kaukosuhde vanhemmalla iällä...

No eipä tule muuta kuin sitä riitaa. Mietippä ihan vakavasti, jos tekisit lapset ihan yksin kun sitä sinuun sitoutumishaluista miestä ei ole. EI ole naisen homma muuttaa miehen mieliksi. (muista että se on KALLISTA, ja kohta muutat takaisin, kuitenkin.) Jos ei sitä yhteistä säveltä ole nytkään löytynyt, niin ne lapset eivät sitä säveltä sitten lisää, - päinvastoin.

Mutta, jos mies maksaa kongreettisesti puolet muutostasi sekä äitisi muutosta (huom, etukäteen tilille) niin mikäs siinä sitten. Onnea vaan teille. Älä kuitenkaan myy omaa asuntoasi vielä, voit laittaa sen vuokralle, jotta on jotain mihin palata sitten lasten kanssa, kun elämä ei ollutkaan niin ruusuista.

Ja ne suuret tunteet sopivat kyllä miehelle etäsuhteissa. Olet sopivasti poissa, ja peppu raollaan aina kun käyt paikalla. Sitä arvostaa kuka tahansa mies. Että saa pesää - ilman huolta parisuhteesta.

Äitiäsi ymmärrän kyllä kanssa. Hänen aikanaan ei semmoista sanahirviötä ollutkaan kuin etäsuhde. Äitisi on tässä asiassa oikeassa. Joko kunnon suhde, tai ei tuollaista riistosuhdetta ainakaan.

Soutamista ja huopaamista edelleen, mun on varmaan muutettava kohta. Kun olisikin noin helppoa, mitä nautiskelijatar kertoo. Meillä ei kuitenkaan toimisi, ollaan molemmat ilmeisesti liian mustasukkaisia olemaan keskenämme ilman parisuhdetta. Eikä seksi ole ihan ykkösasia. Joko kaikki, tai ei mitään. Enkä voisi ajatella tekeväni lapsia kenenkään muun kanssa.
Tilannetta ei mitenkään helpota "anoppikokelas", jonka mielestä minua pidättää täällä toinen mies jonka kanssa petän hänen poikaansa. On myös sitä mieltä, että poikansa tarvii nuoremman naisen kun minä; olen ollut anopin mielestä alusta lähtien liian vanha. Olinhan aikoinaan juuri täyttänyt 30v kun mies täytti 25.....

Nuorena on kokematon elämän koulussa. Vaikeat asiat, tuulet ja myrskyt läpi puurtamalla ei lopu koskaan. Kaikesta mitä elämässä kokee, on kokemusta rikkaampi. Elämän lanka on vahva ja se venyy tarvittaessa. Jaksamme kantaa sen kuorman mikä meille annetaan.
Keskustelu sen sydän ystävän kanssa puhelimitse, skype, kirje, kortti kautta auttaa monen tilanteen yli.
Paljon on arjenaskareita joita voi ahkerasti tehdä tyydyttääkseen omat mieltymyksensä ja saada tyydytyksen myös sitä kautta.
Lopuksi:Miehen ja naisen yhteyttä ei kuitenkaan mikään korvaa.

Kannattaa nyt vaan pysyä siellä, mistä leivän saa. Helppoa ei ole missään. Usein vaikeinta on kotiseudulla, missä kaikki kyttäävät ja puhuvat pahoja asioita selkäsi takana.

Ei tuo 80 km ole ongelma eikä mikään. Itse olen kanssa päälle 30 v. mies vähän nuorempi ja kaukosuhde toimii hyvin matkaa yli 400km. Kyllä, jos tosissaan tykkää, niin sitä matkustaa vaikka kuuhun tapaamaan toista. Äläkä usko noita provoja, että oisit kaukosuhteessa pelkkä reikä, kyllä jos näkee vaivaa reissata, silloin on kiinnostus kyseessä.

Kannattaa muistaa, että luottamus pitää olla kohdillaan ja mustasukkaisuuskin voi yllättää. Itse olen ollut välillä sairaalloisen mustasukkainenkin ja mies ei oikeastaan yhtään. Luotamme kuitenkin toisiimme täysin ja puhuneet asiat selviksi miljoona kertaa mitä saa tehdä ja mitä ei. Lisäksi netissä voi päivittäin kommunikoida.

Unohda äitisi ja elä oma elämäsi. Et ole vastuussa vanhempiesi elämässä. Itsekin lähdin kotoota vasta vähän vanhemmalla iällä ja hyvin ne vanhemmat on siellä pärjänneet. On mulla toki muitakin sisaruksia, mutta suosittelen nyt tekee muuton ja elää omaa elämääs muuten kadut koko ikäsi.

Tsemppiä sulle!

Unohda myös anoppisi lörinät iästä. Itselläni kanssa 4v. ikäeroa ja hyvin on mennyt. Kiva kun mies on nuorempi. Minun anoppini ei kuulemma ole sanonut mitään ja äitini vain tokas"mitä sä niin nuoren miehen otit", mutta tsoukilla. Sillä ei ole mitään väliä vaikka miehes ois 20 ja sinä 35. Nyt unohdat kateellisten ja muiden pälpätykset. Elele nyt omaa elämääs..