Olen ihan nätti 23 vuotias nainen ja mietin miksi on niin kauhean vaikea löytää kunnollista miestä jonka kanssa aloittaa parisuhde. Olen käynyt treffeillä melko paljon viimeisen kahden vuoden aikana, mutta lukuisista treffeistä huolimatta en ole tavannut miestä jonka kanssa olisi kipinät lennelleet. Todella mukavia miehiä on vastaan tullut, mutta ei se itsessään riitä. Pitäähän sitä jonkinlaista kemiaa olla vaikka juttu muuten luistaisi.
Olen sosiaalinen ja monet sanovat, että minua on helppo lähestyä. Minulla on useita miespuolisia kavereita urheiluharrastuksieni kautta ja en koe vaikeaksi kohdata miespuolisia muutenkaan.
Onko teillä vaikea löytää ihmistä jonka kanssa kipinät lentelevät ja saada ihastumisen tunteet pintaan?
Olen sosiaalinen ja monet sanovat, että minua on helppo lähestyä. Minulla on useita miespuolisia kavereita urheiluharrastuksieni kautta ja en koe vaikeaksi kohdata miespuolisia muutenkaan.
Onko teillä vaikea löytää ihmistä jonka kanssa kipinät lentelevät ja saada ihastumisen tunteet pintaan?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Olet nirso, etkä anna miehille mahdollisuutta. Sen sijaan, että etsisit miestä valmiiseen käsikirjoitukseen, tutustu miehiin aidosti ja katso millaisen käsikirjoituksen voitte yhdessä laatia. (Eikö ollutkin hienosti ja runollisesti sanottu, häh?)
Oma kokemukseni on, että jos etsii puolisoa tietyillä vaatimiksilla kuten koulutus, ikä tai työ ja ulkonäkö tms eli ns. paperilla hyvää puolisoa, niin ei löydä kipinää vaan järkiliiiton. Kannattaa joustaa vaatimuksissa ja pitää mieli avoinna niin tunnistaa sen oikean, kun tulee vastaan. Voi olla erilainen kuin mitä oli alunperin ajatellut. Toimii molemmille sukupuolille.
Pitää päättää, haluaako hyvän ja kriteerit täyttävän kumppanin vai huonon ja jännän.
Kyllä ne sitten sinkoilee kun törmäät sellaiseen välinpitämättömään hurmuriin, ja valvot yökausia miettien miksei se soita sulle.. ;)
No joo, toki voin vähän nirso olla. Pakko myöntää.
Jotenkin vain kiinnostus katoaa pian.. En etsi kuuta taivaalta.. vain miehen joka vie jalat alta ;). Baareissa notkuminenkaan ei pahemmin kiinnosta.. Miehet tulee juttelemaan, mutta usein niin kännissä ja usein tuntuvat haluavan heti mukaan lähteä.. Se taas ei kuulu minun arvomailmaani.
En ole nyt varsinaisesti mitään käsikirjoitusta elämälleni laatinut. Toki mulla on haaveita ja tavoitteita kuten toivottavasti kaikilla. Esim. Haluan jonain päivänä naimisiin ja saada lapsia. Aika tavallista vai mitä?
https://www.youtube.com/watch?v=ZcSI5nFfhRs
Tämän pslstan oppien mukaan kipinä on jotain mitä mies luo haluamalleen naiselle, jotta naiselle syntyisi fiilis että "se vaan tapahtui", "jalat meni alta". Ehkä et siis ole ollut haluttava jos miehet eivät ole kipinää kanssasi luoneet.
Hmm. Tuohon en kyllä usko. Miehet ovat kuitenkin olleet halukkaita näkemään uudestaankin ja osa kertoneet avoimesti olleensa kiinnostuneita minusta. Itse olen useimmiten ollut se joka ei halua jatkaa juurikin sen oman kiinnostuksen ja kipinän puuttuessa. En halua antaa miehen elätellä toiveita yhdessä olosta, jos itsellä ei ole sen kummempia tuntemuksia.
"kipinä on jotain mitä mies luo haluamalleen naiselle"
Ei ole. Kipinä, kemia, kolahtaminen kuvaavat kahden ihmisen _välillä_ tapahtuvaa asiaa, ei ominaisuutta tai jotain mitä toinen heistä luo toiselle.
