Ja onko masennus hengellinen tila vai puhtaasti sielullinen (psyykkiset traumat) tai ruumiillinen (aivojen välittäjäaineet)?
Jos ihmisen sielu kärsii traumaattisesta masennuksesta, onko tällä tekemistä myös hänen hengellisen ulottuvuutensa kanssa?
Jos masennus on eräänlaista hengettömyyttä sielullisen ja / tai ruumiillisen sairastumisen lisäksi, voiko uskovainen ihminen ylipäätään olla masentunut?
Jos ihmisen sielu kärsii traumaattisesta masennuksesta, onko tällä tekemistä myös hänen hengellisen ulottuvuutensa kanssa?
Jos masennus on eräänlaista hengettömyyttä sielullisen ja / tai ruumiillisen sairastumisen lisäksi, voiko uskovainen ihminen ylipäätään olla masentunut?
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Voiko uskovainen olla masentunut?"
Mielestäni voi. Mikä sen estäisi? Ei ainakaan usko. Uskohan ei ole voima, joka yhtäkkiä pyyhkäisisi pois kaikki maanpäällisessä elämässämme kokemamme ongelmat.
"Ja onko masennus hengellinen tila vai puhtaasti sielullinen (psyykkiset traumat) tai ruumiillinen (aivojen välittäjäaineet)?"
Varmasti se voi olla jotakin noista, noiden yhdistelmiä tai jopa kaikkia yhdessä.
"Jos ihmisen sielu kärsii traumaattisesta masennuksesta, onko tällä tekemistä myös hänen hengellisen ulottuvuutensa kanssa?"
Voi olla, mutta ei kait välttämättä tarvitse olla. Luulen kyllä, että aika usein esim. Jumalaan pettymisenä koettu tilanne voi sekä suistaa ihmisen masennukseen että haavoittaa hänen hengellistäkin ulottuvuuttaan.
"Jos masennus on eräänlaista hengettömyyttä sielullisen ja / tai ruumiillisen sairastumisen lisäksi, voiko uskovainen ihminen ylipäätään olla masentunut?"
En usko, että masennus olisi minkäänlaista "hengettömyyttä". Kuulostaa suorastaan jonkinlaiselta menestysteologialta, jos alettaisiin väittämään, että uskova ei muka "voisi" kärsiä mistä tahansa sellaisista ongelmista, mistä muutkin ihmiset kärsivät. Sellaisesta teologiasta kannattaa pysytellä kaukana.
Kysytkö ihan tosissasi?
Sen verran omituista pohdintaa ja monimutkaiset, sekavat on ajatuksesi että jos oikeasti kyselet tuollaista tosissasi, niin ravistelepa pääsi selväksi, pistät lenkkikamppeet päälle, käyt ulkona raikkassa ilmassa kunnon kävelylenkin ja sitten unohdat tuollaiset pohdinnat!
Asia on niin yksinkertainen että jos ihminen on masentunut niin sitten se on masentunut. Tai jos se ei ole niin sitten se ei ole masentunut, ei siinä noin monimutkaisia pohdintoja tarvita.
Turhat mietteet pois!
Ei eroa oletko uskovaien vai et.
Muistan nähneeni uskovaisten kirjoittelua siitä kuinka ateismi aiheuttaa masennusta. Eivät osaa tehdä eroa korrelaation ja kausaliteetin välille.
Olen nyt opiskellut luterilaisuutta lukemalla tähän keskusteluun kirjoittavien luterilaisten uskovaisten kirjoituksia, ja minulle on tullut melko selväksi että uskovaisten yhteisö pikemminkin haluaa ylläpitää masennusta kuin päästä siitä eroon. Masennus nähdään alistumisena Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien tahtoon, laajemmassa mielessä myös kenen tahansa itse itsensä ylentäneen uskovaisen tahtoon, joka haluaa vielä tuomita syntisiä Jumalan puolesta.
Synnit ja syntisyys ovat niitä asioita, joilla terveitä ihmisiä masennetaan. Mutta miten masennus voi olla kenenkään uskovaisen mielestä hyvä asia? Tällaiset kysymykset juuri paljastavat luterilaisuuden ja muiden lahkouskontojen mielettömyyden!
Usein koko uskonnollinen yhteisö on aivan sairas mieleltään!
Pitääkö tämäkin ketju pilata syyttelyillä ja riitelemisellä? Mitä tekemistä sinun kommentillasi edes on aloittajan kysymyksen kanssa? Luot vain aasinsiltoja, jotta pääsisit aiheessa kuin aiheessa riitelemään. Tee oma ketju aiheestasi.
Kyllä uskovainen voi masentua ihan siinä kun muutkin ihmiset.
