Rakkaani on ollut ulkomailla kuukauden päivät ja olemme pitäneet yhteyttä meilailemalla. Kaikki on tuntunut tähän asti hyvältä, mutta nyt alkaa usko ja toivo multa loppua......en tiedä miksi. Tuntuu niin toivottomalta, vielä 7 kuukautta pitäisi jaksaa odottaa.
Jotenkin tuntuu niin epätodelliselta, alan jo uskoa että koko ihmistä ei enää minun maailmassani olekkaan. Onko tämä jokin "vaihe" erossa olossa vai mikä mulla on? Kuvittelen kaikenlaista ja rintaan pistää kun ajattelen päiviä ja viikkoja, jotka kuluvat niin hitaasti.
Kaiken kukkuraksi olen aikaisemmin kuullut hänestä päivittäin, nyt en ole saanut viestin viestiä viikkoon. Onko hän jo unohtanut minut?
Olen jo lähemmäs nelikymppinen nainen ja kuvittelin, etten saa tällaisia teinityttömäisiä ahdistus-kohtauksia enää ihmissuhteiden takia. Väärässä olin.
Jotenkin tuntuu niin epätodelliselta, alan jo uskoa että koko ihmistä ei enää minun maailmassani olekkaan. Onko tämä jokin "vaihe" erossa olossa vai mikä mulla on? Kuvittelen kaikenlaista ja rintaan pistää kun ajattelen päiviä ja viikkoja, jotka kuluvat niin hitaasti.
Kaiken kukkuraksi olen aikaisemmin kuullut hänestä päivittäin, nyt en ole saanut viestin viestiä viikkoon. Onko hän jo unohtanut minut?
Olen jo lähemmäs nelikymppinen nainen ja kuvittelin, etten saa tällaisia teinityttömäisiä ahdistus-kohtauksia enää ihmissuhteiden takia. Väärässä olin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
riuduttavaa,mutta miksi ei laita sinulle viestiä kun on perillä?En osaa muuta sanoa kun aika paljon on miehiä jotka eivät ymmärrä että nainen ei jaksa koko ajan odottaa!Vai nauttiiko he siitä kun joku odottaa ja on huolissaan heistä.