Mutta jos sitä ei ole kokenut niin ei kai sitä sitten voi ymmärtää.
No sinäkin olet todennut, että ilman sosiaalisia taitoja ei kolahdusta tapahdu ja olet käsittääkseni ns. pelin puolestapuhuja. Peli perustuu kipinöiden luomiseen. Naiset puhuvat kemiasta, ja miehet rahvaanomaisemmin panettavuudesta. Jos toinen ei viehätä seksuaalisesti niin miksi mies hukkaisi sosiaalisia taitojaan?
Se kipinä synnyttää näkymättömiä lankoja heidän ympärilleen, erottaen nämä kaksi muusta maailmasta omaksi yksikökseen. Kipinä kertoo, että jotain syvempää tunnetasotilaa sisimmässä on joku päässyt koskettamaan ja se tunnetason syvyys sitoo nämä kaksi tiiviimmin yhteen, kuin jos kipinöitä ei lentele;)
En ole pelin puolestapuhuja, päinvastoin, normaalit sosiaaliset taidot ja se, että ihminen ihastuu toiseen ja _yrittää tehdä tähän vaikutuksen_ on ihan eri asia kuin se, mitä ymmärrän pelillä tarkoitettavan.
Minulle sosiaaliset taidot ovat tärkeä ominaisuus ja olisi vaikea kuvitella sellaisen ihmisen kolahtavan, joka on kovin sisäänpäinvetäytynyt ja sulkeutunut/ujo.
Panettavuus on ihan hyvä sana, mutta jos me naiset sitä käytämme niin taas alkaa huuto kiimap*sta. En myöskään pidä sitä synonyymina kipinälle, koska panettavuus nimenomaan on ihmisen ominaisuus eikä jotain, mikä syntyy kahden ihmisen välille kohtaamisessa. Eli pohjimmiltaan tarvitaan sekä toisen kokeminen panettavaksi että kolahtaminen/kipinä/kemia.
Kun naisen "kipinä" loppuu, kuullaan "kasvoimme erillemme".
Eri termejä voi aina pyöritellä. Mutta samasta asiasta on kyse, ei ole ollut ihastusta eikä halua tehdä aloittajaan vaikutusta niin ei ole ollut kipinää.
Kipinän tärkeys syntyykin siitä, että se luo todennäköisemmin vakaamman perustan parisuhteelle, kuin kipinätön alku. Kipinää haihtuu ajan kuluessa, muttei kaikki häviä, sillä se on sekoitus myös muuita tunteita, uutuuden viehätystä, erotiikkaa;)
...valvoo yökaudet ihmetellen, miksei se jo soita:)
Olisi aika tylsää, jos kaikkien miesten kanssa iskisi kipinää, kuka silloin olisi se erityinen, se oikea;)
Miten sanoa lapselle ettei joulupukkia ole olemassakaan..?
" vain miehen joka vie jalat alta ;). "
No siis tämähän on paskaa.
Tosiasiassa noita ei satu niin monen kohdalle ja sitten jos sattuu niin kyseessä usein on pikaihastuminen joka menee ohi tai mies paljastuu mulkvistiksi.
Nyt ongelma on vain se että heti kun tuon sanoo ääneen niin joku idiootti (aika monikin) alkaa ajattelemaan että "mitä eikö pidä olla kemioita?" tai että "tunteeton järkisuhdekkon sen pitää olla sitten?"
Joidenkin on vaikea ymmärtää että ihmiset itsestään voi olla kiinni ettei tunteita syty kuin tietyissä tilanteissa ja on kuvitelma että joku ihmeellinen luonto ohjaa ihmistä jotenkin joka vie sitten jalat alta kuin saduissa ikään.
Hyvin pitkälle näissä kysymyksissä on enemmän kiinni aloittajan henkisestä valppaudesta ja siitä miten valmis hän on ihastumaan kuin kohtaamistaan miehistä.
Ainut ohje jonka näissä tilanteissa voi oikeastaan antaa on se että milloin olet sitten tuntenut kipinöitä ja milloin on lähtenyt ne jalat alta sekä onko ne joiden kanssa tuo on tapahtunut ehkä realistista sitten nykytilanteessa...Lisäksi kannattaa pohtia sitä että mitä suhteelta hakee eli hakeeko sitä "jalat alta fiilistä" vai kumppania.
