM Autoverolaki 11 b §.
"Säännöksessä määritellään verotusarvon lähtökohtana käytettävä yleinen vähittäismyyntiarvo. Olennaista on, että yleinen vähittäismyyntiarvo määräytyy markkinoiden kuluttajaportaan hintatietojen perusteella. Tukkuportaan tai vastaavan hintoja ei käytetä.
Yleinen vähittäismyyntiarvo määritellään toteutuneiden myyntihintojen perusteella. Jos niistä ei ole selvitystä, voidaan käyttää pyyntihinnoista johdettua arvoa. Pyyntihintojen, esim. hinnastojen ja lehti-ilmoitusten, käyttäminen arvioinnin apuna on käytännössä välttämätöntä, koska muuta tietoa ei juurikaan ole luotettavasti saatavilla."
Käytetyllä autolla ei ole tiettyä arvoa, kuten 10 euron setelillä tai pörssinoteeratulla osakkeella. Ei edes sitä - kussakin autoliikkeessä olevan - uuden auton arvoa, joka on useimmiten enemmän tai vähemmän yleisessä käytössä.
Erilaiset arvostusperusteet ja säännöt tuottavat käytetylle autolle erilaisen arvon. Vain hyvin harvoin saman. Tämä on helposti käytännössä havaittavissa, kun tarjoaa omaa autoaan vaihdossa eri liikkeisiin. Eri autoalan ammattilaiset arvostavat autosi eri tavalla. Samoin eri vakuutustarkastajat, tavarantarkastajat jne.
On täysin irrelevanttia lähteä vertailemaan esim. vakuutussopimuksen ehtojen perusteella syntynyttä hinta-arviota ja autoverolain sananmuodon perusteella syntynyttä verotusarvoa.
Ajatellaanpa hypoteesia: Käydään samaa autoa näyttämässä eri tullitoimipaikoissa ja eri vakuutustarkastajilla (vaikka sama yhtiö) ja pyydetään heidän systeemin mukainen arvo. Todennäköisesti arvot poikkeavat huomattavastikin.
Kaikki saattavat kuitenkin olla oikeita systeemin sisällä. Absoluuttista arvoa ei ole olemassa. On vain tiettyjen arvostussääntöjen puitteissa tuotettu arvo. Kärjistetysti voisi sanoa, että arvo saa olla väärä, mytta sääntöjen tulkinta pitää olla oikea. Ei ole siis mitään merkitystä, jos verotusarvo ja lunastusarvo poikkeavat toisistaan.
Tuulilasi:
"Vakuutusyhtiö viittasi autovakuutusehtoihin, joissa kerrotaan korvauksen laskemisesta. Auton käyvällä arvolla ei tarkoiteta näiden ehtojen mukaan autoliikkeiden ulosmyynti- tai pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa, vaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis autosta käteishintana maksamaan."
VaVM Autoverolaki 11 b §.
"Säännöksessä määritellään verotusarvon lähtökohtana käytettävä yleinen vähittäismyyntiarvo. Olennaista on, että yleinen vähittäismyyntiarvo määräytyy markkinoiden kuluttajaportaan hintatietojen perusteella. Tukkuportaan tai vastaavan hintoja ei käytetä.
Yleinen vähittäismyyntiarvo määritellään toteutuneiden myyntihintojen perusteella. Jos niistä ei ole selvitystä, voidaan käyttää pyyntihinnoista johdettua arvoa. Pyyntihintojen, esim. hinnastojen ja lehti-ilmoitusten, käyttäminen arvioinnin apuna on käytännössä välttämätöntä, koska muuta tietoa ei juurikaan ole luotettavasti saatavilla."
Käytetyllä autolla ei ole tiettyä arvoa, kuten 10 euron setelillä tai pörssinoteeratulla osakkeella. Ei edes sitä - kussakin autoliikkeessä olevan - uuden auton arvoa, joka on useimmiten enemmän tai vähemmän yleisessä käytössä.
Erilaiset arvostusperusteet ja säännöt tuottavat käytetylle autolle erilaisen arvon. Vain hyvin harvoin saman. Tämä on helposti käytännössä havaittavissa, kun tarjoaa omaa autoaan vaihdossa eri liikkeisiin. Eri autoalan ammattilaiset arvostavat autosi eri tavalla. Samoin eri vakuutustarkastajat, tavarantarkastajat jne.
On täysin irrelevanttia lähteä vertailemaan esim. vakuutussopimuksen ehtojen perusteella syntynyttä hinta-arviota ja autoverolain sananmuodon perusteella syntynyttä verotusarvoa.
Ajatellaanpa hypoteesia: Käydään samaa autoa näyttämässä eri tullitoimipaikoissa ja eri vakuutustarkastajilla (vaikka sama yhtiö) ja pyydetään heidän systeemin mukainen arvo. Todennäköisesti arvot poikkeavat huomattavastikin.
Kaikki saattavat kuitenkin olla oikeita systeemin sisällä. Absoluuttista arvoa ei ole olemassa. On vain tiettyjen arvostussääntöjen puitteissa tuotettu arvo. Kärjistetysti voisi sanoa, että arvo saa olla väärä, mytta sääntöjen tulkinta pitää olla oikea. Ei ole siis mitään merkitystä, jos verotusarvo ja lunastusarvo poikkeavat toisistaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainoa oikea tapa periä hankintaveroa olisikin määrittää se ostohinnasta. On ainoastaan määrittelykysymys halutaanko vero laskea n% kokonaishinnasta vai n% ostohinnasta.
Edellisen verojärjestelmän syrjivyyshän johtui siitä että virallisen maahantuojan ja yksityisen tuojan samalle autolle saama verotusarvo oli eri.
Tässä tapauksessa syrjivyyttä ei olisi jos verotusarvona toimisi jälleenmyyjän tax-free hinta, mistä se sitten onkin ostettu. Jossain tapauksessa ulkomailta tuodusta voisi joutua periaatteessa maksamaan veroa enemmän (Auto edullisempi ostaa Suomesta kuin esim. Saksasta) mutta kilpailu hoitaa moiset epäkohdat hiljalleen kohdalleen.
Järjestelmä olisi myös poskettoman yksinkertainen, ennustettava ja läpinäkyvä nykyiseenkin verrattuna, mistä syystä se ei varmasti päättäjille kelpaakaan.
Niille tiedoksi jotka pelkäävät mahdollista "kuittikauppaa": Asiaa on tapana käsitellä tuomioistuimessa petoksena. Epäilyttävän halpojen kauppojen paikkaansapitävyyttä voidaan sitten tarvittaessa tarkastella rikosoikeudellisen tutkinnan yhteydessä.