Ovat vaan tavallisia ihmisiä , joten sairaus tulee, ei se katso onko joku uskovainen vai ateisti
Voiko uskosta osaton olla nälkäinen, viluinen, koditon jne.....
Miksi uskova olisi poikkeus muista ihmisistä ?
jeesus-apu on siis yhtä olematonta kuin joioulupuk.... eihei, joulupukki tuo kilteille sentään lahjoja.
Voiko uskova olla masentunut? Ihminen on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei uskova ole immuuni elämän haaksirikkoihin, eikä nistä seuraaviin mielen tunnekuohuihin. Olisihan se aivan kummallista, jos uskovaan ei mitenkään satu, eikä kosketa läheisten menetykset, pettymykset, lapsuudn traumat ym.
Usko voi antaa masentuneelle toivoa, ja auttaa kestämään vaikeuksien yli, mutta joskus ihminen voi lukkiutua sisäisesti niin, että hänen on vaikea yksin käsitellä asiaa. Varsinkin lapsuuden traumoja missä kaikki ei edes ole käsiteltävissä, jos mieli on ne torjunut ja piilottanut jonnekin sielun syvyyksiin. Silloin on hyvä turvautua ammatiapuun.
Tietenkin synti voi myös masentaa, jos on jäänyt syyllisyyttä, mitä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää. Tällöin voi auttaa sielunhoito.
Ihminen on tavallaan kolmesta osasta koottu kokonaisuus. Ihmisessä on fyysinen puoli. Se on ihan helppo käsittää. Henkinen puoli on se, joka voi sairastua esim. masennukseen tai vaikka skitsofreniaan. Hengellinen puoli on sitten se uskonnollinen puoli ihmisessä.
Minä väittäisin, että kyllä uskovainen ihminen voi sairastua henkisesti. Hän voi kokea esimerkiksi niin traumaattisen kokemuksen, ettei pääse siitä yli ja sairastuu sitten masennukseen. Voihan uskovaiselta ihmiseltä mennä jalkakin poikki eli hän voi sairastua fyysisesti, niin miksei sitten henkisestikin.
Tämä ihmisen kokonaisuus toimii niin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos joku puoli ihmisestä ei voi hyvin, niin se vaikuttaa sitten myös niihin muihin osa-alueisiin.
Raamatussa kerrotaan niistä leivisköistä. Meidän pitäisi käyttää viisaasti leiviskät, joita ollaan saatu. Terveys on yksi tosi tärkeä ja iso leiviskä. Siksipä sitä pitäisi vaalia hyvin ja huolella. Siksi esim. tupakka, alkoholi ja huumeet eivät kuulu uskovaisen elämään, ne kun heikentävät sitä lahjaa, joka on Jumalalta saatu.
Terveys on iso leiviskä. Monet terveet elävät vain itselleen, vaikka Jumala on antanut heille terveyden lahjaksi, jotta he voivat tehdä palvelustyötä sairaille. Moni sairas jää ilman Jumalan hänelle tarkoittamaa apua, kun valtaosa hautaa leiviskänsä :(
Kyllähän sairaudet johtuu ihmisen vääristä valinnoista.
Uskovainen on ihminen ja luonnollisesti hän voi myös masentua. Masennukseen vaikuttaa vaikea elämäntilanne, traumaattinen kokemus, voimien loppuminen ja hormonien sekä välittäjäaineiden muutokset.
Masennukseen kuuluu syvä toivottomuuden tunne, arvottomuus ja jatkuvasti kalvava syyllisyyden ja häpeä tunteet. Siihen kuuluvat kyvyttömyys syviin tunteisiin kuten iloon ja suruun.
Mitenkä siinä käy kun tällaista ihmistä kehotetaan tulemaan synnintuntoon? Hänhän elää siinä koko ajan. Eikä siinä auta edes se että muut ihmiset koettavat helpottaa lupaamalla syntejä anteeksi kunhan ensin tekee niin kuin käsketään.
Kuten Evita kirjoitti, joskus eivät solmut aukea kuin pitkällisen työn kautta ammattilaisen kanssa.
Joskus lääkkeet ovat hyvä apu. Ennen kaikkea meidän muiden on tuettava sitä, että toivo pääsisi tuon ihmisen sydämeen.
"Mitenkä siinä käy kun tällaista ihmistä kehotetaan tulemaan synnintuntoon? "
Ei uskovaa kehoiteta tulemaan synnintuntoon. Tämä olisi ihmistekoista toimintaa.
