Työskentelen alalla pitkäaikaishoitopaikassa lähihoitajana. Viimeisinä kuukausina osastomme erään asukkaan omainen on käynyt useaan otteeseen vierailemassa ja lähes joka kerta osastomme henkilökunta on saanut häneltä kriittistä palautetta miten ko. asukasta hoidetaan ja aina jostain hoitometodista hän valittaa.
Jotkin asiat ovat ymmärrettäviä, ja niihin olemme pyrkineet jatkossa kiinnittämään huomiota. Mutta useimmiten saamme sellaista kritiikkiä, joka ei vain saa hoitohenkilökuntaa hermostumaan vaan myös altistaa asukkaan terveysriskeille.
Hiljattain jouduimme esim lähettämään asukkaan sairaalaan päivystykseen tuntemattomasta syystä johtuvan oksentelun takia ja omainen antoi kritiikkiä siitä, että asukas lähetettiin sairaalaan ambulanssilla pyjama päällä. Olisiko meidän siis pitänyt vaihtaa ensin juhlavaatteet päälle ottaen huomioon asukkaan heikko kunto? Luulisi että tuossa kohtaa ensisijainen asia olisi asukkaan saaminen tarvittavaan hoitoon eikä se mitä hänellä on yllään.
Myöskään ko asukkaalle ei saisi syöttää hapanmaitotuotteita (jugurtti, rahka, viili yms.) koska "hän ei ole niistä ennen pitänyt". Ja kuitenkin niinä kertoina kun hänelle em tuotteita on tarjottu hän on syönyt niitä hyvällä halulla ja jopa kiittänyt. Huomioitavaa myös että asukas ei kykene kiinteää ruokaa syömään ja keittiömme lähettää usein juuri jugurttia tmv.
Usein saamme myös kritiikkiä liian aikaisesta illalla sänkyyn laittamisesta, vaikka asukas on selkeästi uupunut, koska nukahtaa tuoliin ja taipuu herkästi kaksinkerroin. Ja kuitenkin hoitajia sätitään kun sänkyyn häntä laitamme.
Muitankin vastaavia juttuja löytyy todella pajon ja kun hänelle koetetaan asioita selvittää rauhanomaisesti hän vain kiistää kaiken vetoamalla siihen että on itse lääkäri. Olen kohdannut haastavia omaisia ennenkin, mutta tämä nimenomainen tapaus saa koko henkilökuntamme hermostumaan, varsinkin kun oma lääkärimme ja osaston esimies eivät kykene asiaa hoitamaan.
Vaikka hoitohenkilökunnan tuleekin joka tilanteessa pysyä ammatillisena ja rauhallisena, ei se mielestäni tarkoita että heidän tulee loputtomiin tuollaista käytöstä sietää. Ihmisiä mekin olemme, emme ohjelmoitavia robotteja, joille saa huutaa ja sättiä kun huvittaa. Oma mielenterveyskin siinä kärsii. Nyt minulla on lähes aina työpäivää edeltävänä iltana hirveä stressi kyseisestä omaisesta.
Voiko vastaavanlaisesta omaisesta tehdä ilmoitusta johonkin, jos siihen tuntuisi olevan aihetta? Kun esimieheen tai lääkäriin ei voi asiassa luottaa, mistä voisi saada apua?
Jotkin asiat ovat ymmärrettäviä, ja niihin olemme pyrkineet jatkossa kiinnittämään huomiota. Mutta useimmiten saamme sellaista kritiikkiä, joka ei vain saa hoitohenkilökuntaa hermostumaan vaan myös altistaa asukkaan terveysriskeille.
Hiljattain jouduimme esim lähettämään asukkaan sairaalaan päivystykseen tuntemattomasta syystä johtuvan oksentelun takia ja omainen antoi kritiikkiä siitä, että asukas lähetettiin sairaalaan ambulanssilla pyjama päällä. Olisiko meidän siis pitänyt vaihtaa ensin juhlavaatteet päälle ottaen huomioon asukkaan heikko kunto? Luulisi että tuossa kohtaa ensisijainen asia olisi asukkaan saaminen tarvittavaan hoitoon eikä se mitä hänellä on yllään.
Myöskään ko asukkaalle ei saisi syöttää hapanmaitotuotteita (jugurtti, rahka, viili yms.) koska "hän ei ole niistä ennen pitänyt". Ja kuitenkin niinä kertoina kun hänelle em tuotteita on tarjottu hän on syönyt niitä hyvällä halulla ja jopa kiittänyt. Huomioitavaa myös että asukas ei kykene kiinteää ruokaa syömään ja keittiömme lähettää usein juuri jugurttia tmv.
Usein saamme myös kritiikkiä liian aikaisesta illalla sänkyyn laittamisesta, vaikka asukas on selkeästi uupunut, koska nukahtaa tuoliin ja taipuu herkästi kaksinkerroin. Ja kuitenkin hoitajia sätitään kun sänkyyn häntä laitamme.
Muitankin vastaavia juttuja löytyy todella pajon ja kun hänelle koetetaan asioita selvittää rauhanomaisesti hän vain kiistää kaiken vetoamalla siihen että on itse lääkäri. Olen kohdannut haastavia omaisia ennenkin, mutta tämä nimenomainen tapaus saa koko henkilökuntamme hermostumaan, varsinkin kun oma lääkärimme ja osaston esimies eivät kykene asiaa hoitamaan.