Itse miehenä etsin kumppani nuo jalat alta fiilikset eivät oikeasti lopulta merkkaa mitään vaan useimmiten vaan saavat nupin sekaisin joksikin aikaa kunnes niistä tokenee.
Kipinän hakeminen on niin vitun lapsellista aikuisilta ihmisiltä ja sitten kun siihen sanoo jotain vastaan niin vastaus on että "no haluut sää elää sitte siinä kemiattomassa ja seksittömässä veli-sisar suhteessa häh?"
Kun kyse ei ole lainkaan siitä vaan että tunteita on erilaisia moniakin ihmisiä kohtaan ja valitettavasti meidän havaintomaailma ei aina huomaa edes niitä jotka voisivat tuottaa niitä kipinöitä.
Itse vaihtaisin kaiken maailman teinimäiset kipinöinnit ja uros-naaras-kemiat siihen että löytyisi fiksu, humoristinen ja mielellään tietysti hoikka naiskumppani jonka kanssa jakaa jokapäiväinen elämä. Kipinä kuolee pois ajan myötä, mutta nuo ominaisuudet eivät.
Kipinä kun johtuu usein olosuhteista ja omista lähtökohdista eikä siitä toisesta henkilöstä sinällään.
Kipinä perustuu yksinkertaisesti siihen, että naisen ja miehen perintötekijät sopivat yhteen optimaalisesti, jotta syntyisi mahdollisimman terveitä jälkeläisiä. Sen oikean tunnistaa alitajuisesti feromoneista. Eli kemia on yksilöllistä ja kahden henkilön keskinäinen ilmiö, kellään ei ole kemiaa yksinään eikä sitä voi luoda käytöksellä tai ympäristöllä.
Nyt puhutaan mahdollisimman erilaisista MCH-geeneistä, mutta ne eivät liity yhteensopivuuteen muuten kuin geneettisesti.
Edellinen kirjoitus oli hyvä. Nainen kuvittelee että kipinä on jotain maagista johon ei voi mitenkään vaikuttaa, mutta tosiasiassa kyse on pitkälti tunnetilasta ja siitä kuinka _riittävän sopiva mies_ pelaa kortinsa.
Roskaa.
Tuolla ei ole mitään tieteellisiä perusteita vain epämääräistä teoretisointia.
Nämä "optimaalisuudet" ovat harhaa sinällään koska monet monituiset miehet ja naiset ovat toistensa kanssa täysin geneettisesti yhteensopivia tuottaen terveitä pärjääviä jälkeläisiä.
"Eli kemia on yksilöllistä ja kahden henkilön keskinäinen ilmiö, kellään ei ole kemiaa yksinään eikä sitä voi luoda käytöksellä tai ympäristöllä. "
Aivan varmasti voi.
Nimenomaan ympäristö ja käytös vaikuttaa siihen miten sen toisen ihmisen perintötekijöitä epäsuorasti arvioidaan.
Nuo feromonit sun muut alitajunta hömpät voit työntää sinne minne kuuluvat eli näihin höpöhöpöevolutionistien kirjoihin takaisin.
Joku saatanan valopää kirjoittaa kolme riviä feromoneista ja sitä hieman tutkitaan ja aivan yhtäkkiä kun sitä tarpeeksi toistellaan iltapäivälehdissä niin koko parinvalinta perustuu siihen.
Voi hyvää päivää.
"Kipinä perustuu yksinkertaisesti siihen, että naisen ja miehen perintötekijät sopivat yhteen optimaalisest"
Ihan paskaa. Tällöinhän ei olisi yksipuolisia ihastumisia - joita ne useimiten ovat..
Naiset ja panomiehet keksivät sitten mainioita satuja selittääkseen, miksi panomies on oikea valinta. Sitten ihmetellään, kun mies pettää ja hakkaa ja muija pihtaa.
Joskus olen kuullut pätevän tuntuisen selityksen tähän "ongelmaan".
Tuo, että ei sitä kipinää vain löydy ei useinkaan oikeasti ole kiinni "kunnon" miesten tai naisten löytymisestä.
Se on sinun pääsi sisällä. Jos olet kovasti suorittajatyyppiä, niin suoritat tätä kumppaninhakuakin ja pyrit aina vain parempaan lopputulemaan. Olet kriittinen yksityiskohdille. Tiedät tasosi ja haet aina vain vähän parempaa asetat kumppanillesi tiukkoja kriteereitä sen sijaan, että antaisit mennä.