Jumala kyllä osaa hoitaa tämän synnintunnon, kun ihminen on herkkä Jumalan tahdolle. Yleensä etsikkoajassa, jonka Jumala aiheuttaa, ihminen yhtäkkiä tiedostaa pahuutensa ja tämä musertaa hänet. Tässä on sitä Jumalan työtä jota Hän tekee ihmisessä. Ja kun synnintunto on tarpeeksi raju, niin sitten tulee evankeliumi - ota vastaan usko Jeesukseen - Hän on sovittanut syntisi. Ja kun ihminen ottaa vastaan uskon Jeesukseen niin hän yhtäkkiä tietää saaneensa syntinsä anteeksi, josta on seurauksena suunnaton ilo - joka jatkuu koko loppuelämän ja sitä rataa ikuisuuden ajan. Uskova tietää kuinka suuressa kiitollisuudenvelassa hän on Jumalle ja siitä sitten kumpuaa loputon evankeliointi ja lähimmäistyö.
Monta kertaa kun ihminen tulee uskoon, niin Pyhä henki alkaa eheyttää häntä. Monilla uskoontulleilla on vakavia lapsuuden traumoja, jotka ovat painuneet alitajuntaan. Vähitellen Pyhä henki alkaa tuoda näitä ensin uniin ja sitten asteittain tietoisuuteen. Tämä voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ongelmia, mutta jos antaa Jumalan tehdä vapaasti työtään, niin kaikki menee hyvin. Mutta jos uskova ei ihan kokonaan luota Jumalaan, vaan alkaa itse toimia, niin pieleen menee. Näissä kuvioissa ei tule edetä liian nopeaan, vaan antaa Jumalan tehdä työtään rauhassa.
Yleensäkin uskovien pahin virhe on luottaa ihmisiin ja omaan itsensä kykyyn hallita elämäänsä. Tällöin tulee paljon pahaa jälkeä, kun luotto Jeesukseen ei toimikaan Jumalan tarkoittamalla tavalla. Sitten tulee katkeruutta, kun ihmiset pettää jokatapauksessa. Eivät ihmiset osaa toimia oikein, koska eivät tiedä kaikkea. He tarkoittavat hyvää, mutta eivät osaa eivätkä aina tiedä etteivät osaa. Ja kun katkeroidutaan, niin sitten erotaan ja kostetaan. Ja tästä on enää vaikea nousta, mutta kyllä Jumala voi näistäkin tilanteista ihmisen ylös nostaa.
Suurkiitos tästä mitä sanot! Tämä tuo toivoa. Oikeesti kiitos <3.
Sanot että on paha virhe luottaa ihmisiin ja oman itsensä kykyihin.
Tarkoitushan on sentään että ihminen voi luottaa toiseen ihmiseen ja ennenkaikkea itseensä
.
Helluntailaiset ovat aina pahalla päällä ja masentuneita vaikka uskonnon pitäisi olla iloinen asia.
Minulla on ihan toisenlaiset kokemukset
Toistaiseksi asiastaan niin pitävät pitävät haavoittunutta lammasta Jumalan ikuisena kuvana. Jeesuskin tuli järkytettyä Golgatalla maailman toimesta. Näinhän se oli.
En usko että masennus sinänsä olisi hengellinen mieliala, vaan on vain henkinen.
Vaikuttaahan se myöskin hengellisyyteen, voi aikaansaada kiusausta esim. epäuskoon, mutta ei voi kuitenkaan aikaansaada epäuskoa, ellei kristitty itse siihen suostu.
Henkinen väsymys voi koetella uskoa, kun jos esim. kotitöissä kaikki nk. menee pieleen, on myös ehkä joitain sairauksia jotka ahdistavat.
Pyhä Henki muuttaa ihmisen hengellisen tilan kokonaisvaltaisesti sekä myös henkisesti. Jos siis täyttyy Pyhällä Hengellä. Ei sitä sitä tee selittelemällä Pyhästä Hengestä, siitä väittelemällä ja olemalla tietävinään mitä Pyhä Henki on ja mitä se ei ole.
Hengellisessä tilassa ei ihmisen mieli on riippuvainen niin paljon ympäröivästä maailmasta, ei muista ihmisistä, ei omasta kehosta, vaan hän on korkeimman voiman vaikutuspiirissä. Ajatella vaikka miten Paavali ja muut saivat kärsiä vainoa ja ahdistusta juutalaisten taholta, kun heidän uskonsa ei käynyt juutalaisiin sääntöihin eikä lakeihin. Eivät he silti menettäneet uskoa ja toivoa. Paavali tosin kirjoittaa että olivat olleet ahdistuksessa, että ne olivat käydä yli heidän voimiensa, mutta saivat kuitenkin siihen lohdutuksen.