Vaikka hoitohenkilökunnan tuleekin joka tilanteessa pysyä ammatillisena ja rauhallisena, ei se mielestäni tarkoita että heidän tulee loputtomiin tuollaista käytöstä sietää. Ihmisiä mekin olemme, emme ohjelmoitavia robotteja, joille saa huutaa ja sättiä kun huvittaa. Oma mielenterveyskin siinä kärsii. Nyt minulla on lähes aina työpäivää edeltävänä iltana hirveä stressi kyseisestä omaisesta.
Voiko vastaavanlaisesta omaisesta tehdä ilmoitusta johonkin, jos siihen tuntuisi olevan aihetta? Kun esimieheen tai lääkäriin ei voi asiassa luottaa, mistä voisi saada apua?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lääkärit ne on pahimpia potilaina omaisina tai hoitajina. Heille on opetettu että he ovat kaikkien muiden yläpuolella ja saavat tehdä mitä vain eikä heidän toimistaan auta valittaa.
En jaksaisi päivääkään hoitoalalla ei omaisten takia mutta jos näen kärsimystä kärsin myös itse.
http://syrjaytetty.blogspot.fi/
Älä kallista korvaasikaan tuollaiselle omaisen valitukselle. Sille ei ole mitään perustetta ja vaikka hän tekisi kirjallisen valituksen ja se etenisi niin MINKÄÄNLAISTA seuraamusta ei siitä seuraisi.
Mikäli omaisen toiminta selkeästi haittaa osaston päivittäisiä toimia niin ilmoitus yksikön johtajalle, joka rajoittaa ihmisen käyntejä. Jos tämä ei onnistu, vaan hän alkaa esim. soittelemaan kotiin haukkumapuheluita niin poliisiin vaan yhteys niin johan toiminta loppuu.
Hän tietää nämä kyllä itsekin (kun kerran lääkäri on) ja juuri siksi hän on pitäytynyt noissa keinoissa joita kuvasit eikä ole lähtenyt viralliselle valitustielle, koska hän tietää ettei sille ole perusteita. Vaikka hän onkin lääkäri niin ei hän eroa mitenkään kenestä tahansa omaisesta, hänkin haluaa vain että omainen saa PARASTA MAHDOLLISTA hoitoa. Kyllä näitä on nähty.
> Älä kallista korvaasikaan tuollaiselle omaisen valitukselle. Sille ei ole mitään perustetta ja vaikka hän tekisi kirjallisen valituksen ja se etenisi niin MINKÄÄNLAISTA seuraamusta ei siitä seuraisi.....
ENTÄS NÄMÄ?
http://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/asiakas-ja-potilas/potilaan-asema-ja-oikeudet
ei mitään perustetta.
Hankala tilanne, ja ymmärrän kyllä tarpeesi purkaa tunteitasi, mutta mielestäni hieman liian yksikohtaisesti kerroit asiasta yleisellä keskustelupalstalla vaitiolovelvollisuuden huomioon ottaen...
tuosta kertomuksesta pystyt mitenkään tunnistmaan kestä on kyse?
En pystykään, mutta kyseinen henkilö itse varmasti pystyisi.
väliä?
Terveydenhuollon työntekijänä olet vaitiolo velvollinen kaikkeen pitilaaseen liittyviin asioihin. Menettelet rikollisesti kertomalla hänen asioistaan julkisesti. Lääkärin antamaan hoitokritiikkiin pitäisi pystyä vastaamaan hoidon ongelmia parantaen eikä omaista syyttäen. Asenne pitää olla asukkaan puolella, harvoin se vaan on.
siihen sinun ajatusmaailmaasia mahtua sellaista käsitettä kuin aiheeton kritiikki?
Koska juuri sitä aloittajan kuvaama toiminta on.
Hoitokodeissa on rajalliset resurssit ja työaika tulee jakaa potilaille HOIDONTARPEEN ei OMAISTEN HALUJEN mukaan.
Joten jos ja kun yli 90% tapauksissa omaisten kritiikin syynä on käytettävissä olevaan aikaan liittyvä asia niin silloin kritiikki on automaattisesti aiheetonta. Koska yhdelle lisää on AINA joltain muulta pois.
Systeemi ei saa olla sellainen että ne jotka huutavat kovampaa saavat kaiken mitä haluavat ja ne jotka ovat hiljaa mutta kovammassa avun tarpeessa jäävät ilman.
Ja mitä vaitiolovelvollisuuteen tulee, niin koskaan ei voida väestön tietoisuutta hoitokäytännöistä tai terveydenhuollon tilasta selventää jos ei oikeista esimerkeistä voi anonyymisti keskustella.
Kertomiesi tapausten käsittelyihin, keskusteluihin tuskin niin paljon aikaa kuluu, että koko laitoksen rutiinit jäävät tekemättä? Kuinka ne rutiinit muuten ovat järjestetty ja "hanskassa"?
monesti nämä ns. potilaan palautteet ovat suoria haukkumasaarnoja, jotka kestävät yli puoli tuntia, 50 min on ennätys mitä itse olen kuunnellut. Että KYLLÄ niihin menee huomattavasti aikaa.