No hyvä ja huono puoli on, että tämä taipumus usein vähenee iän myötä ja varsinkin epäonnistuneen suhteen jälkeen.
Kun löydät sen täydellisen näköisen hyvässä asemassa olevan miehen, saatatkin 5 vuoden jälkeen huomata, että tämä mies on tunnistanut itsekin oman täydellisyytensä, eikä malta jättää muita naisia edes parisuhteessa ollessaan. Hyvin usein noissa hyvännäköisissä johtotason ihmisissä on myös aimo annos narsismia, joka ei sovi yhteen tasapainoisen perhe-elämän kanssa.
No sitten kun on muutaman vuoden siinä liitossaan pyristellyt ja lopulta eroaa, onkin pään sisäinen arvomaailma asettunut lähemmäs sitä normaalia.
Se varjopuoli vain siinä on, että oma markkina-arvo varsinkin naisilla on ikääntymisen ja ehkä lapsienkin myötä laskenut, eikä niitä "kunnon" miehiä löydy enää ihan sormia napsauttamalla.
En kertonut tätä masentaakseni tai katkeruuttani. Olen itsekin hyvin valikoiva ja oppinut tunnistamaan sen Jos toinen ei sytytä, niin turha siinä on ruveta lempeä vannomaan. Eihän kukaan ole sanonut, etttä ihmisen pitää elää parisuhteessa.
Jos kuitenkin perheen perustaminen on ykkösprioriteettina, kannattaa ehkä antaa timo tavallisille mahdollisuus ennen niitä 30 ikävuosia.
Jossain määrin joudun syömään sanojani. Ensimmäisessä viestissäni totesin kuinka vaikea on löytää kunnon mies.. Vaikka viestini pääajatuksena oli se kipinän puute.
Onhan niitä kunnon miehiä ja on niitäkin vastaan tullut. Mutta sen verran haluan uskoa " oikean löytämiseen" ja siihen että oikean kohdatessa myös tulee ihastumisen tunteita ja kipinää. Eihän se muuten eroa kavereista? Eli ei siis se kunnolliseltakaan tuntuva ole välttämättä oikea. Selitänpä sekavasti.
Minulla ei tosiaan ole mitään pitkää listaa kriteereistä. Ihan tavallinen mies riittää, ei tartte olla rikas ja menestynyt. Sen verran kuitenkin odotan ettei mies ole alkoholisti taikka työtön joka ei edes yritä saada töitä.
Osaan elää yksinkin, mutta olisi se mukava elää jonkun toisen kanssa ja perustaa perhe.
Runkkaat liikaa pornolle joten et pysty ihastumaan.
Se vain ei kaikilla se kipinä syty, me kaksi kuulumme niihin.
Nykyajan ongelma tuntuu olevan, että ihmiset eivät kykene ihastumaan ihmiseen, joka ihastuisi heihin. Moni siis tavoittelee jotain sellaista, johon ei omat rahkeet riitä. Surullista.
Naiselta menee jalat alta ja löytyy se kipinä kun joku panee oikeen kunnolla ja kovaa.
Kyllä se sieltä vielä löytyy ku jaksat painaa.
"kauhean vaikea löytää kunnollista miestä"
"vaikea löytää ihmistä jonka kanssa kipinät lentelevät"
Sinun on valittava. Kumpaakin miestyyppiä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta vain äärimmäisen harvassa toteutuu molemmat. Ne harvinaisuudet ovat jo varattuja, tai jos ovat vapaita niin heille ei riitä, että olet nätti ja urheilullinen. Kertomuksestasi päätellen olet ilmeisesti treffaillut kunnon miehiä, mutta haluat kipinäjännämiehen. Tai olet ahne ja luulet saavasi unelmien prinssin.
Ehkä sinun pitäisi mennä armeijaan. Siellä on paljon nuoria kolleja ja kun menet leirille niin pääset öisin myös valvomaan kipinää. Varsinkin talvella kipinän ylläpito on erityisen tärkeää ettei koko teltassa nukkuva sakki palellu. Tämän varmistat parhaiten valvomalla koko yön lävitse muiden vetäessä sikeitä. Ole vaikka kokonainen vuosi intissä ja tule sitten tänne palstalle takaisin ruikuttamaan.