Mutta jos Pyhä Henki ei tule ahdistuksessa auttamaan, niin silloin täytyy turvautua muihin keinoihin sillä ei kärsiminen tai paha olo ole koskaan kenenkään ihmisen itsetarkoitus eikä palkitsevaa.
Totta kai myös uskovainen voi olla masentunut. Ei meitä uskovaisia ole vapautettu sairauksista tässä asiassa. On väärää opetusta opettaa, että uskovaisilla ei olisi sairauksia ja vaikeuksia. Mutta niiden sairauksien ja vaikeuksien keskellä voimme turvata Jeesukseen, se on suurta armoa ja rakkautta se.
Nimimerkillä :"Masennus diagnoosin omaava uskovainen".
"Jos masennus on eräänlaista hengettömyyttä sielullisen ja / tai ruumiillisen sairastumisen lisäksi, voiko uskovainen ihminen ylipäätään olla masentunut?"
Totta kai voi olla masentunut. Toki voi saada voimia paremmin, ja näin selviytyä sairaudesta helpommin.
Niin minäkin ole sen huomannut, että he saavat voimia uskostaan , esim alkoholisti lopettaa juomisen ja tulee uskoon ja on tyytyväinen elämäänsä . Joten silloin hänen elämänsä on taas mennyt oikealle radoilla.
Silti ei uskovaisten tarvitse huudella ateisteille inhottavia asioita että joutuvat kadotukseen vaan siksi etteivät usko.
Usko on sentään henkilökohtainen asia , pääasia että ihmiset voivat hyvin, olivat he uskossa tai eivät .
Se että moni on tuputtamassa uskoaan , ei ole oikein ihmistä kohtaan jolla on toisenlainen maailman katsomus kun uskovaisella
Siis kukin vastatkoon ainoastaan omasta tavastaan nähdä maailmaa ja uskovaisten oikeus ei ole mitenkään huudella ateisteille kadotukselta sun muista negatiivisista asioista kuin uhaten että jos et tule uskoon niin joudut helvettiin.
Ihmiset joilla on tieteellisten maailmankatsomus ajattelevat asioista hieman toisella tavalla ja se on ihan okay. Siis henkilökohtainen usko johonkin on yksityis asia , ei sitä tarvitse julistaa ihmisille joilla on toinen näkemys asioista.
Siten säilyy sopu kun ihmiset ovat vaan ihmisiä toisiaan kohtaan
Hengellinen musiikki ei ole kovinkaan suosiossa tänäpäivänä. Varsinkin kun sottaavat niin paljon. Suviseuroillakin. Mutta mikäs keissi tää maksettujen viulujen miesjäsenen pedofilia rikos on? Saako kristityt laulajat maata kehdossa niinkuin aikuisen kanssa, ja tehdä rahaa musiikilla?
Syyllistyt itse siihen mistä muista keksit sairaita, rikollisiakin valheita.
Vuosia olet jatkanut. Ellet itse syyllistyisi vastaavaan, et voisi huviksesi keksiä ja levitellä noin sairasta juttua muistakaan, vaan tajuaisit kuinka pahasta asiasta on kyse. Poliisin olisi hyvä tutkia toimintasi.
Suurin osa palstan aitouskovista ei ole normaaleja, diagnoosia en osaa sanoa mutta ei normaaleja.
Ensin on akuuttivaihe, kun menetys on riiitävän suuri, valliten näköalattomuus, ja se masennus on erityisesti ahdistusta. (Stressaava, pelottava asia edessä taas on pelkkää ahdistusta.)
Toinen vaihe on kun se on mahdollista saada hallintaa, jossa kohtaa kyse on omasta valinnasta, ollako masentunut vai ei; joka tosin ei välttämättä eliminoi varjoa.
Sitten on tietääkseni masennusta jolle ei mahdollisesti ole pelkkää tai ollenkaan psykologista syytä.
Niin ja hassuinta on se että Raamatukin kertoo että taivas on meissä. Ei siis ole mitään tempaisuja.
Masennukselle on aina joku syy.
Se voi liittyä johonkin toiseen sairauteen tai vaikeisiin elämäntapahtumiin. Alttius voi olla myös perinnöllistä.
Normaali alakuloisuus tai suru jne. eivät ole varsinaista masennusta, mutta saattavat johtaa sellaiseen.
Masentunut ei koe elämää mielekkääksi, lamaantuu pitkiksi ajoiksi tai ei koe enää mistään mielihyvää. Masennukseen liittyy hyvin usein myös aivojen toimintahäiriöitä.
Se on siis sairaus, josta ei itse voi päästä pois, vaan tarvitaan terapiaa sekä usein myös lääkitystä, jotta toimintakyky paranee ja pikkuhiljaa pääsee sieltä alhosta pois.